Hillary Diane Rodham syntyi Chicagossa 26. lokakuuta 1947. Hänen vanhempansa olivat isä Hugh Ellsworth Rodham, joka pyöritti pientä mutta menestyvää tekstiilitehdasta, ja äiti Dorothy Emma Howell Rodham. Hillaryllä on kaksi nuorempaa veljeä, Hugh (s. 1950) ja Anthony (s. 1954). Hän vietti lapsuutensa Park Ridge -nimisessä lähiössä noin 25 kilometrin päässä Chicagon keskustasta.[2]
Rodham valmistui Maine South High Schoolista vuonna 1965, ja jatkoi opintojaan Wellesley Collegessa, missä hän oli poliittisesti aktiivinen opiskelija. Hänet muun muassa valittiin oppilaitoksen nuorten republikaanien johtajaksi. Collegesta Rodham valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1969. Seuraavaksi jatko-opinnot suuntautuivat Yalen yliopiston lakikouluun, missä hän tapasi vuonna 1971 myös lakia opiskelevan Bill Clintonin. Vuonna 1971 politiikasta kiinnostunut Rodham oli kesätyössä senaattori Walter Mondalen siirtotyöläisten ongelmia käsittelevässä komiteassa. Kesällä 1972 hän kampanjoi demokraattien presidenttiehdokaan George McGovernin puolesta. Rodham valmistui Yalesta suorittaen lakimiehen loppututkinnon, Juris Doctorin (alempi korkeakoulututkinto[3]) arvon vuonna 1973.[2][1]
Valmistuttuaan Rodham suoritti vielä vuoden lasten lääketiedettä koskevia jatko-opintoja Yale Child Study Centerissä.[1] Samanaikaisesti hän työskenteli myös Children's Defense Fundin asianajajana CambridgessaMassachusettsissa sekä Carnegie Council on Childrenin konsulttina. Vuonna 1974 hän oli mukana myöhemmin presidentti Richard Nixonin eroon johtaneen Watergate-skandaalin tutkinnassa. Rodhamille ennustettiin tuolloin loistavaa poliittista uraa, joka kuitenkin joutui jäihin, kun hän muutti tulevan miehensä Bill Clintonin kanssa Arkansasiin sen sijaan, että olisi pysynyt Washingtonissa.[2][4]
Arkansasin ensimmäinen nainen
Hillary Clinton vuonna 1992
Rodham sai opettajan viran Arkansasin yliopiston oikeustieteen laitokselta Fayettevillestä, jossa myös Bill Clinton opetti. Hillary Rodham ja Bill Clinton menivät naimisiin 11. lokakuuta 1975. Pariskunnan ainoa lapsi, tytär Chelsea, syntyi 27. helmikuuta 1980.[2]
Bill Clinton pyrki senaattiin vuonna 1974, muttei tullut valituksi. Hänet kuitenkin valittiin Arkansasin osavaltion oikeuskanslerin asemaan. Hillary puolestaan työskenteli Rose Law Firm -nimisessä lakiasiaintoimistossa patentti- ja tekijänoikeuslainsäädännon parissa. Vuonna 1978 Bill Clinton valittiin Arkansasin kuvernööriksi, mutta ei tullut uudelleenvalituksi vuonna 1980. Vuonna 1982 hänet valittiin uudelleen virkaan, ja hän jatkoi virassa voitettuaan vaalit myös vuosina 1984, 1986 ja 1990. Tällöin Hillary Clinton toimi Arkansasin ensimmäisenä naisena.[2][1]
Vuonna 1976 Clinton kampanjoi myöhemmin voitokkaan presidenttiehdokkaan Jimmy Carterin puolesta. Palkkiona kampanjatoiminnasta presidentti Carter nimitti Clintonin vuonna 1978 Legal Services Corporationin johtokuntaan.[2][1] Vuonna 1983 Arkansasin ensimmäinen nainen Clinton nimitettiin osavaltion koulutuksen tasoa valvovan komitean johtoon. Virassa hän asetti osavaltion laajuiset standardit lukujärjestyksille ja luokkien ko'oille ja teki työtä hakevien opettajien kokeista pakollista.[1] Vuosina 1982–1988 Clinton toimi American Bar Associationin sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän komitean johdossa. Hän toimi myös useiden yritysten, kuten TCBY:n ja Wal-Martin, johtokunnissa.[1]
Bill Clintonin presidenttikausi
Clintonit saapuvat Valkoiseen taloon vuonna 1993.
Bill Clinton valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1992. Tällöin Hillary Clintonista tuli Yhdysvaltain ensimmäinen nainen, ja hän alkoi käyttää yhdistelmänimeä Hillary Rodham Clinton.[4] Aktiivisen roolin presidenttikampanjassa ottanutta Hillarya on pidetty yhtenä sen onnistumiseen vaikuttaneista ratkaisevista tekijöistä.[1] Ensimmäisenä naisena Clinton vieraili yhteensä 79:ssä maassa, mukaan lukien Intiassa ja Pakistanissa, joissa hän otti kantaa maiden tasa-arvotilanteen parantamiseksi.[1]
Miehensä presidenttikaudella Clinton muutti ensimmäisen naisen totuttua kuvaa osallistumalla aktiivisesti politiikkaan.[4] Vuonna 1993 Bill Clinton nimitti hänet johtamaan kansallisen terveydenhuoltouudistuksen valmistelua. Uudistus oli kiistanalainen ja republikaanien vastustama. Suunnitelma hylättiin syyskuussa 1994.[2][4] Epäonnistuneen uudistuksen uskotaan vaikuttaneen demokraattien suosion laskuun ja republikaanien menestykseen sekä senaatin että edustajainhuoneen vaaleissa, ja sen jälkimainingeissa Hillaryn näkyvyyttä lainsäädännöllisissä asioissa pienennettiin.[1]
Vuonna 1997 Clinton kehitti lasten sairausvakuutusohjelman, joka paransi lasten terveydenhuollon kansallista saatavuutta. Hän myös otti kantaa rokotusten ja naisten pakollisten rintasyöpätutkimusten puolesta, ja rahoitti eturauhassyöpä- ja astmatutkimusta.[1]
Samoihin aikoihin Clintonit osallistuivat myös kiistanalaisiin Whitewater-kiinteistöliiketoimiin, joissa käytetty pankki, Morgan Guaranty Savings and Loan, kaatui aiheuttaen liittovaltion hallitukselle 73 miljoonan dollarin tappiot. Whitewaterista tuli myöhemmin sekä itsenäisen että virallisen tutkinnan kohde.[4][1]
Vuonna 1998 Bill Clintonin ja Monica Lewinskyn seksisuhteen aiheuttama skandaali ravisteli Valkoista taloa. Skandaalin aikana Hillary tuki julkisesti miestään. Skandaali johti lopulta virkasyytteeseen Bill Clintonia vastaan ja viraltapanomenettelyyn. Menettely kuitenkin kaatui senaatissa.[2]
New Yorkin senaattori
Senaattori Hillary Clintonin virallinen muotokuva
Bill Clintonin toisen presidenttikauden päätyttyä Hillary alkoi tutkia mahdollisuutta tulla valituksi Yhdysvaltain senaattiin. Hän asettui ehdolle paikkansa jättävän New Yorkin pitkäaikaisen senaattorin Daniel Patrick Moynihanin seuraajaksi, ja 7. marraskuuta 2000 Clintonista tuli ensimmäinen Yhdysvaltain ensimmäinen nainen, joka oli valittu julkiseen virkaan.[5] Clinton sai 55,3 % äänistä, kun hänen vastaehdokkaansa Rick Lazio sai 43,0 % äänistä.lähde?
Senaattorina Clinton toimi yhteensä neljässä senaatin komiteassa. Komiteat olivat asevoimien komitea; ympäristön ja julkisen infrastruktuurin komitea; terveydenhuollon, koulutuksen ja työn komitea sekä erityinen työvoiman ikääntymistä käsittelevä komitea. Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen Clinton työskenteli kerätäkseen 21,4 miljardia dollaria iskujen jälkeisten tuhojen hoitoon.[5] Senaattorina Clinton oli Afganistanin sodan voimakas puolustaja,[1] ja vuonna 2002 Clinton äänesti presidentti George W. Bushin aloittaman Irakin sodan puolesta.[6]
Vuonna 2006 Clinton valittiin toiselle kaudelle Yhdysvaltain senaattiin. Hän sai 67,0 % äänistä ja vastustaja John Spencer 31,0 %. Tällä kaudella hän muun muassa vieraili Afganistanissa ja Irakissa tervehtimässä Yhdysvaltain joukkoja, kannatti julkisesti veteraanien terveys- ja muiden palveluiden parantamista ja johti demokraattien ja republikaanien yhteistoimia syrjäisten alueiden tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi. Clinton onnistui viemään senaatissa läpi työttömyysturvaa pidentäneen lakimuutoksen. Hän myös vastusti Bushin hallituksen verovähennyksiä.[5]
Vuonna 2003 Clinton julkaisi muistelmakirjansa Tahtonainen (Living History). Kirjaa myytiin maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa kappaletta.[5]
Presidentinvaalikampanja 2008
Hillary Clintonin (vihreällä) ja Barack Obaman (violetilla) saamien äänimäärien ero demokraattisen puolueen esivaaleissa vuonna 2008.
Clinton ilmoitti 20. tammikuuta 2007 tutkivansa mahdollista ehdokkuutta vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Kyselyissä Clinton oli demokraattien johtava ehdokas koko alkuvuoden 2007, ja hänen tärkeimmät vastustajansa olivat senaattorit Barack Obama ja John Edwards. Yhtenä kampanjan suurimpina heikkouksista pidettiin Clintonin aiempaa kannatus presidentti Bushin Irakin sodalle, jota Obama oli vastustanut alusta asti. Sekä Clinton että Obama saavuttivat ennätyksellisiä rahankeruutuloksia kampanjoiden alkuvaiheissa.lähde?
Clinton johti kyselyissä suurinta osaa esivaalien varhaisista osavaltioista vielä syyskuussa 2007. Lokakuun lopussa tapahtuneen heikkona pidetyn väittelyesiintymisen ja Obaman kampanjan kerätessä voimaa Clinton kuitenkin menetti johtoasemansa joissakin osavaltioissa, ja varhaisesta esivaalikilpailusta tuli huomattavasti tiukempaa.lähde?
Clinton sijoittui vasta kolmanneksi esivaalin ensimmäisessä osavaltiossa Iowassa jääden sekä Obaman että Edwardsin taakse. Seuraavan esivaalin hän kuitenkin voitti New Hampshiressä. Kolmannessa esivaalissa Etelä-Carolinassa Obama sai huomattavan voiton erityisesti osavaltion afroamerikkalaisen äänestäjäkunnan ansiosta.[7][8] John Edwards luopui ehdokkuudestaan 30. tammikuuta 2008.[9]
Supertiistaina, jolloin yhteensä 26 osavaltiota ja muuta aluetta äänesti, Obama ja Clinton kohtasivat demokraattista puoluetta polarisoivassa kaksintaistelussa. Clinton voitti suurimmat osavaltiot, kuten Kalifornian, New Yorkin, New Jerseyn ja Massachusettsin. Obama kuitenkin voitti yhteensä enemmän osavaltioita. Äänimäärässä Clinton ja Obama olivat lähes tasoissa, mutta Obama sai puolelleen enemmän osavaltion valitsijamiehiä johtuen demokraattisen puolueen säännöistä, jotka suosivat pienempiä osavaltioita.[7]
Koska Clintonin presidenttikampanja oli laskenut supertiistaivoiton varaan, kampanja oli varautunut taloudellisesti ja logistisesti huonosti pitkittyneeseen kaksintaisteluun. Obama voitti seuraavat yksitoista osavaltiota putkeen, ja sai merkittävän valitsijamiesjohdon. 4. maaliskuuta 2008 Clinton kavensi johtoa voittamalla Ohion ja muita osavaltioita. Maaliskuusta kesäkuun alkuun Obama ja Clinton voittivat osavaltioita lähes vuorotellen Obaman säilyttäessä kuitenkin johtoasemansa.[7]
3. kesäkuuta 2008 Obama oli kerännyt tarpeeksi valitsijamiehiä voittaakseen puolueen presidenttiehdokkuuden.[10] Clinton päätti kampanjansa 7. kesäkuuta ja ilmoitti tukevansa Obamaa.[11]
Yhdysvaltain ulkoministeri
Presidentti Barack Obama ilmoitti pian vaalivoittonsa jälkeen nimittävänsä Clintonin ulkoministeriksi. Clinton hyväksyi nimityksen, ja 21. tammikuuta 2009 hän astui virkaan Condoleezza Ricen seuraajana Yhdysvaltain 67. ulkoministerinä.[2]
Ulkoministerikautensa aikana Clinton pyrki painottamaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvokysymyksiä Yhdysvaltain ulkopolitiikaan avainasioina. Hän oli myös Libyan sotilasintervention keskushahmoja vuonna 2011. Clintonista tuli yksi Yhdysvaltain eniten matkustaneista ulkoministereistä. Hän myös kannusti sosiaalisen median käyttöön valtion ulkopoliittisten kantojen tiedottamisessa.[2]
11. syyskuuta 2012 Yhdysvaltain Bengasin-konsulaattiin Libyassa kohdistui isku, joka surmasi Libyan-suurlähettiläs Christopher Stevensin ja kolme muuta henkilöä. Clintonin johtama ulkoministeriö joutui tutkinnan kohteeksi, ja itsenäiset tutkijat julkaisivat raportin, jonka mukaan Bengasin isku johtui ”ulkoministeriön hallinnon systemaattisista epäonnistumisista”.[2]
1. helmikuuta 2013 John Kerry seurasi Clintonia ulkoministerin virassa.[12]
Sähköpostikohu
Maaliskuussa 2015 julkisuuteen tuli tieto, että Clinton oli käyttänyt ulkoministerinä ministeriön sääntöjen vastaisesti[13] yksityistä sähköpostitunnusta ja palvelinta. Lokakuussa 2009 voimaan tulleen lain mukaan viranhaltijoiden lähettämiä viestejä piti säilyttää kyseisen ministeriön tai viraston hallussa.[14]
Clinton luovutti yli 30 000 sähköpostia ulkoministeriölle lähes kaksi vuotta sen jälkeen kun hän jätti ulkoministerin tehtävät. Kuitenkin 32 000 sähköposteista oli tuhottu. Clintonin mukaan ne olivat henkilökohtaisia.[14]
Sähköposteista 2 100 luokiteltiin salassa pidettäväksi tiedoksi. 65:n turvaluokitus oli salainen, 22:n erittäin salainen ja loppujen luottamuksellinen, vaikka Clinton itse aluksi väitti, että sähköpostit eivät sisältäneet salassa pidettävää tietoa. Tapaus oli FBI:n tutkinnan alla, mutta tutkinta keskeytettiin syksyllä 2016. CNN:n tietojen mukaan tutkinta perustui pääosin Venäjältä peräisin olleisiin tietoihin, mutta asiaa ei voitu kertoa, jottei tietolähdettä ja menetelmiä olisi vaarannettu.[15] Tapaus vaikutti negatiivisesti Clintonin vuoden 2016 vaalikampanjaan.[16][17]
Presidentinvaalikampanja 2016
Hillary Clinton marraskuussa 2016.
Clinton oli ehdokkaana Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Hän voitti kesäkuun 7. päivänä 2016 puolueensa presidenttiehdokkuuden saatuaan taakseen vaaditut 2 383 valitsijamiestä ja näin kohtasi vaaleissa republikaaniehdokas Donald Trumpin.[18]
26. heinäkuuta 2016 demokraattien puoluekokouksessa Clintonin presidenttiehdokkuus varmistui.[19] Hän oli Yhdysvaltojen ensimmäinen pääpuolueen naispresidenttiehdokas.[20]
Demokraattisen puolueen Democratic National Committeen (DNC) tietoverkosta vietiin 27 000 viestiä ja asiakirjaa, jotka Wikileaks julkisti demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22. heinäkuuta 2016. Sähköposteista selvisi, että Demokraattisen puolueen johto toimi toista presidenttiehdokasta Bernie Sandersia vastaan ja pönkitti Clintonin ehdokkuutta toimien näin omia sääntöjään vastaan.[21]
Jo aiemmin Politico oli paljastanut, että puolueen alueelliseen toimintaan kerätyt varat oli siirretty pääasiassa DNC:lle ja Clintonin presidentinvaalikampanjaan.[22] Demokraattisen puolueen puhemies Debbie Wasserman Schultz joutui eroamaan, samoin puolueen toimitusjohtaja Amy Dacey, talouspäällikkö Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda. Tietomurrosta on epäilty Venäjää.[23]
Heinäkuussa 2016 Clinton valitsi varapresidenttiehdokkaakseen senaattori Tim Kainen.[24]
Hillary Clintonin kampanjan logo.
Ennakkoarvioiden mukaan Clintonia kannattivat erityisesti naiset, nuoret, koulutetut ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat.[25]
Vaalien jälkeisten ovensuukyselyiden tuloksissa Clinton oli kerännyt 88 % Yhdysvaltain mustien äänistä ja 65 % latinalaisamerikkalaisten äänestä — ja hävisi valkoisten äänet. Ainoa valkoisten ryhmä jossa Clinton sai enemmistön olivat valkoiset yliopistotutkinnon suorittaneet naiset. Näistä 51 % kannatti Clintonia ja 45 % Trumpia.[26]
Presidentti Barack Obama ja hänen puolisonsa Michelle Obama kannattivat Clintonia.[27][28]
Obama kiersi kampanjoimassa Clintonin puolesta. Istuvan presidentin kampanjointi presidenttiehdokkaan puolesta oli ennennäkemätöntä USA:n historiassa.[29]
Clintonin tappio Donald Trumpille varmistui jo vaali-iltana, kun Trump sai kokoon voittoon vaaditut 270 valitsijamiestä. Clinton ei pitänyt tappiopuhetta enää vaali-iltana vaan seuraavana päivänä.[35] Clintonin häviö aiheutti useissa USA:n kaupungeissa mellakoinniksi yltyneitä mielenosoituksia.[36]
Clinton sai häviöstään huolimatta enemmän ääniä. Tämä on viides kerta Yhdysvalloissa kun presidentinvaalit hävinnyt sai enemmän ääniä.[37]
Verrattuna Obamaan Clinton menetti etenkin afroamerikkalaisten, latinoiden, nuorten sekä ei-koulutettujen valkoisten ääniä, hieman myös naisten ääniä. Clinton sai 6 miljoonaa ääntä vähemmän kuin Obama, Trump 1,5 miljoonaa ääntä vähemmän kuin Mitt Romney.[38] Sukupuolen merkitys arvioitiin vähäiseksi.[39]
Clinton antoi ensimmäisen haastattelunsa 10 kuukautta vaalien jälkeen. Hän syytti edelleen häviöstään seksismiä ja naisvihaa sekä Venäjän hakkerointia ja FBI:n johtaja James Comeyn aloittamaa tutkintaa Clintonin sähköposteista.[40] Helmikuussa 2022 oikeusministeriön erityissyyttäjä John Durhamin tutkimuksissa selvisi Hillary Clintonin vaalikampanjan vakoilleen Donald Trumpia luodakseen tekaistuja yhteyksiä tämän ja Venäjän välille.[41]
Clinton ilmoitti maaliskuussa 2019 ettei hän asetu ehdolle enää vuoden 2020 presidentinvaaleissa.[42].
Vuonna 2020 Clintonin elämästä ja urasta julkaistiin neliosainen dokumenttisarja Hillary Rodham Clinton, jonka keskiössä on vuoden 2016 presidentinvaalikampanja.
Allen, Jonathan – Parnes, Amie: HRC: State Secrets and the Rebirth of Hillary Clinton. New York: Crown Publishers, 2014. ISBN 978-0-8041-3675-4
Chafe, William H.: Hillary and Bill: The Clintons and the Politics of the Personal. (2nd, revised and expanded edition) Durham: Duke University Press, 2016. ISBN 978-0-8223-6230-2
لمعانٍ أخرى، طالع العودة (توضيح). العودة The Comeback النوع كوميديا، دراما تأليف ليزا كودرومايكل باتريك كينغ بطولة ليزا كودرو البلد الولايات المتحدة لغة العمل الإنجليزية عدد المواسم 2 عدد الحلقات 21 مدة الحلقة 30 - 42 دقيقة مدة العرض 30 دقيقة الموزع تلفزيون وارنر بروس، &#...
هذه المقالة تحتاج للمزيد من الوصلات للمقالات الأخرى للمساعدة في ترابط مقالات الموسوعة. فضلًا ساعد في تحسين هذه المقالة بإضافة وصلات إلى المقالات المتعلقة بها الموجودة في النص الحالي. (مارس 2020) يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة م...
Species of flowering plant Streptocarpus brevipilosus Scientific classification Kingdom: Plantae Clade: Tracheophytes Clade: Angiosperms Clade: Eudicots Clade: Asterids Order: Lamiales Family: Gesneriaceae Genus: Streptocarpus Section: S. sect. Saintpaulia Species: S. brevipilosus Binomial name Streptocarpus brevipilosus(B.L.Burtt) Mich.Möller & Haston[1] Synonyms[1] Saintpaulia brevipilosa B.L.Burtt Streptocarpus brevipilosus is a species of flowering plant in the f...
Folgende Teile Bezug scheinen seit 2018 nicht mehr aktuell zu sein: Abbruch und Neubau Bitte hilf uns dabei, die fehlenden Informationen zu recherchieren und einzufügen. Wikipedia:WikiProjekt Ereignisse/Vergangenheit/fehlend Römisch-katholische Kirche St. Christophorus in Basel St. Christophorus ist eine römisch-katholische Kirche in der Schweizer Stadt Basel. Sie befindet sich im heutigen Stadtteil Kleinhüningen und bildet einen Teil der röm.-kath. Pfarrei St. Clara. Vorgeschichte D...
ستيوارت مكلارين معلومات شخصية الميلاد 28 أغسطس 1975 (العمر 48 سنة)غلاسكو مركز اللعب قلب الدفاع الجنسية أستراليا معلومات النادي النادي الحالي سلتيك مسيرة الشباب سنوات فريق Capalaba Mount Gravatt Berserker 1992–1993 FFA Centre of Excellence [الإنجليزية] المسيرة الاحترافية1 سنوات فريق م. (هـ.)...
English artist John Lockwood KiplingPortrait of John Lockwood Kipling, by Hollinger.Born(1837-07-06)6 July 1837Pickering, North Yorkshire, EnglandDied26 January 1911(1911-01-26) (aged 73)Tisbury, Wiltshire, EnglandOccupationArt teacher, illustrator, museum curatorSpouse Alice McDonald (m. 1865)ChildrenRudyard Kipling John Lockwood Kipling and Rudyard Kipling, c.1890 John Lockwood Kipling CIE (6 July 1837 – 26 January 1911) was an English art teacher, illu...
Bồn địa Pannonia (đánh dấu III.), bao quanh bởi Dãy núi Karpat và cao nguyên Transilvania (IV.) ở phía đong và bắc. Trên bản đồ cũng có các vùng đất thấp Romania (II.) và các vùng lõm dưới Karpat (I.) ở phía sau dãy Karpat (cũng gọi là Ngoại Karpat) Địa hình của bồn địa và các dãy núi xung quanh Bồn địa Pannonia hay bồn địa Karpat[1][2][3][4] là một bồn địa rộng lớn tại...
Untuk halte Koridor 9, lihat Halte Transjakarta Tebet Eco Park. Tebet Eco ParkJembatan penghubung Infinity yang menghubungkan bagian selatan dan utara taman yang dipisahkan oleh sebuah jalanJenisTaman kotaLokasiTebet, Jakarta Selatan, DKI Jakarta, IndonesiaKoordinat6°14′21″S 106°51′20″E / 6.239090°S 106.855683°E / -6.239090; 106.855683Koordinat: 6°14′21″S 106°51′20″E / 6.239090°S 106.855683°E / -6.239090; 106.855683Area7 ...
Pyramidal white matter motor pathwayCorticospinal tractCorticospinal pathwayDetailsIdentifiersLatintractus corticospinalisFMA265580Anatomical terms of neuroanatomy[edit on Wikidata] The corticospinal tract is a white matter motor pathway starting at the cerebral cortex that terminates on lower motor neurons and interneurons in the spinal cord, controlling movements of the limbs and trunk.[1] There are more than one million neurons in the corticospinal tract, and they become myelin...
20th Bundestag ←19th 21st→Reichstag building in 2020OverviewLegislative bodyBundestagJurisdictionGermanyMeeting placeReichstag building, BerlinTerm26 October 2021 –Election26 September 2021BundestagMembers736PresidentBärbel Bas (SPD) ← 2017 2025 → 2021 German federal election Candidates Opinion polling Chancellor polling Constituency projections Results Elected MPs MPs who lost their seat Government formation Concurrent state elections Berlin Mecklenb...
Программа «Спейс шаттл» Дата основания / создания / возникновения 1972 Государство США Дата начала 1972 Дата окончания 2011 Начало пути LC-39 Оператор НАСА Цель проекта или миссии Орбитальный космический полёт[d] и пилотируемый космический полёт Медиафайлы на Викискл...
History of pubs and pub culture in the Ottoman Empire Vefa Bozacısı in Istanbul established in 1876 Pubs in the Ottoman Empire is about pubs ( Lisān-ı Osmānī : meyhâne / ميخانه ) and pub culture and history of pubs and taverns in the Ottoman Empire. Pubs appeared first during the time of the Ottoman Empire and rapidly increased in popularity, becoming an institution that housed all kinds of people from different segments of society.[1] In the beginning of the 1800's ...
Loetan Sutan ToenaroLahir(1915-05-15)15 Mei 1915Bayua, Tanjung Raya, Agam, Hindia BelandaMeninggal9 April 1995(1995-04-09) (umur 79)JakartaKebangsaanIndonesiaPekerjaanWartawanDikenal atasKepala RRI seluruh IndonesiaKerabatKaharudin Datuk Rangkayo Basa (kakak) Loetan Sutan Toenaro (EYD: Lutan Sutan Tunaro, 15 Mei 1915 – 9 April 1995) adalah seorang wartawan dan pejuang Indonesia. Ia merupakan salah seorang di antara empat serangkai pelopor RRI Sumatra. Loetan pernah diperc...
Not to be confused with Mr. Wonderful. 1959 studio album by Peggy LeeMiss WonderfulStudio album by Peggy LeeReleased1959RecordedJanuary 16 and June 8, 1956GenreJazzLength35:01LabelDeccaProducerMilt GablerPeggy Lee chronology Things Are Swingin'(1959) Miss Wonderful(1959) I Like Men!(1959) Professional ratingsReview scoresSourceRatingAllmusic [1]Hi-Fi News & Record ReviewA/H:1[2] Miss Wonderful is a 1959 album by Peggy Lee that was arranged and conducted by Sy Olive...
2020 single by Rocco Hunt and Ana Mena A un passo dalla lunaSingle by Rocco Hunt X Ana MenaReleased3 July 2020 (2020-07-03)Recorded2020GenreReggaeton, Latin popLength2:47LabelRCA / SonySongwriter(s) Rocco Pagliarulo Federica Abbate Stefano Tognini Producer(s)ZefMusic videoA un passo dalla luna on YouTube A un paso de la lunaSingle by Ana Mena X Rocco HuntReleased14 August 2020 (2020-08-14)Recorded2020GenreReggaeton, Latin popLength2:47LabelRCASongwriter(s) Rocco ...
Jonathan MerguiInformasi latar belakangNama lahirJonathan Ya'akov MerguiLahir10 Februari 2000 (umur 23)IsraelGenre Pop R&B Pekerjaan Penyanyi penulis lagur penari Tahun aktif2017–sekarangLabelMobile1 Music Jonathan Ya'akov Mergui (lahir 10 Februari 2000), yang lebih dikenal dengan nama keluarganya Mergui, adalah seorang penyanyi, penulis lagu dan penari asal Israel. Ia dikenal karena ikut serta dalam musim kelima Rising Star, dimana ia meraih peringkat kedua. Biografi Sejak Septemb...
For the tool used in dieting, see Dieting § Food diary. South Korean TV series or program Food DiaryGenreFood reality televisionVariety showStarringSeo Jang-hoonLee Soo-geunBoAPark Sung-kwangYooA (Oh My Girl)Taeyong (NCT)Niklas KlabundeCountry of originSouth KoreaOriginal languageKoreanNo. of seasons1No. of episodes10ProductionExecutive producerLee Geun-chanProducerKim Geun-nanProduction locationSouth KoreaProduction companySM C&COriginal releaseNetworktvNReleaseMay 30...
1950 film Just MeDirected byMarc-Gilbert SauvajonWritten byMarc-Gilbert SauvajonProduced byAndré Paulvé Michel SafraStarringMaurice Chevalier Sophie Desmarets Jean WallCinematographyHenri AlekanEdited byRoger DwyreMusic byJean MarionProductioncompaniesDisCina Spéva FilmsDistributed byDisCinaRelease date15 November 1950Running time102 minutesCountryFranceLanguageFrench Just Me (French: Ma pomme) is a 1950 French musical comedy film directed by Marc-Gilbert Sauvajon and starring Maurice Chev...
Charles Kirchhoff redirects here. For the architect, see Charles Kirchhoff Jr. Charles William Henry KirchhoffBorn(1853-03-28)March 28, 1853San Francisco, CaliforniaDiedJuly 22, 1916(1916-07-22) (aged 63)Asbury Park, New JerseyEducationRoyal School of Mines at ClausthalOccupation(s)Editor, metallurgistSpouse Erwina Diepenbrock (m. 1912)Signature Charles William Henry Kirchhoff (March 28, 1853 – July 22, 1916) was a United States editor and steel expert. ...
Lines and Geoglyphsof Nasca and Palpa CulturesUNESCO World Heritage SiteAerial photograph of one of the Nazca lines, taken in July 2015, that shows the design known as The monkeyKrayteriyaCultural: i, iii, ivToltolan700Inskripsyon1994 (18th Sesyon)Lugar75,358.47 haTagboan14°43′S 75°08′W / 14.717°S 75.133°W / -14.717; -75.133Lua error in Module:Mapa_nin_kinamumugtakan at line 485: Dae mahanap an ispesipikong depinisyon kan mapa nin kinamumugtakan: "Module:M...
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
.jpg)
