| Paikka
|
Kuva
|
Sijainti
|
Kriteerit
|
Ala (ha)
|
Vuosi
|
Kuvaus
|
Viite
|
| Afrodisias
|
![]()
|
Aydınin maakunta
37°42′30″N, 28°43′25″E
|
Kulttuurikohde
II, III, IV, VI
|
152,25
|
2017
|
Afrodisias käsittää antiikin Kaariassa sijainneen Afrodisiasin kaupungin arkeologisen kohteen sekä marmorikaivoksen sen koillispuolella. Paikalla sijaitseva Afroditen temppeli on perustettu 200-luvulla eaa. ja itse kaupunki seuraavalla vuosisadalla. Kaupunki kukoisti marmorikaivostensa ansiosta. Kaupungin arkeologinen kohde käsittää esimerkiksi temppelejä, teattereja, agoran ja kylpylöitä.
|
[2]
|
| Anin arkeologinen kohde
|
|
Karsin maakunta
40°30′0″N, 43°34′0″E
|
Kulttuurikohde
II, III, IV
|
250,7
|
2016
|
Ani oli keskiaikainen kaupunki, joka kukoisti etenkin bagratidien hallitseman Armenian kuningaskunnan pääkaupunkina 900-luvulta 1000-luvulle. Mongolien hyökkäys ja maanjäristys vuonna 1319 johtivat kaupungin merkityksen hiipumiseen. Nykyinen rauniokaupunki käsittää keskiaikaista arkkitehtuuria.
|
[3]
|
| Troijan arkeologinen kohde
|
|
Çanakkalen maakunta
39°57′23.184″N, 26°14′20.4″E
|
Kulttuurikohde
II, III, VI
|
158
|
1998
|
Muinainen Troija on yksi maailman tunnetuimmista arkeologisista kohteista. Sen historia ulottuu yli 4 000:n vuoden päähän. Troijan piirityksen tarina esiintyy Homeroksen teoksessa Ilias. Esnimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla teki Heinrich Schliemann vuonna 1870.
|
[4]
|
| Bursa ja Cumalıkızık: Osmanien valtakunnan syntypaikka
|
|
Bursan maakunta
40°11′5.03″N, 29°3′44.41″E
|
Kulttuurikohde
I, II, IV, VI
|
27,467
|
2014
|
Bursan ja Cumalıkızıkin maailmanperintökohteeseen kuuluu seitsemän erillistä kohdetta Bursan kaupungissa ja sen vieressä sijaitsevassa Cumalıkızıkin kylässä. Kohde on esimerkki Osmanivaltakunnan kaupunki- ja maaseutujärjestelmän synnystä 1300-luvun alussa.
|
[5]
|
| Safranbolun kaupunki
|
|
Karabükin maakunta
41°16′36″N, 32°41′22.992″E
|
Kulttuurikohde
II, IV, V
|
193
|
1994
|
Safranbolu oli huomattava idästä länteen kulkevalla kauppareitillä matkustavien karavaanien pysähdyspaikka 1200-luvulta aina rautateiden saapumiseen saakka 1900-luvun alussa. Kohde käsittää esimerkiksi kaupungin vanhan moskeijan, kypylän ja madrasan vuodelta 1322. Safranbolun rakennusten arkkitehtuuri vaikutti etenkin kaupungin kukoistuskaudella 1600-luvulla myös Osmanien valtakunnan muihin osiin.
|
[6]
|
| Diyarbakırin linnoitus ja Hevselin puutarhojen kulttuurimaisema
|
|
Diyarbakırin maakunta
37°54′11.16″N, 40°14′21.51″E
|
Kulttuurikohde
IV
|
521,23
|
2015
|
Diyarbakırin linnoitettu kaupunki Tigriksen varrella on ollut huomattava keskus hellenistiseltä kaudelta läpi Rooman, sasanidien, Bysantin, islamilaisten ja Osmanien valtakunnan kausien. Maailmanperintökohde käsittää esimerkiksi Diyarbakırin kaupunginmuurit, İçkalen sisälinnoituksen, Amidan kukkulan ja Hevselin puutarhat.
|
[7]
|
| Efesos
|
|
İzmirin maakunta
37°55′45″N, 27°21′34″E
|
Kulttuurikohde
III, IV, VI
|
662,62
|
2015
|
Efesos käsittää historiallista asutusta hellenistiseltä kaudelta roomalaiselle kaudelle. Kaupunkia on pidetty malliesimerkkinä roomalaisesta satamakaupungista. Artemiin temppeli oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Muita kohteita ovat esimerkiksi Celsuksen kirjasto, Efesoksen teatteri ja Marian kirkko.
|
[8]
|
| Göbekli Tepe
|
|
Şanlıurfan maakunta
37°13′23.671″N, 38°55′20.51″E
|
Kulttuurikohde
I, II, IV
|
126
|
2018
|
Göbekli Tepe Anatolian kaakkoisosassa on neoliittiselta kaudelta 9 600–8 200 vuotta eaa. peräisin oleva megaliitteja käsittävä kohde. Megaliiteilla on ehdotettu olleen jonkinlaista rituaalimerkitystä, ja niiden kaiverretut kuvat eläimistä ovat antaneet viitteitä tuon ajan Ylä-Mesopotamian asukkaiden uskomuksista.
|
[9]
|
| Divriğin suurmoskeija ja sairaala
|
|
Divriği, Sivasin maakunta
39°22′16.576″N, 38°7′18.574″E
|
Kulttuurikohde
I, IV
|
2,016
|
1985
|
Divriğin suurmoskeijan ja sen yhteydessä olevan sairaalan rakennutti emiiri Ahmet Šah vuosina 1228–1229. Moskeijan holvin rakennustekniikka on ainutlaatuinen islamilaisessa arkkitehtuurissa.
|
[10]
|
| Hattuša: heettiläisten pääkaupunki
|
|
Sungurlu, Çorumin maakunta
40°0′50.004″N, 34°37′14.016″E
|
Kulttuurikohde
I, II, III, IV
|
268,46
|
1986
|
Hattuša oli heettiläisten valtakunnan pääkaupunki, joka kukoisti etenkin toisella vuosituhannella eaa. Arkeologinen kohde paikalla käsittää esimerkiksi temppelejä, kuninkaallisia asuntoja ja linnoituksia.
|
[11]
|
| Istanbulin historialliset alueet
|
|
Istanbul
41°0′30.492″N, 28°58′47.748″E
|
Kulttuurikohde
I, II, III, IV
|
765,5
|
1985
|
Strategisella paikalla Bosporinsalmella sijaitseva Istanbul on ollut eri historiallisten, poliittisten ja uskonnollisten tapahtumien keskiössä 2 000 vuotta. Maailmanperintökohde käsittää esimerkiksi antiikin aikaisen Konstantinopolin hippodromin, 500-luvulla rakennetun Hagia Sofian ja 1500-luvulla rakennetun Suleimanin moskeijan.
|
[12]
|
| Nemrut Dağ
|
|
Adıyamanin maakunta
38°2′11.796″N, 38°45′49.284″E
|
Kulttuurikohde
I, III, IV
|
11
|
1987
|
Kommagenen kuningas Antiokhos I (69–34 eaa.) rakennutti itselleen mausoleumin Nemrut Dağin vuorelle. Rakennushanketta pidetään yhtenä hellenistisen kauden mahtipontisimmista, ja lopputulos heijastelee sekoitusta kreikkaisesta ja persialaisesta kulttuurista.
|
[13]
|
| Çatalhöyükin arkeologinen kohde
|
|
Konyan maakunta
37°40′0″N, 32°49′41″E
|
Kulttuurikohde
III, IV
|
37
|
2012
|
Anatolian eteläosassa sijaitseva Çatalhöyükin arkeologinen kohde käsittää kaksi rauniokumpua. Suuremmalta itäseltä kummulta on löydetty merkkejä ihmisasutuksesta neoliittiselta kaudelta vuosien 7 200 ja 6 200 väliltä. Pienempää läntistä on asutettu vuosien 6 200 ja 5 200 kalkoliittisen kauden vaihteessa. Çatalhöyük on huomattava esimerkki ihmisasutuksen muutoksesta kylistä kaupungeiksi.
|
[14]
|
| Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema
|
|
İzmirin maakunta
39°7′33″N, 27°10′48″E
|
Kulttuurikohde
I, II, III, IV, VI
|
332,5
|
2014
|
Pergamon oli hellenistisellä kaudella attalidien hallitsijasuvun pääkaupunki ja huomattava sivistyskeskus. Myöhemmin siitä tuli Rooman Asian provinssin pääkaupunki. Ympäröivä seutu ja nykyinen Bergaman kaupunki käsittävät kohteita myös Bysantin ja Osmanien valtakuntien kausilta. Huomattavia kohteita Pergamonissa ovat esimerkiksi Pergamonin alttari, Asklepieion ja Kybelen pyhättö.
|
[15]
|
| Selimin moskeija ja sen sosiaalinen kompleksi
|
|
Edirne, Edirnen maakunta
41°40′40″N, 26°33′34″E
|
Kulttuurikohde
I, IV
|
2,5
|
2011
|
Selimin moskeijan Edirnen kaupungissa suunnitteli 1500-luvulla Osmanien valtakunnan kuuluisin arkkitehti Sinan. Moskeijakompleksi käsittää katetun torin, sisäpihan ja kirjaston, joita pidetään Sinanin töiden parhaimmistona. Selimin moskeijaa pidetään Osmanien valtakunnan parhaimpana esimerkkinä laitosten rakentamisesta ja niiden hallitsemisesta yhtenä kokonaisuutena moskeijan yhteydessä.
|
[16]
|
| Ksanthos-Letoon
|
|
Antalyan ja Muğlan maakunta
36°20′6″N, 29°19′13.008″E
|
Kulttuurikohde
II, III
|
126,4
|
1988
|
Ksanthos-Letoon oli vanha Lyykian pääkaupunki, ja paikan kohteet yhdistelevät lyykialaista ja hellenististä tyyliä. Paikalta tunnetut lyykiankieliset piirtokirjoitukset ovat olleet tärkeä lähde lyykialaisten historian ja heidän indoeurooppalaisen kielensä ymmärtämiselle.
|
[17]
|
| Göremen kansallispuisto ja sen kivikohteet Kappadokiassa
|
|
Nevşehirin maakunta
38°40′0.012″N, 34°51′0″E
|
Sekakohde
I, III, V, VII
|
9 883,81
|
1985
|
Eroosion muovaama Göremen laakso ympäristöineen historiallisessa Kappadokiassa sisältää kyliä, maanalaisia kaupunkeja ja kiveen kaiverrettuja pyhättöjä 300-luvulta lähtien.
|
[18]
|
| Hierapolis-Pamukkale
|
|
Denizlin maakunta
37°55′26.004″N, 29°7′23.988″E
|
Sekakohde
III, IV, VII
|
1 077
|
1988
|
Kallioperästä pulppuavien lähteiden synnyttämän Pamukkalen vesi on kalsiittipitoista, ja se on synnyttänyt ajan kuluessa kalkkikivimuodostelmia. Attalidit perustivat Hierapoliksen kylpylät sen yhteyteen 100-luvun lopulla eaa. Kohde sisältää paitsi luonnonmuodostelmia, myös kreikkalaisia monumentteja.
|
[19]
|
| Gordion
|
|
Ankaran maakunta
39°38′36″N, 31°59′10″E
|
Kulttuurikohde
III
|
1 064
|
2023
|
Gordion oli rautakautisen Fryygian kuningaskunnan pääkaupunki.
|
[20]
|
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
