Antiikin ajan Ilion sijaitsi muinaisesta Troijan kaupungista nimensä saaneella Troaksen alueella. Kaupunki sijoitetaan nykyisin samalle Hisarlikin rauniokummulle kuin Troijakin. Paikka oli noin viiden kilometrin etäisyydellä niin Aigeanmerestä kuin Hellespontoksestakin, lähellä paikkaa, jossa Simoeis-joki (nyk. Dümruk Su) liittyi Skamandros-jokeen (nyk. Karamenderes).[2][3] Kaupunki oli rakennettu Idavuoresta pistäneelle ulokkeelle, joka erotti Skamandroksen ja Simoeisin alueet toisistaan.[3][7][8]
Troija VII:n ja IX:n muuria.
Myös antiikin aikana vallinnut käsitys oli se, että Ilionin kaupunki sijaitsi muinaisen Troijan paikalla. Kukaan kreikkalainen tai roomalainen kirjailija ei koskaan epäillyt sitä ennen Demetrios Skepsisläistä, sekä Strabonia, joka omaksui tässä asiassa hänen näkemyksensä. Vielä tämänkin jälkeen yleinen näkemys pysyi muuttumattomana sekä ilionilaisten itsensä parissa että maailmalla, aivan kuin Demetrioksen ja Strabonin esittämästä kritiikistä ei olisi koskaan kuultukaan. Nämä kriitikot etsivät vanhaa Ilionia kauempaa sisämaasta, koska he katsoivat, että uuden Ilionin ja rannikon välinen tasanko oli liian pieni HomeroksenIliaassa kuvattujen sankaritekojen tapahtumapaikaksi. Vaikka he joutuivat myöntämään, ettei vanhasta Ilionista näkynyt merkkiäkään missään muualla, he olettivat silti, että sen olisi täytynyt sijaita noin 42 stadioninmittaa rannikosta sisämaahan. Tämän mukaisesti jopa kiinnitettiin tietty paikka, jolle annettiin nimi ”Ilionin kylä” (Ἰλιέων κώμη, Ilieōn kōmē).[3][8]
Troija VIII:n muuria.
Näkemys siitä, että vanha ja uusi Ilion olisivat sijainneet eri paikoissa, ei millään tavalla ratkaise niitä ongelmia, joita sen olisi tarkoitus ratkaista, koska tila rannikon ja kaupungin välillä olisi silti liian pieni. Lisäksi se perustuu oletukseen, että Homeroksen esitys olisi ollut maantieteellisesti ja historiallisesti tarkka ja jopa pyrkinyt tarkkuuteen näissä asioissa. On kuitenkin mahdotonta löytää seudulta mitään sellaista paikkaa, joka vastaisi täysin runoilijan esitystä.[3] Nykytutkimuksessa pidetään antiikin ajan tapaan selvänä, että uusi Ilion sijaitsi samalla paikalla kuin vanha.[4] Se, että paikan maantiede ei täysin vastaa Homeroksen kuvauksia, on yksinkertaisesti seurausta siitä, että hän kertoo legendaa ilman pyrkimystä maantieteelliseen tarkkuuteen. Homeroksen kuvaus on kuitenkin pääpiirteissään varsin oikeellinen myös seudun maantieteen suhteen.[3]
Ilionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Ilias (Ἰλιάς). Sen kooksi on arvioitu noin 100–500 neliökilometriä.[1]
Alkuperäinen Troija, josta kreikkalaiset lähteet käyttävät yleensä nimeä Ilion,[3] oli merkittävä pronssikautinen kaupunki. Se tunnetaan erityisesti kreikkalaisen mytologianTroijan sodasta, jota kreikkalaisten yhdistyneet sotajoukot kävivät kaupunkia vastaan, ja josta kertovat eeppisen kykloksen eepokset, tunnetuimpana HomeroksenIlias.[6] Kreikkalaisen perinteisen käsityksen mukaan sota päättyi Troijan tuhoon vuonna 1184 eaa.[3] Arkeologia tukee perinteistä ajoitusta varsin hyvin. Sota liitetään Troijan rauniokummun kerrostumissa yleensä viimeiseen pronssikautiseen vaiheeseen, kerrostumaan Troija VIIa, joka on tuhoutunut noin 1180 eaa. Paikalla säilyi pienimuotoisempaa varhaisrautakautista asutusta tämän jälkeenkin. Nämä vaiheet tunnetaan arkeologiassa nimillä Troija VIIb1, Troija VIIb2 ja Troija VIIb3.[9]
Arkaainen ja klassinen kausi
Myöhemmin arkaaisella kaudella muinaisen Troijan paikalle syntyi kreikkalainen kaupunki, uusi Ilion. Sen perustivat arkeologisten löytöjen perusteella aiolialaiset siirtokuntalaiset joskus ennen vuotta 700 eaa., noin 400 vuotta Troija VIIb:n tuhoutumisen jälkeen. Arkeologiassa arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaiskaupungin vaihe Troijan rauniokummun kerrostumissa tunnetaan nimellä Troija VIII.[2] Kaupungin paikalla vaikuttaa kuitenkin olleen lähes jatkuvasti jonkinlaista asutusta myös Troija VIIb:n ja VIII:n välisenä aikana.[1]
Antiikin lähteista kaupungin perustamisajankohta tai varhaisvaiheet sen enempää kuin sen tarkka sijaintikaan eivät käy ilmi. Strabonin mukaan Ilionin kaupunki olisi perustettu Lyydian kuninkaiden viimeisen dynastian aikana, toisin sanoen ennen Vähän-Aasian joutumista Persian valtaan.[3][10] Arkeologisten löydösten perusteella Ilion vaikuttaisi olleen olemassa jo 600–500-luvuilla eaa., ja kukoistaneen tuolloin.[2] Kaupunkivaltiona Ilion on saattanut olla läheisen Sigeionin alaisuudessa, sillä se oli ainakin arkaaisella kaudella paljon Ilionia merkittävämpi paikka ja Ateenan ja Mytilenen kiistan kohteena.[6]Herodotos kertoo, että Kserkses uhrasi ennen vuoden 480 eaa. hyökkäystään Kreikkaan Priamoksen kaupungin akropoliilla nimeltä Pergamon, mutta tästä tiedosta ei voi suoraan päätellä, että paikalla olisi ollut Kserkseenkin aikaan kaupunki.[3][11]
Arkeologian perusteella Ilion vaikuttaa taantuneen klassisen kauden 400–300-lukujen eaa. ajaksi.[2] Tuosta ajasta alkaen kaupungin historiasta tiedetään kuitenkin hieman enemmän. Ilion kuului 400-luvulla eaa. Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 425/424 ja 422/421 eaa.[1] Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvun lopulta eaa. noin vuoteen 240 eaa. saakka.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Ilieus (Ἰλιεύς), feminiinissä Ilias (Ἰλιάς).[3] Sekä Ksenofon että Pseudo-Skylaks mainitsevat Ilionin.[3][12]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
Hellenistinen ja roomalainen kausi olivat Ilionille uutta kukoistuskautta.[2] Se nautti Aleksanteri Suuren ja Lysimakhoksen suosiosta, ja myöhemmin sitä suosivat monet Rooman keisarit.[2][3][13] Suosion syynä oli se jo mainittu — ja nykyisinkin oikeana pidetty — yleinen käsitys, jonka mukaan kaupunki oli rakennettu samalle paikalle kuin Troijan muinainen ja pyhänä pidetty kaupunki.[3]
Aleksanteri Suuri kävi Ilionissa Aasiaan suuntautuneella sotaretkellään.[3][13] Ilion perustettiin uudelleen hellenistisen kauden alussa. Todennäköisesti tämän teki Lysimakhos, joka myös rakennutti kaupunkia. Noihin aikoihin Ilion oli valtiomuodoltaan demokratia, jossa tärkein virkamies oli strategos. Noin vuonna 300 eaa. kaupunki teki sympoliteia-sopimuksen Lampsakoksen kanssa.[1] Jonkun Kharidemoksen sanotaan tuhonneen Ilionin kerran, mutta hänestä tai tapahtuman ajankohdasta ei ole enempää tietoa.[3][14] Ilionin asukkaat puolestaan tuhosivat Sigeionin joskus hellenistisen kauden aikana.[15][16]
Ilionin lyömä raha keisari Caracallan ajalta 211–217. Kuvituksessa Caracalla ja teksti AV KAI M AV-PHΛ ANTΩNINO-C sekä Hektor ja teksti EKTΩP / IΛΙEΩN.
Ilion kärsi Mithridateen sodista vuonna 85 eaa., jolloin Fimbria valtasi kaupungin, mikä aiheutti suurta tuhoa.[2][3][17]Sulla sen sijaan suosi Ilionia suuresti, ja se nousi roomalaisella kaudella kukoistavaksi kaupungiksi ja nautti vapautta kaikista veroista. Roomalaisten suosion syynä oli se, että Rooman kaupungin alkuperä juonnettiin Troijaan. Käsitys Troijasta roomalaisten esi-isien kotipaikkana syntyi viimeistään 300-luvulla eaa., ja 200-luvulla eaa. se oli tarpeeksi vakiintunut, jotta se tunnettiin myös kreikkalaisessa maailmassa.[6]Julius Caesar ja Augustus suosivat Ilionia myös siksi, että Juliukset juonsivat myös oman sukunsa alkuperän Troijaan: he katsoivat, että Troijasta Italiaan tulleen Aineiaan pojan Askanioksen lisänimi olisi ollut Ilos (lat. Ilus), ”ilionlainen”, ja suvun nimi olisi ollut peräisin tästä.[6]
Roomalaisella kaudella Ilion tai latinalaisittain Ilium kukoisti ja sitä rakennettiin uudelleen niin, että se tunnetaan arkeologiassa omana vaiheenaan Troija IX.[6][18] Augustus ja Marcus Antonius asuttivat Ilioniin Legio XVI:n veteraaneja vuoden 42 eaa. jälkeen. Augustus kävi itse Ilionissa vuonna 20, ja kunnostutti kaupunkia. Ilionista kehittyi sen tarunhohtoisen menneisyyden ansiosta eräänlainen ”turistikohde”. Keisari Hadrianus vieraili siellä vuonna 124 ja rakennutti sitä lisää. Vuonna 214 kaupungissa kävi keisari Caracalla. Hän halusi jäljitellä tarusankareiden aikaa, ja surmautti niin suosikkinsa Festuksen, joka haudattiin muinaiseen tyyliin ja jolle pystytettiin samanlainen hautakumpu kuin Akhilleukselle ja Aiaalle.[6]
Konstantinus Suuren kerrotaan 300-luvulla harkinneen uuden pääkaupunkinsa sijainniksi Ilionin eli Troijan paikkaa, ennen kuin päätti sijoittaa kaupunkinsa Bosporoksen rannalle, mihin syntyi Konstantinopoli.[2] Kaupungin paikalla oli asutusta vielä ainakin varhaisella bysanttilaisella kaudella, mikä tunnetaan kerrostumana Troija X.[18]
Rakennukset ja löydökset
Ilionin agoran aluetta.
Kreikkalaisen kauden Ilionista eli Troija VIII -vaiheesta on säilynyt vain vähän jäänteitä. Vaihe tuhoutui suureksi osaksi Troija IX:ää rakennettaessa. Troija VIII hyödynsi aluksi paljolti Troija VI:n kunnostettuja muureja, vaikka olikin pronssikautista kaupunkia laajempi.[2] Uudemmat muurit on ajoitettu noin vuosiin 275–250 eaa.[1] Roomalaisen kauden Ilion eli Troija IX oli Troija VIII:aa suurempi, mutta senkin jäänteet ovat suhteellisen vähäiset.[2]
Kaupungissa oli oletettavasti ainakin kaksi temppeliä. Toisen niistä arvellaan sijainneen entisen linnan paikalla, ja olleen omistettu Athene Iliaalle. Toinen sijaitsi linnan länsipuolella ja oli oletettavasti omistettu Kybelelle.[6] Kaupungissa oli agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka, jonka laidalla sijaitsivat muun muassa buleuterion, odeion ja roomalainen kylpylä.[19][20]
Ilionin tärkein kultti oli omistettu Athene Iliaalle, ja kaupungissa oli tälle omistettu temppeli tai muu pyhäkkö. Temppelin ajoitus on kiistanalainen. Yleensä se ajoitetaan varhaiselle hellenistiselle kaudelle noin vuoteen 300–280 eaa., ja Strabon sanoo sen rakennuttajaksi Lysimakhoksen.[2][21][22] Joskus se taas ajoitetaan myöhemmäksi 100-luvulle tai ensimmäiselle vuosisadalle eaa.[1] Temppeli kunnostettiin roomalaisella kaudella, oletettavasti keisari Augustuksen toimeksiannosta.[21]
Temppelin alue oli niin suuri, että se kattoi lähes puolet varhaisemman Troija VI:n alueesta. Temppelirakennus oli peristyylitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä.[2] Sen perustusten koko oli noin 36 × 16 metriä, ja siinä oli lyhyillä sivuilla 6 ja pitkillä sivuilla 12 pylvästä. Sisällä temppelissä oli pronaos, cella ja opisthodomos.[21][23] Temppelistä on säilynyt lähinnä sen esipihaa ja yksittäisiä arkkitehtoonisia ja koristeosia.[23]
Temppelin veistoskoristelujen säilyneistä osista tunnetuin on metooppi, joka esittää neljän hevosen vetämillä vaunuilla ajavaa auringonjumala Heliosta. Marmorisen metooppilaatan koko on 0,86 × 0,86 metriä. Se on nykyisin esillä Altes Museumissa Berliinissä.[2][24] Temppelin kulttikuvan sanotaan perustuneen tietoihin siitä, miltä alkuperäisen Troijan mystinen, taivaasta pudonneeksi uskottu Athenen patsas eli Palladion olisi näyttänyt.[6]
Temppeliin liittyi vuotuinen juhla, joka koostui uhritoimituksista ja urheilukisoista.[21]
Kaivauksissa on löydetty pyhäkkö, joka ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 700–500-luvuille eaa.[1] ja on ollut käytössä roomalaiselle kaudelle saakka. Pitkän historian aikana siihen tehtiin useita muutoksia. Pyhäkkö oli rakennettu Troija VI:n muuria vasten. Se koostui useista alttareista ja uhrikuopista sekä jonkinlaisesta porrastetusta katsomoalueesta seremonioiden seuraamista varten. Pyhäkön alueelta on löydetty lukuisia Kybelen ja Demeterin pienoispatsaita, ja siksi sen arvellaan olleen omistettu ensin anatolialais-fryygialaiselle Kybelelle ja myöhemmin myös tähän yhdistetylle kreikkalaiselle Demeterille.[20]
Buleuterion eli bulen eli neuvoston kokouspaikka sijaitsi lähellä myöhempää odeionia. Se kunnostettiin tai rakennettiin uudelleen roomalaisella kaudella Augustuksen toimeksiannosta. Rakennuksessa oli useita rivejä neuvosmiesten penkkejä puoliympyrän muodossa, ja se oli suljettu seinillä kaikilta sivuilta. Osa rakennuksesta oli tehty Troija VI:n muurien päälle.[19][20]
Troija IX -vaiheeseen kuuluvan roomalaisen odeionin rauniot.
Ilionissa oli roomalainen odeion eli musiikkiteatteri, joka rakennettiin Augustuksen aikana. Sitä kunnostettiin Hadrianuksen ja Caracallan aikana. Rakennuksessa oli tyypillinen puoliympyrän muotoinen katsomo, josta on säilynyt kahdeksan penkkiriviä, jotka neljä pystysuuntaista porraskäytävää jakavat lohkoihin. Ylimmän penkkirivin keskellä on marmoripenkki, joka oli varattu keisarille. Odeionin skene- eli näyttämörakennuksessa oli luonnollista kokoa suurempi Hadrianuksen patsas, joka on nykyisin Troijan museossa. Myös odeionin yläosa on rakennettu Troija VI:n muurien päälle.[6][19][20][25]
Muut rakennukset
Kaupungissa tiedetään olleen kreikkalainen teatteri, jonka katsomossa oli tilaa 8 000 hengelle,[6] mutta sitä ei ole löydetty.[1][26] Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut myös prytaneion ja dikasterion.[1] Kaivauksissa on löydetty palaistra, roomalainen kylpylä ja laajennetun kaupunginmuurin osia.[2][20] Antiikin aikaisen kaupungin varhaisimpiin arkkitehtoonisiin löydöksiin lukeutuu aiolialainenkapiteeli arkaaiselta kaudelta.[1]
↑ abcdefghijklHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”779. Ilion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghijklmnopStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ILION (Troy) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefghijklmnopqSmith, William: ”Ilium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdeFreely, John: A Travel Guide to Homer: On the Trail of Odysseus Through Turkey and the Mediterranean, s. 125. Bloomsbury Publishing, 2014. ISBN 9780857734945Teoksen verkkoversio.
↑Odeon of TroyTurkish Archaeological News. Viitattu 3.10.2022.
↑Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
_(cropped)_1.jpg)
