Vuosikymmenen aikana ilmastonmuutos tuli entistä näkyvämmäksi. Maapallon ilmaston keskilämpötila nousi noin 0,25 astetta. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt lisääntyivät ja ilmastokriisi tuli entistä laajemmin ihmisten tietoisuuteen ja poliittiseen puheeseen.[1][2][3][4][5][6]
Iso-Britannia päätti Brexit-kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista kesäkuussa 2016. Eroprosessi neuvotteluineen vei vuosia, ja ero astui lopulta voimaan tammikuun lopulla 2020. Boris Johnsonin konservatiivit voittivat Britannian parlamenttivaalit vuonna 2019.[11]
Venäjän presidenttinä jatkoi Vladimir Putin. Vuosina 2008–2012 Putin oli pääministeri ja presidenttinä oli Dmitri Medvedev. Vuoden 2011 vaalien jälkeen Venäjällä levisi protesteja, jotka hallinto tukahdutti. Venäjästä tuli vuosikymmenen aikana entistä itsevaltaisempi maa.[12] Putin pyrki hajauttamaan ja heikentämään Euroopan unionia.[13] Venäjä lietsoi kahtiajakoa länsimaiden väestössä massiivisilla informaatiosotakampanjoilla. Venäjän trolliarmeija on yhdistetty muun muassa Donald Trumpin nousuun Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2016 vaaleissa sekä saman vuoden Brexit-äänestykseen.[14]
Ukrainan vallankumous 2014 kaatoi vuodesta 2010 presidenttinä toimineen Viktor Janukovytšin. Venäjän painostuksen vuoksi Janukovytš aikoi vetäytyä vapaakauppahankkeesta Euroopan unionin kanssa, mikä sai kansan kaduille.[11] Vuonna 2014 alkoi Itä-Ukrainan sota, jossa Ukrainan hallitus ja Venäjän perustaman nukkehallituksen joukot ottavat aseellisesti yhteen. Sodan alussa Venäjän joukot miehittivät Krimin niemimaan sekä useita alueita Itä-Ukrainasta.[15] Krimin valtaus oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopan valtiorajoja muutettiin aseiden voimalla.[16] Venäjä oli suunnitellut näiden alueiden haltuunottoja jo vuosia ennen sotaa, varsinkin kun Ukraina oli lähentynyt länttä ja Euroopan unionia. Ukraina alkoi saada aseapua länsimailta. EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan jäivät vähäisiksi.[15] Ukrainan uusi presidentti Petro Porošenko hävisi vuoden 2019 presidentinvaaleissa Volodymor Zélenskyille, joka lupasi korruption kitkemistä maasta.[11]
Ranskan presidenttinä oli 2012–2017 François Hollande, joka ei pyrkinyt epäsuosion vuoksi toiselle kaudelle. Uudeksi presidentiksi valittiin vuonna 2017 poliittista keskustaa edustava Emmanuel Macron.[11]
Espanjan kuningas Juan Carlos I luopui kruunusta vuonna 2014 poikansa Felipe VI:n hyväksi. 1970-luvulta hallinneen kuninkaan viime vuosia varjostivat skandaalit.[11]Katalonian maakuntaparlamentti antoi vuonna 2017 itsenäisyysjulistuksen Espanjasta suurten mielenosoitusten jälkeen. Espanja ei suostunut vaatimuksiin ja pidätti johtavia katalaanipoliitikkoja.[11]
Pohjois-Amerikka
Occupy Wall Street -protestit alkoivat syksyllä 2011 New Yorkissa. Rahavaltaa vastustavat mielenosoitukset levisivät useisiin maihin, mutta liike kuihtui nopeasti.[11]Black Lives Matter -liike nousi Yhdysvalloissa vastustamaan mustien kokemaa poliisiväkivaltaa.[17]
2010-luvun alkua leimasi erityisesti vuonna 2010 alkanut arabikevät, Tunisiasta alkanut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vaikuttanut laaja protestien sarja demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaiden vaalien puolesta. Merkittävimpiä alueella vallasta syöstyjä hallitsijoita olivat Egyptin presidentti Hosni Mubarak ja LibyanMuammar Gaddafi. Myös Tunisian ja Jemenin hallitukset syrjäytettiin. Myös muissa alueen valtioissa oli protesteja. Syyriassa puhkesi sisällissota maan hallituksen ja opposition välillä. Myös Libyassa sisällissota jatkui Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen.[11]
Arabikevättä seurasi ”islamistiseksi talveksi” nimetty reaktio loppuvuodesta 2011, kun islamistiset liikkeet nousivat valtaan eri puolilla arabimaailmaa.[19] Egyptissä vapaissa vaaleissa suurimmaksi ryhmittymäksi nousi islamistinen Muslimiveljeskunta, jonka edustajasta Mohammed Mursista tuli maan presidentti vuoden 2012 vaaleissa. 3. heinäkuuta 2013 Egyptin armeija syrjäytti Mursin ja muslimiveljeskunta julistettiin terrorijärjestöksi. Arabikevään kokeneista maista demokraattinen kehitys sai jatkuva vain Tunisiassa.[11]
Vuonna 2013 Isis-järjestö sai merkittävän jalansijan Syyrian sisällissodassa. Kesäkuussa 2014 Isis eteni Irakissa lähelle Bagdadia ja julisti 29. kesäkuuta 2014 hallitsemilleen alueilla islamilaisen kalifaatin. Isisin julmuudet ja avoin provokaatio, kuten panttivankien mestaus ja tämän videointi ja julkaisu saivat Yhdysvallat lähettämään joukkoja Irakiin valtion asevoimien ja kurditaistelijoiden avuksi. Yhdysvaltain joukot aloittivat elokuussa laajamittaiset ilmaiskut. Venäjä ilmoitti 30. syyskuuta 2015 tulleensa Syyrian hallituksen tueksi sisällissodassa.
Turkki siirtyi Recep Tayyip Erdoğanin johtamana etenevästi kohti islamismia ja toiveet sen EU-jäsenyydestä hiipuivat. Heinäkuussa 2016 Turkissa tapahtui armeijan vallankaappausyritys, joka kukistettiin nopeasti. Sen seurauksena Erdoğanin hallinto sai syyn erottaa tuhansia virkamiehiä ja tuomareita. Vallankaappaukseen syylliseksi Turkissa nimettiin Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Fethullah Gülenin johtama salaliitto.
Jemenissa vuonna 2004 alkanut šiialaisten huthien kapina laajeni kun arabikevään myötä maata pitkään hallinnut Ali Abdullah Saleh syrjäytettiin 2011. Syyskuussa 2014 huthit valtasivat maan pääkaupungin Sanaan. Saudi-Arabia useiden muiden arabimaiden tuella aloitti sotatoimet Jemenissa maaliskuussa 2015 Iranin tukemia šiialaisia vastaan. Iran oli YK:n julistamien eriasteisten pakotteiden kohde vuodesta 2006 lähtien koskien sen ydinohjelmaa.
Afrikka
4. heinäkuuta 2011 syntyi uusi valtio, kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanistakansanäänestyksen tuloksena.[23] Maassa alkoivat pian eri osapuolten väliset taistelut. Etelä-Sudanin sisällissota kesti yli kuusi vuotta joulukuusta 2013 helmikuuhun 2020 ja vaati lähes 400 000 kuolonuhria.
Malissa maan pohjoisosan tuaregit kapinoivat tammikuusta 2012 lähtien. Tappioiden jälkeen maan armeija syrjäytti presidentti Amadou Toumani Tourén. Kesällä islamistinen ryhmittymä kuitenkin otti vallan pohjoisosassa maata. Ranska aloitti sotilasoperaation maassa alkuvuodesta 2013.
Keski-Afrikan tasavalta ajautui kaaokseen, kun Séléka-liikkeen kapinalliset valtasivat pääkaupunki Banguin 23. maaliskuuta 2013 ja syrjäyttivät presidentti François Bozizén.[24] Vallan kaapannut Michel Djotodia ilmoitti Sélékan hajottamisesta ja entiset pääasiassa muslimeja olevat sélékat hajaantuivat maaseudulle ryöstelemään, raiskaamaan ja tappamaan. Maan kristitty valtaväestö muodosti anti-balaka-joukot suojakseen. Nämä hyökkäsivät myös muslimisiviilejä vastaan.
Latinalainen Amerikka
Venezuelassa alkoi tapahtua vuonna 2014 runsaasti mielenosoituksia presidentti Nicolás Maduron sosialistihallitusta vastaan.[11] Epäonnistuneen hallinnon seurauksena maa ajautui hyperinflaatioon ja kriisiin: demokratian taso heikkeni, väkivaltarikollisuus lisääntyi ja pula perustarvikkeista kuten elintarvikkeista ja lääkkeistä paheni.
Venäjän asevoimien ohjus ampui alas Malaysia Airlinesin lennon 17 Ukrainassa. 298 ihmistä kuoli. Vuonna 2018 Venäjän agentit yrittivät tappaa venäläisen entisen vakoojan Sergei Skripalin hermomyrkyllä Englannissa, jolloin sivullinen henkilö kuoli. Länsimaiden reaktiot tapauksiin jäivät vähäisiksi.[25]
Orlandon yökerhoammuskelussa 2016 aseistautunut mies hyökkäsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun orlandolaiseen yökerhoon. Tekijän ampumiin luoteihin kuoli 49 ihmistä ja 53 haavoittui. Lokakuussa 2017 Las Vegasin ammuskelussa kuoli 58 ihmistä ja 527 haavoittui. Isku oli Yhdysvaltojen tuhoisin yksittäisen tekijän tekemä joukkomurha.
Maailmanlaajuisen vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin päätyttyä vuonna 2009 euro ajautui syvään velkakriisiin, joka levisi useisiin valtioihin.
Kreikan hallitus ilmoitti, että maa oli vaikeuksissa valtionvelkansa maksamisessa. Vuonna 2010 Kreikan valtiontalouden pelastamiseksi hyväksyttiin suuri tukipaketti.[26] Tämän takia Kreikassa jouduttiin järjestämään säästötoimia, jotka puolestaan johtivat suuriin mielenosoituksiin ympäri maata. Vuoden 2015 alussa maahan tuli vasemmistolaisen Aléxis Tsíprasin johtama hallitus. Tsípraskaan ei onnistunut irtautumaan niin sanotun troikan eli Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission sanelemasta säästöpolitiikasta. Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan kolmannen, 86 miljardin euron suuruisen tukipaketin elokuussa 2015.[27]
Vuonna 2014 Länsi-Afrikassa puhkesi laaja ebolaepidemia, joka aiheutti yli 11 000 kuolonuhria. Loppuvuonna 2019 Kiinan Wuhanissa alkoi levitä uusi koronavirus covid-19, joka aiheutti vuoden 2020 puolella satojatuhansia kuolonuhreja vaatineen pandemian.
Elokuussa 2012 NASA:n Mars Science Laboratory -luotain laskeutui Marsin pinnalle mukanaan Mars-mönkijä Curiosity. Luotain tutki planeetan ilmastoa ja geologiaa.
15. toukokuuta 2013 ilmoitettiin, että ihmisen kantasoluja oli ensimmäistä kertaa onnistuneesti kloonattu.[29]
Joulukuussa 2013 Kiinan ensimmäinen kuuluotain Chang’e 3 laskeutui onnistuneesti Kuun pinnalle ja Kiinasta tuli kolmas Kuun pinnan saavuttanut maa.
ESA:n Rosetta-luotain saavutti ensimmäisenä avaruusaluksena komeetan. New Horizons -luotain ohitti Pluton heinäkuussa 2015.
Ensimmäinen täydellinen kasvojensiirto tehtiin Espanjassa 2010. Suomessa ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin 2016.[30]
Gravitaatioaaltojen löytö vahvistettiin alkuvuodesta 2016. Havainnointi tehtiin LIGO-laboratoriossa.
Aiemmilla vuosikymmenillä alkanut digitaalinen vallankumous jatkui edelleen voimakkaasti. Internet-yhteydet nopeutuivat ja puhelinten toiminnot kasvoivat.[31] Vuonna 2012 yli kolmasosa maailman väestöstä käytti internetiä ja lähes koko maailman väestö käytti matkapuhelimia.[32][33]Älypuhelimet halpenivat siten että halvemmissakin malleissa oli graafinen käyttöliittymä, kosketusnäyttö ja mahdollisuus asentaa ladattavia sovelluksia. Älypuhelimiksi laskettujen laitteiden myynti ohitti peruspuhelimet vuonna 2011 Länsi-Euroopassa.[34] Matkapuhelimella käytettiin myös internetiä ja otettiin valokuvia.[31]
Aiempi kännyköiden markkinajohtaja suomalainen Nokia menetti asemiaan siinä määrin, että se myi 2013 matkapuhelinliiketoimintonsa Microsoftille. Puhelinten valmistus siirtyi pääasiassa Koreaan, sittemmin myös Kiinaan. Käyttöjärjestelmänä yleistyi ilmainen Linux-pohjainen Android. Erityisesti AppleniPhone-puhelimet ja Samsungin valmistamat puhelimet olivat suosittuja.
Sosiaalisen median suosio kasvoi entisestään. Suosittuja puhelinsovelluksia olivat muun muassa WhatsApp, Instagram, Snapchat, Airbnb ja Pokémon Go. Uusi ilmiö oli tubettaminen eli videoiden luominen omaan YouTube-kanavaan. Videot olivat suosittuja erityisesti nuorison keskuudessa ja tunnetuista tubettajista tuli vaikuttajia[35].
Internetin nopeutuminen mahdollisti myös tv-tasoisen kuvan suoratoiston. Suoratoistopalvelu Netflix tuli myös Suomeen vuonna 2012. Tv-sarjojen kuluttajat saattoivat katsoa ohjelmia haluamanaan ajankohtana ja ahmia kokonaisia kausia kerralla. Videovuokraamoista monet katosivat.[4]
Pop, rap, r&b ja elektroninen tanssimusiikki olivat erityisen suosittuja tyylilajeja 2010-luvulla. Rockin suosio jatkui aiempaa pienimuotoisempana.[39][40] Korealainen popmusiikki eli k-pop sai suosiota eri puolilla maailmaa. Suoratoistopalvelut, kuten Spotify, lisäsivät suosiotaan 2010-luvulla[41]. CD-levyjen myynti laski. Vastapainona vinyylilevyt saivat jonkin verran uutta suosiota.
Monet taiteilijat käsittelivät posthumanismia, ihmiskeskeisen ajattelun kyseenalaistavaa ajatussuuntausta. Sekä taiteessa että tieteessä puhuttiin eläinten ottamisesta huomioon entistä monipuolisemmin. Ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamiselle antoivat pontta ilmastonmuutos ja muut ekologiset uhat.[42]Ekokriittinen taide käsitteli ihmisen luontosuhdetta, mitä kutsuttiin myös antroposeenin estetiikaksi, ekokatastrofin todellisuuteen havahtumiseksi uuden vuosituhannen alussa.[43]
Venäjä tuli tunnetuksi valtiollisesta doping-ohjelmastaan ja maa suljettiin toistuvasti ulos kansainvälisistä suurtapahtumista, joskin venäläiset urheilijat saattoivat osallistua niihin ilman kansallistunnuksia.[11]
Uskonto
Kristillinen oikeisto voimistui Yhdysvalloissa, jossa väestörakenteen muutos ja sekularisaatio vaikuttivat liberaalien arvojen nousuun. Eurooppaan kohdistunut konservatiivinen kristillinen vaikuttamistoiminta kasvoi merkittävästi vuosikymmenen aikana. Lobbaajat pyrkivät vaikuttamaan sukupuolten tasa-arvoon ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin.[45][46]
Ilmasto
Maapallon ilmaston keskilämpötila nousi vuosikymmenen aikana noin 0,25 astetta. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt lisääntyivät huomattavasti.[6] 2010-luvulla usea vuosi oli lämpimin koskaan maapallolla mitattu vuosi. Näistä vuosi 2016 oli kaikkein lämpimin.[47]
Vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus oli kaikkien aikojen ensimmäinen sopimus, joka sitoo lähes kaikkia maailman maita tavoitteessa vähentää kasvihuonepäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.[48]
Suomessa koettiin talouden ”menetetty vuosikymmen” vuosina 2008–2018. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen Suomen talous kasvoi samoihin lukemiin vasta vuonna 2018.[49][50]
Suomen suurimmat puolueet olivat kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit. Eduskuntavaaleja Suomessa järjestettiin vuonna 2011, 2015 ja 2019. Vuosikymmenen alussa Suomen johdossa olivat keskustan johtamat hallitukset. Vuonna 2011 aloitti kokoomusjohtoinen Kataisen hallitus, joka sisälsi myös SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreät. Stubbin hallitus toimi lyhyen aikaa samalta pohjalta, mutta ilman vihreitä. Keskustan Juha Sipilän johtama keskusta-oikeistolainen Sipilän hallitus toimi vuosina 2015–2019. Perussuomalaiset menestyi vuosikymmenen aikana eduskuntavaaleissa ja nousi vuonna 2015 hallituspuolueeksi. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen hallituksen muodostajaksi tuli SDP.
Vuonna 2019 bruttokansantuote oli noin 205 miljardia eli vain kolmisen prosenttia korkeampi kuin nousukauden lopussa vuonna 2008.[51] Suomen valtionvelka kasvoi 106 miljardiin euroon.[52] Suomen vienti palautui taantumaa edeltävälle tasolle vasta vuonna 2018.[53][54] Työttömyysaste oli vuonna 2015 9,4 prosenttia, mutta vuonna 2019 se oli laskenut kuuteen prosenttiin.[55][56]
Työllisyyteen vaikutti talouden rakennemuutos. Metsä- ja metalliteollisuuden suhteellinen osuus supistui 2000-luvulla. Aiemmin Suomen taloudelle tärkeä Nokia menetti asemansa matkapuhelinvalmistajana vuosikymmenen alussa.[57][58] Palvelusektori kasvoi ja toimialan työpaikat keskittyivät kaupunkiseuduille.[59] Vuosikymmenen lopussa yksityiset palvelut vastasivat yli puolesta Suomen bruttokansantuotteesta ja noin 70 prosenttia bruttoarvonlisäyksestä tuli palveluista.[60] Viennin arvosta 33 prosenttia oli palveluita, esimerkiksi informaatiotekniikan alalta.[54] Suomi oli maailman yhdeksänneksi globalisoitunein maa vuonna 2017.[61]
Väestön ikääntyminen jatkui ja syntyvyys laski selvästi.[62] Suomen väestönkasvu oli verkkaista 3,2 prosentin suuruisena. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2016.[63] Vuodesta 2016 lähtien väestönkasvu oli kokonaan maahanmuuton varassa.[62] Suomessa oli vuonna 2019 yli 423 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä eli noin kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.[64][65]