| Nimi
|
Kuva
|
Sijainti
|
Aikakausi
|
Unescon tiedot
|
Kuvaus
|
| Aigain (nyk. Vergína) arkeologinen alue
|
![]()
|
Vergína, Véroia, Imathía, Keski-Makedonia
40°29′15″N, 22°19′12″E[3]
|
1. vuosituhat eaa.[3]
|
0780 780; 1996;
i, iii[3]
|
Aigain muinainen kaupunki oli Makedonian valtakunnan ensimmäinen pääkaupunki. Kohteen lukuisista haudoista merkittävin on tunnistettu Filippos II:n, Aleksanteri Suuren isän, haudaksi.[3]
|
| Apollon Epikurioksen temppeli Bassaissa
|
|
Oichalía, Messenia, Peloponnesos
37°25′47″N, 21°54′01″E[4]
|
400-luku eaa.[4]
|
0392 392; 1986;
i, ii, iii, iv, vi[4]
|
Bassain arkeologisella alueella sijaitseva temppeli on Apollonin pyhäkkö tämän parantajajumaluuden ominaisuudessa. Se rakennettiin syrjäiseen paikkaan vuoristoon ja se on säilynyt nykyaikaan poikkeuksellisen hyvin. Temppeli yhdistelee eri tyylisuuntia.
|
| Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa
|
|
Epídavros, Peloponnesos
37°35′46″N, 23°04′37″E[5]
|
300-luku eaa.[5]
|
0491 491; 1988;
i, ii, iii, iv, vi[5]
|
Epidauroksen lääkintätaidon jumala Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue rakennettiin varhaisemmalle Apollonin kulttipaikalle. Paikka tunnetaan ennen kaikkea suuresta Epidauroksen teatterista, joka on kreikkalaisen arkkitehtuurin helmiä.
|
| Ateenan Akropolis
|
|
Ateena, Attika
37°58′18″N, 23°43′34″E[6]
|
400-luku eaa.[6]
|
0404 404; 1987;
i, ii, iii, iv, vi[6]
|
Ateenan akropoliin eli linnavuoren rakennukset, mukaan lukien Athene-jumalattarelle omistettu Parthenonin temppeli, ovat merkittävimpiä esimerkkejä klassisesta kreikkalaisesta arkkitehtuurista. Niillä on ollut suuri vaikutus arkkitehtuuriin ympäri maailman.[6]
|
| Athosvuori
|
|
Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio
40°15′26″N, 24°14′43″E[7]
|
1000-luvulta lähtien
|
0454 454; 1988;
i, ii, iv, v, vi, vii[7]
|
Athos, ”Pyhä Vuori”, on koko ortodoksisen kirkon hengellinen keskus. Sillä on ollut autonominen asema bysanttilaiselta ajalta lähtien ja sen lukuisissa luostareissa asuu nykyisin noin 1 400 munkkia. Athos on myös merkittävä ikonitaiteen keskus.
|
| Dafnín, Ósios Loukáksen ja Chíoksen Néa Monín luostarit
|
  
|
Dafní: Chaïdári, Attika
38°00′47″N, 23°38′09″E
Ósios Loukás: Dístomo, Boiotia
38°23′44″N, 22°44′48″E
Néa Moní: Chíos, Pohjois-Egean saaret
38°22′27″N, 26°03′21″E[8]
|
1000- ja 1100-luvut[8]
|
0537 537; 1990;
i, iv[8]
|
Nämä kolme luostaria sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan, mutta niiden bysanttilaisaikaiset kirkot edustavat samanlaista arkkitehtoonista ja taiteellista tyyliä. 1000- ja 1100-luvuilla ne koristeltiin marmorein ja kultataustaisin mosaiikein. Näin ne edustavat niin kutsuttua bysanttilaisen taiteen toista kultakautta.
|
| Delfoin arkeologinen alue
|
|
Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka
38°28′56″N, 22°30′04″E[9]
|
700-luku eaa. lähtien[9]
|
0393 393; 1987;
i, ii, iii, iv, vi[9]
|
Delfoin panhelleeninen Apollonin kultti- ja ennuspaikka oli koko kreikkalaisen maailman henkisiä keskuksia ja edusti kreikkalaisten kulttuurista ykseyttä. Se tunnetaan ennen kaikkea Delfoin oraakkelin toimintapaikkana. Kohde sijaitsee vaikuttavassa luonnonympäristössä Parnassos-vuoren rinteellä.[9]
|
| Delos
|
|
Delos (Dílos), Kykladit, Etelä-Egean saaret
37°24′00″N, 25°16′00″E[10]
|
600-luku eaa.[10]
|
0530 530; 1990;
ii, iii, iv, vi[10]
|
Delos on kreikkalaisessa mytologiassa Apollonin ja Artemiin syntymäpaikka ja tätä kautta se oli yksi merkittävimpiä panhelleenisiä kulttipaikkoja. Deloksen Apollonin pyhäkkö houkutteli pyhiinvaeltajia eri puolilta kreikkalaista maailmaa ja teki Deloksesta myös merkittävän kauppasataman.
|
| Filippoin arkeologinen alue
|
|
Fílippoi, Kavála, Itä-Makedonia ja Traakia
41°00′46″N, 24°17′02″E[11]
|
300-luku eaa.–1300-luku jaa.[10]
|
1517 1517; 2016;
iii, iv[11]
|
Filippoin kaupungin perusti Makedonian kuningas Filippos II ja se kukoisti erityisesti roomalaisajalla Filippoin taistelun jälkeen. Kaupunki sijaitsi keskeisen Eurooppaa ja Aasiaa yhdistäneen Via Egnatia -tien varrella. Myöhemmin siitä tuli merkittävä varhaiskristillinen keskus, sillä se oli apostoli Paavalin ensimmäinen jalansija Euroopassa.
|
| Korfun vanhakaupunki
|
|
Korfun kaupunki, Korfu, Jooniansaaret
39°37′25″N, 19°55′24″E[12]
|
700-luku eaa. lähtien[12]
|
0978 978; 2007;
iv[12]
|
Korfun kaupungin kolme venetsialaisaikaista linnoitusta vartioivat Adrianmeren sisäänkäyntiä ja sijaitsivat näin hyvin strategisella paikalla Venetsian merivallan puolustautuessa Osmanien valtakuntaa vastaan. Kaupungin uusklassisista rakennuksista osa on venetsialaiselta, osa brittivallan ajalta.
|
| Metéora
|
|
Kalampáka, Thessalia
39°43′09″N, 21°38′13″E[13]
|
1000-luvulta lähtien
|
0455 455; 1988;
i, ii, iv, v, vii[13]
|
Meteora on luostarialue ja luonnonnähtävyys, jonka luostarit on rakennettu korkeiden hiekkakivikallioon aikojen saatossa kuluneiden vaikeapääsyisten pylväiden päälle.
|
| Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet
|
|
Mykene: Mykínes, Árgos-Mykínes
37°43′51″N, 22°45′23″E
Tiryns: Néa Tíryntha, Náfplio
37°35′57″N, 22°48′01″E
Argolis, Peloponnesos[14]
|
1400-luku eaa.[15]
|
0941 941; 1999;
1, ii, iii, iv, vi[14]
|
Mykene ja Tiryns olivat mykeneläisen Kreikan merkittävimpiä keskuksia. Ne kukoistivat pronssikaudella 1400-luvulta 1100-luvulle eaa.
|
| Mystraksen arkeologinen alue
|
|
Spárti, Lakonia, Peloponnesos
37°04′27″N, 22°22′00″E[16]
|
1200-luku[16]
|
0511 511; 1989;
ii, iii, iv[16]
|
Mystraksen suhteellisen hyvin säilynyt bysanttilaisaikainen eli Kreikan keskiaikaa edustava kaupunki on rakennettu Taÿ́getos-vuoren juurella sijaitsevalle kukkulalle. Se oli merkittävässä roolissa Bysantin valtakunnan viimeisinä vuosina, sillä se oli valtakunnan viimeisiä linnakkeita osmanivaltaa vastaan ja piti puoliaan vuoteen 1461 saakka.
|
| Olympian arkeologinen alue
|
|
Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka
37°38′24″N, 21°40′12″E[15]
|
900-luku eaa. lähtien[15]
|
0517 517; 1989;
1, ii, iii, iv, vi[15]
|
Olympian Zeuksen ja Heran kulttipaikka on rakennettu Alfeiós-joen varrelle Peloponnesoksen niemimaan länsiosaan. Kreikkalaisen maailman merkittävimmät urheilukisat Olympian kisat järjestettiin siellä vuodesta 776 eaa.
|
| Pátmoksen Chóran kylä, Johannes Teologin luostari ja Ilmestyskirjaluola
|
|
Pátmos, Etelä-Egean saaret
37°18′33″N, 26°32′53″E[17]
|
900-luku[17]
|
0942 942; 1999;
iii, iv, vi[17]
|
Pátmoksen saari tunnetaan paikkana, jossa Johannes Teologi kirjoitti Ilmestyskirjan. Perimätiedon mukaan hän asui luolassa, joka nykyisin tunnetaan Ilmestyskirjaluolana. Saaren Johannes Teologin luostari perustettiin vuonna 1088. Sitä ympäröivä Chóran kylä käsittää lukuisia kirkollisia ja maallisia rakennuksia.
|
| Ródoksen keskiaikainen kaupunki
|
|
Ródoksen kaupunki, Ródos, Etelä-Egean saaret
36°26′42″N, 28°13′33″E[18]
|
1300-luvulta lähtien
|
0493 493; 1988;
ii, iv, v[18]
|
Ródoksen kaupunki rakennettiin linnoitukseksi 1300-luvulta lähtien, kun Johanniittain ritarikunta valtasi sen. Myöhemmin se päätyi ensin osmanien, sitten italialaisten vallan alle. Yläkaupunki edustaa goottilaista rakennustyyliä. Alakaupungissa on myös osmaniaikaisia moskeijoita, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia.
|
| Sámoksen Pythagóreio ja Heraion
|
|
Pythagóreio, Sámos, Pohjois-Egean saaret
37°40′19″N, 26°53′08″E[19]
|
500-luku eaa. lähtien
|
0595 595; 1992;
ii, iii[19]
|
Sámoksen saari oli 500-luvulla merkittävä keskus. Sen rakennuksista on säilynyt nykyisen Pythagóreion kylän paikalla sijainneen antiikin Samoksen kaupungin jäänteitä, vaikuttava Eupalinoksen tunneli-akvedukti sekä Heraion eli Hera-jumalattaren kulttipaikka, jonka temppeli oli yksi antiikin maailman suurimmista.
|
| Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset muistomerkit
|
|
Thessaloniki, Keski-Makedonia
40°37′56″N, 22°57′06″E[20]
|
1. vuosisadalta lähtien
|
0456 456; 1988;
i, ii, iv[20]
|
Thessalonikin kaupunki oli kristinuskon leviämisen varhaisia keskuksia ja se oli myös yksi Bysantin valtakunnan merkittävimmistä kaupungeista. Vuonna 315 eaa. perustetun kaupungin kristillisiin monumentteihin kuuluu lukuisia kirkkoja, joista osa on rakennettu risti- ja osa basilikamuotoon.
|
| Zagórin kulttuurimaisema
|
|
Zagóri, Epeiros
39°52′27″N, 20°44′55″E[21]
|
erityisesti 1600-luvulta lähtien
|
1695 1695; 2023;
v[21]
|
Zagórin seudun vanhat kylät, jotka tunnetaan yhteisnimellä Zagorochória, sijaitsevat pohjoisen Píndos-vuoriston länsirinteissä. Niiden rakennuskanta edustaa perinteistä epeiroslaista vuoriston olosuhteisiin sovitettua kivirakentamista. Alueella on myös paljon vanhoja kivestä tehtyjä siltoja ja kivettyjä polkuja.[21]
|
.jpg)
