Troija

Troija
Troijan raunioita.
Koordinaatit	39°57′27″N, 26°14′20″E
Valtio	Turkki
Paikkakunta	Troas
Historia
Tyyppi	linnoitettu kaupunki
Ajanjakso	3000 eaa. – 500 jaa.
Merkitys	Homeroksen Iliaan aihe Unescon maailmanperintökohde
Aiheesta muualla
Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Troija (m.kreik. Τροία < heet. Truwisa; lat. Troia), kreikkalaisilla yleensä Ilion (m.kreik. Ἴλιον, myös Ἴλιος, Ilios, alun perin Ϝίλιον, Wilion < heet. Wilusa; lat. Ilium),^[1][2] oli Vähässä-­Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan.

Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu.^[2] Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen.

Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX.^[3][4][2] Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti.

Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.^[5]

Maantiede

Sijainti

Troija (kartalla Troy) lähiseutuineen.

Troijaksi nykyään oletettu paikka on Luoteis-Turkissa sijaitseva Hisarlikin eli Hissarlikin rauniokumpu. Hisarlik on noin 30 metriä korkea ja sisältää eri asutuskerrostumia. Paikka sijaitsee Vähän-Aasian ja Balkanin niemimaan rajakohdassa viisi tai kuusi kilometriä Mustanmeren ja Välimeren välisen Hellespontoksen eli nykyisen Dardanellien salmen suulta sisämaahan. Vieressä virtaa Skamandros-joki (nyk. Karamenderes), jonka suu muodosti kaupungin vierelle aikoinaan merenlahden.^[6][7]

Myöhemmällä pronssikaudella eli mykeneläisellä kaudella meren ranta oli Troijaa paljon lähempänä kuin nykyisin. Paikka oli strategisesti tärkeä ja Troijan läheltä kulki ehkä säännöllisiä maa- ja merikauppareittejä, mikä kasvatti sen vaurautta. Troijan merkitys väheni, kun pääsy merelle vaikeutui.^[8] Kaikki eivät ole samaa mieltä kaupan merkityksestä Troijan synnylle ja kasvulle. Joka tapauksessa Troija sai eri aikoina kulttuurivaikutteita sekä Balkanin niemimaan, Egeanmeren että Anatolian suunnalta. Näistä suunnista kohdistui Troijaan myös hyökkäyksiä ja kansainvaelluksia.^[9]

Moni tutkija uskoo, että myöhäispronssikautisissa heettiläisten teksteissä muutaman kerran mainittu Wilusan kuningaskunta oli Troija. Niiden sijainnit täsmäävät, ja lisäksi heettiläiset mainitsivat 1200-luvulla eaa. mykeneläisen Ahhiyawan kuningaskunnan Wilusan vihollisena samalla ajalla kun kreikkalaiset hyökkäsivät Troijaan Homeroksen runoelmassa.^[10]

Homeroksen kuvaus

Seuraavassa esitetään, kuinka Homeros kuvaa Troijaa Iliaassa. Eepoksesta johdettavissa olevia selviä topografisia seikkoja on varsin vähän. Lisäksi koska kuvaus on runollinen, se ei moninkaan osin vastaa todellista Troijaa.^[2]

Homeroksen mukaan Troija sijaitsi ympäristöään korkeammalla kohdalla Skamandros- ja Simoeis (nyk. Dümruk Su) -jokien välissä.^[11] Se, ettei kaupunki ollut aivan tasangolla, käy ilmi epiteeteistä aipeinē (αἰπεινή, ”korkea”), ofryoessa (ὀφρυόεσσα, ”korkea”) ja ēnemoessa (ἠνεμόεσσα, ”avotuulinen”). Kaupungin takana kaakossa kohosi kukkula, joka oli Idavuoren haarauma, ja jolla sijaitsi kaupungin akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori nimeltään Pergamon (τὸ Πέργαμον,^[12] myös Pergama, τὰ Πέργαμα;^[13] tai Pergamos, ἡ Πέργαμος).^[14] Tämä linnoitettu kukkula piti sisällään paitsi kaikki jumalten temppelit^[15] myös Priamoksen ja hänen poikiensa Hektorin ja Pariksen palatsit.^[16]

Troijan muurit kuvataan korkeiksi ja vahvoiksi ja torneilla varustetuiksi. Niiden rakentajina pidettiin Apollonia ja Poseidonia.^[17] Kaupungilla on täytynyt olla monta porttia, mikä käy ilmi ilmaisusta pāsai pylai (πᾶσαι πύλαι),^[18] mutta vain yksi niistä, Skaiai pylai (Σκαιαὶ πύλαι, ”Vasen portti”), mainitaan nimeltä. Se johti kreikkalaisten leiriin, ja siksi sen on täytynyt sijaita kaupungin luoteislaidalla eli päinvastaisella suunnalla kuin akropolis.^[19] Ei ole tietoa siitä, miksi portti tunnettiin ”Vasempana porttina”, mutta sen on ehdotettu olleen seurausta siitä, kuinka taivaallisia enteitä tulkittiin: tällöin pappi katsoi pohjoiseen päin, jolloin luode jäi vasemman käden puolelle.^[2]

Historia

Troijan historia ulottuu noin vuodesta 5000 eaa. aina ajanlaskun alun ensimmäiselle vuosituhannelle. Se on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti asuttu paikka maailmassa. Vuosisatojen kuluessa kaupunkia on tuhoutumisensa jälkeen rakennettu uudelleen edellisen päälle, ja siinä on tunnistettu kymmenen kerrosta.^[20][21] Kaupunki koki välillä kukoistuksen aikoja suuren ruhtinaskunnan keskuksena. Tosinaan kaupunki taantui pikkukaupungiksi tai kyläksi. Joskus kaupungin väestö saattoi vaihtua, ja välillä hyökkäys tai maanjäristys tuhosi sen.

Kerrostumat

Troijan, nykyisen Hisarlikin kerrostumien pystyleikkaus sivusta kuvattuna kaavamaisesti esitettynä.

Hisarlikin arkeologisia kerrostumia päältä päin. Ruskealla Troija I, keltaisella Troija II, vaaleanpunaisella Troija VI, tummanpunaisella Troija VII ja sinisellä Troija VIII–IX.

Arkeologit ovat tunnistaneet Hisarlikissa tähän mennessä kymmenen eri kerrosta alatyyppeineen, jotka on nimetty rakentamisvaiheen mukaan. Ne numeroidaan yleensä roomalaisin numeroin I, II jne. Amerikkalaisten mukaan kaupungin alavaiheita on 46, ja ne nimetään Ia, Ib ja Ia₁, Ia₂ jne.

Kerrostumista on muodostettu seuraavanlainen ajoituskehikko; ajoitukset ovat summittaisia:^[22][23][24]

Kerrostuma	Ajoitus (n.)	Kausi	Muuta
Troija I	3000–2550 eaa.	Länsi-Anatolian varhaispronssikausi 1 (EBA 1)
Troija II	2500–2300 eaa.	varhaispronssikausi 2 (EBA 2)	vahva Troija
Troija III	2300–2200 eaa.	varhaispronssikausi 3 (EBA 3) (varh.)	heikko Troija
Troija IV	2200–2000 eaa.	varhaispronssikausi 3 (EBA 3) (kesk.)	heikko Troija
Troija V	2000–1750 eaa.	varhaispronssikausi 3 (EBA 3) (myöh.)
Troija VI	1750–1400 eaa.	keskipronssikausi (MBA)	vahva Troija
		myöhäispronssikausi (LBA)
Troija VIh	1400–1300 eaa.
Troija VIIa	1300–1180 eaa.		vahva Troija, tuhoutui hyökkäyksessä (todennäköisin Iliaan Troija)
Troija VIIb1	1180–1100 eaa.		nk. pimeät vuosisadat
Troija VIIb2	1100–1000 eaa.
		varhaisrautakausi
Troija VIIb3	1000–950 eaa.
	950–700 eaa.
Troija VIII	700–85 eaa.	antiikki	arkaaisen, klassisen ja hellenistisen kauden Ilion[25][20]
Troija IX	85 eaa. – 400/600 jaa.		roomalaisen kauden Ilion (lat. Ilium)[25][20][26]
Troija X	400/600 jaa. –	keskiaika	bysanttilaisen kauden asutus[20]

Troija I ja II

Saksalainen kartta Troijasta vuodelta 1888.

Troija I on kaupungin vanhin kerrostuma. Se rakennettiin noin 500 vuoden aikana vuosien 3000–2500 eaa. välillä varhaispronssikauden alussa. Halkaisijaltaan noin sadan metrin laajuinen kylä oli 2,5 metrin paksuisen kaupunginmuurin suojassa, ja sinne pääsi portista kahden tornin välistä. Kylässä oli vierekkäin pitkiä savitiilistä kiviperustalle rakennettuja asuintaloja. Talojen lattioiden alle oli haudattu vauvoja, mutta aikuisten haudat olivat muurien ulkopuolella. Asukkaat käyttivät kuparisia ja kivisiä työkaluja, valmistivat keramiikan käsin, ja kutoivat ja kehräsivät vaatteensa. He söivät monipuolisesti lihaa, kalaa ja viljatuotteita. Esineistön perusteella kylä oli osa laajempaa kulttuurialuetta Anatolian rannikolla ja saaristossa. Kylä tuhoutui tulipalossa.^[27]

Troija II rakennettiin heti Troija I:n tuhon jälkeen. Kylästä tuli 125 metriä leveä, ja se kukoisti vuodesta 2500 eaa. vuoteen 2300 eaa. Kylää ympäröi muuri ja torneja. Sisään pääsi kahdesta portista, joista paremmin säilyneelle kiivettiin jyrkkää muurein reunustettua ramppia pitkin. Suurin rakennus oli 400 neliömetrin laajuinen pylvässali, megaron, ja kylässä oli muitakin tilavia rakennuksia, jotka kertoivat vauraasta eliitistä. Myös kylän metallurgia oli edistynyttä, pronssia käytettiin, ja kylässä oli paljon arvokkaita kulta- ja hopeaesineitä.^[28] Troija II oli niin rikas kullasta, että kumpua ensiksi tutkinut Schliemann luuli Troija II:n olevan Priamoksen aikainen Iliaan Troija, ja kutsui löytämisään kultaesineitä Priamoksen aarteeksi.^[29]

Troija II:n asukkaat olivat myös oppineet käyttämään dreijaa keramiikan teossa. Ihmistä esittävä keramiikka tunnetaan ankarista kasvonilmeistään.^[28] Paikan taiteessa oli Anatolian Hattin piirteitä.^[30]

Troija II tuhoutui noin vuonna 2300 eaa. tulipalossa, jonka syytä tai aiheuttajaa ei tiedetä.^[28] Kylä tuhoutui historiansa lopussa kahteen kertaan.^[29]

Troija III–V

Poikkileikkaus, jossa näkyy jäänteitä vaiheista Troija IX, III, IV ja II.

Troija III nousi nopeasti Troija II:n tuhkasta, mutta kylä ei ollut enää aikaisemman veroinen.^[31][32] Se jatkoi edeltäjänsä kulttuuria mutta oli materiaalisesti sitä köyhempi ja ahtaampi asua. Troija III säilyi noin vuoteen 2200 eaa. asti. Sitä seurasi Troija IV, joka oli suurempi mutta edelleen ahtaampi kuin kahden ensimmäisen kerrostuman kylät. Seuraava vaihe, Troija V, oli jälleen tilavampi asua, ja talot olivat paremmin rakennettuja.^[31]

Troija VI

Troijan ennallistusyritys pienoismallina.

Troija VI oli aiempia Troijia suurempi ja mahtavampi. Kaupunkia suojasivat tornit ja kalkkikivimuurit, jotka nousivat jopa yhdeksän metrin korkeuteen. Muurit oli hiukan kallistettu ulospäin. Muurissa oli viisi kaupunginporttia, joista tärkein oli 3,3 metriä leveä eteläinen portti. Rakennukset oli pystytetty terasseille, jotka nousivat kaupungin keskustaa kohti. Asuintalot olivat kaksikerroksisia ja tilavia, ja niissä oli tukevat kiviseinät. Korkeimmalla oli Priamoksen kuninkaallinen palatsi. Kaupungin tätä vaihetta kuvaa Homeroksen runoelma Ilias, jossa runoilija tosin on ottanut kirjallisia vapauksia tai vain kuvaillut tyypillisen kaupungin, jollaisia alueella oli muitakin. Homeroksen kuvaus vastaa joka tapauksessa tätä kaupungin vaihetta paremmin kuin sen muita vaiheita.^[33]

Troija VI oli halkaisijaltaan 200 metriä ja pinta-alaltaan noin 20 000 neliömetriä. Sen muurien ulkopuolella kymmenkertaisella alalla asuikin lisää ihmisiä, joskin heidän asumustensa jäänteitä ei ole kovinkaan paljon löydetty. Vuonna 1988 paikalla kaivauksia tehnyt professori Korfmann on väittänyt, että Troijan tämän vaiheen kokonaisväkiluku oli 4 000–10 000, ja koko kuningaskunnassa asui vielä paljon suurempi ihmismäärä. Tästä ei ole tutkijoiden parissa yksimielisyyttä.^[34]

Uudenlainen keramiikka jäljitteli metallisia esineitä, varsinkin kreikkalaista muistuttava harmaa keramiikka. Kauppaa käytiin Egeanmeren saarien ja Manner-Kreikan kanssa, ja mykeneläinen keramiikka yleistyi ajan mukana.^[29]

Troija VI:n viimeinen vaihe VIh tuhoutui rajusti joskus vuoden 1300 eaa. jälkeen, mikä vastaa arvioita Troijan sodan ajankohdasta. Carl Blegenin mukaan sota käytiin kuitenkin vasta kaupungin seuraavassa vaiheessa, ja Troija VI tuhoutuikin maanjäristyksessä. On myös esitetty, että kaupunki tuhoutui eliitinvastaisessa kapinassa.^[35]

Troija VII

Troija VII:n ja IX:n muuria.

Troija VIIa:n asukkaat kunnostivat muurit, ja kulttuuri jatkui entisellään. Rakennukset olivat kuitenkin aiempaa pienempiä ja ahtaammin rakennettuja. Asukasluku kasvoi niin linnoituksessa kuin sen ulkopuolisessakin kylässä.^[29] Troija VIIa tuhoutui tulipalossa noin vuonna 1180 eaa., todennäköisesti hyökkäyksen seurauksena.^[36] Myös vaiheet VIIb₁ ja VIIb₂ osoittavat jatkuvuutta, mutta samalla kaupunkiin tuli uudenlaista kulttuuria, kaakkoiseurooppalaistyylistä käsin tehtyä keramiikkaa ja koristeluaiheita. Vaihe VIIb₂ päättyi tulipaloon, ja vaiheen VIIb₃ jälkeen linnoitus romahti, minkä jälkeen kaupungissa ei asuttu 250 vuoteen.^[29]

Troija VIII ja IX

Pääartikkeli: Antiikin Ilion

Troija IX -vaiheeseen kuuluvan roomalaisen odeionin rauniot.

Antiikin ajan arkaaisella, klassisella ja hellenistisellä kaudella noin vuosina 700–85 eaa. paikalla sijaitsi Ilionin kaupunki, joka oli kreikkalainen siirtokunta ja kaupunkivaltio. Se tunnetaan arkeologiassa kerrostumana Troija VIII. Roomalainen komentaja Fimbria tuhosi sen vuonna 85 eaa. Sen jälkeen roomalaisella kaudella kaupunkia avustettiin, kunnostettiin ja laajennettiin etenkin Julius Caesarin ja Augustuksen aikana, ja sille rakennettiin akvedukti Idavuorelta. Roomalaisaika, joka luetaan omaksi arkeologiseksi kerrostumakseen Troija IX, kesti noin vuoteen 500 jaa.^[3][4][21]

Troija X

Bysanttilaisella kaudella paikalla oli pienimuotoisempaa asutusta. Lopulta kaupunki menetti merkityksensä kokonaan sen satamien umpeenliettymisen vuoksi, ja paikka hylättiin.^[21]

Kaivaukset Hisarlikissa

Brittiläinen matkailija Edward Daniel Clarke nimesi vuonna 1801 Hisarlikin antiikin Ilioniksi sieltä löytyneiden kolikoiden ja kaiverrusten perusteella. Nimeä Ilion olivat kreikkalaiset käyttäneet Troijan paikalle rakennetusta kaupungista. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin edinburghilainen julkaisija Charles Maclaren julisti Hisarlikin olevan Homeroksen kuvaama Troija.^[37] Brittiläinen arkeologi Frank Calvert suoritti Hisarlikissa kaivauksia vuosina 1863 ja 1865, ja myös hän tuli siihen tulokseen, että kyseessä oli Troija.^[38]

Vauras saksalainen liikemies ja amatööriarkeologi Heinrich Schliemann saapui vuonna 1868 seudulle hankkimaan lupaa kaivauksilleen. Ensimmäiset kaivaukset aloitettiin vuonna 1871, ja Schliemann suoritti paikalla seuraavien 19 vuoden aikana kaikkiaan seitsemän kaivausprojektia. Niiden aikana kaupungista löytyi 20 metrin matkalta yhdeksän ajallista kerrostumaa useine alakerrostumineen. Schliemann julisti toiseksi varhaisimman kerrostuman olevan Troija ja otti kunnian Hisarlikin ja Troijan yhdistämisestä itselleen. Todellisuudessa toinen kerrostuma oli tuhat vuotta varhaisemmalta ajalta, ja myyttinen Troija oli vasta kerrostumassa VI. Schliemannin kuoltua kaivauksia jatkoi hänen apulaisensa Wilhelm Dörpfeld. Sen jälkeen Cincinnatin yliopiston ryhmä Carl Blegenin johdolla kaivoi paikalla vuosina 1932–1938 ja Tübingenin yliopiston ryhmä vuodesta 1988 alkaen.^[39] Vuonna 2006 kaivauksia jatkoi Ernst Pernicka.^[29]

Kysymystä Troijan sodan historiallisuudesta ei ole kaivausten perusteella kuitenkaan pystytty vielä pitävästi ratkaisemaan.^[40] Myöskään Hisarlikin ja Troijan yhteys ei ole kaikkien historioitsijoiden hyväksymä. Teorian vastustajat sanovat esimerkiksi, että Hisarlikin paikalla ollut kaupunki oli liian lähellä merta ja liian pieni, eikä sillä ollut luonnollista jyrkkää linnavuorta ollakseen Homeroksen kuvaama Troija.^[41][42]

Troijalaiset

Troijalaisten etnisyydestä ei tiedetä paljoakaan. Ei tiedetä, mitä kieltä he puhuivat, ja mihin kulttuuripiiriin he tarkalleen kuuluivat. Yksi alueella tuolloin puhuttu kieli oli luuvin kieli, jota on ehdotettu troijalaistenkin kieleksi, mutta asiasta ei ole yksimielisyyttä. Sitäkään ei tiedetä, olivatko troijalaisten jumalat luuvilaisia. Troijasta ei ole kaivauksissa löytynyt lainkaan savitauluja, joissa olisi kirjoitusta. Tämän vuoksi ei tiedetä, olivatko troijalaiset kirjoitustaitoisia. Wilusan kuningaskunta kävi kuitenkin kirjeenvaihtoa heettiläisten kanssa, joten kaupungissa täytyi olla ainakin kirjureita.^[43]

Lähteet

• Bryce, Trevor: The Trojans and Their Neighbours. Routledge, 2006. ISBN 0-415-34959-1

Viitteet

1. Troy Classical Antiquity. Viitattu 3.10.2022.
2. Smith, William: ”Ilium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”779. Ilion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
4. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ILION (Troy) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
5. Archaeological Site of Troy Unesco. Viitattu 20.1.2013.
6. Troy Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.12.2020.
7. Mark Cartwright: Troy Ancient History Encyclopedia. 11.5.2018. Viitattu 7.12.2020.
8. Bryce 2006, s. 151.
9. Artist Reconstruction: Troy VI, the plain of Troy, and the ancient coastlineUniversity of Texas (Arkistoitu – Internet Archive)
10. Bryce 2006, s. 182–183.
11. Homeros: Ilias 20.216–.
12. Homeros: Ilias 4.508, 6.512.
13. Sofokles: Filoktetes 347, 353, 611.
14. Homeros: Ilias 5.446, 5.460.
15. Homeros: Ilias 4.508, 5.447,512, 6.88, 6.257, 22.172, jne.
16. Homeros: Ilias 6.317, 6.370, 6.512, 7.345.
17. Homeros: Ilias 1.129, 2.113, 288, 3.153, 3.384, 3.386, 7.452, 8.519.
18. Homeros: Ilias 2.809 jne.
19. Homeros: Ilias 3.145, 3.149, 3.263, 6.306, 6.392, 16.712, jne.
20. Winkler, Martin M. (toim.): Troy: From Homer's Iliad to Hollywood Epic. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 9781405178549 Teoksen verkkoversio.
21. Layers of Troy Ancient City Tours Around Turkey. Viitattu 3.10.2022.
22. Engelbrite, Eve: Chronology of Troy Academia.edu. Viitattu 3.10.2022.
23. Troy (3000–100 BC) CosmoLearning. Arkistoitu 28.11.2022. Viitattu 3.10.2022.
24. Sweeney, Naoise Mac: Troy: Myth, City, Icon. (Archaeological Histories) Bloomsbury Publishing, 2018. ISBN 9781472522511 Teoksen verkkoversio.
25. Lendering, Jona: Troy VIII-IX Livius.org. Viitattu 3.10.2022.
26. Troy Think Quest – Projects by Students for Students. Oracle. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 13.1.2013. (englanniksi)
27. Bryce 2006, s. 39–40.
28. Bryce 2006, s. 40–51.
29. Troy (Ilion) Travel Link Turkey. Arkistoitu Viitattu 6.12.2020.
30. Kingdoms of Anatolia – Troy / llium (Wilusa?) History Files. Viitattu 13.1.2013.
31. Bryce 2006, s. 51–53.
32. Otavan suuri ensyklopedia 9, s. 7248.
33. Bryce 2006, s. 58–61.
34. Bryce 2006, s. 61–64.
35. Bryce 2006, s. 64–66.
36. Bryce 2006, s. 67.
37. Bryce 2006, s. 36–37.
38. Bryce 2006, s. 37.
39. Bryce 2006, s. 30–39.
40. Bryce 2006, s. 39.
41. John Crowe: Ten reasons why Troy was not at Hisarlik thetroydeception.com. 2011. Viitattu 22.8.2015.
42. Jan Sammer: The Identification of Troy
43. Bryce 2006, s. 115–120.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Troija Wikimedia Commonsissa