Marian kirkko rakennettiin varhaisella kristillisellä kaudella, arviolta 300-luvulla, Olympieionin aukion eteläpuolisesta pylväikkörakennuksesta, jonka pituus oli ollut noin 260 metriä. Kirkko on ollut olemassa viimeistään vuonna 431, jolloin siellä tai sen yhteydessä pidettiin Efesoksen kirkolliskokous. Kirkko oli omistettu Neitsyt Marialle, ja kyseisessä kirkolliskokouksessa tälle myönnettiin Jumalansynnyttäjän (Theotokos) kunnianimi. Marian kirkko mainitaan kokouksen asiakirjoissa, jotka ovat kuitenkin myöhemmiltä ajoilta. Kirkko uusittiin kokonaan varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla, mahdollisesti vuoden 557 maanjäristyksen jälkeen.[1][2]
Kirkon raunioita.
Marian kirkko toimi Efesoksen katedraalina eli piispankirkkona. Sen oletetaan kärsineen vaurioita arabien hyökkäyksessä vuonna 654/655. Tämän jälkeen se menetti ilmeisesti piispankirkon asemansa, ja asema siirtyi bysanttilaisella linnavuorella sijainneelle Pyhän Johanneksen basilikalle. Kirkko säilyi kuitenkin hautausten perusteella käytössä 1000-vuosisadalle saakka. Nykyisin kirkko on raunioina. Niitä on kunnostettu erityisesti vuosina 1984–1988.[1]
Rakennus
Kirkon pohjapiirros ja rakennusvaiheet.
Kirkossa oli sen alkuvaiheessa (pohjapiirroksessa: oranssi/keltainen) länsipuolella atrium, jonka koko oli noin 43 × 25 metriä, sekä nartheks. Varsinainen kirkkorakennus oli kolmilaivainen, ja sen koko oli noin 74 × 29 metriä. Kirkon keskilaivan leveys oli 13 metriä, ja sen kattoa tuki 40 pylvästä. Itäpäässä oli suuri apsis. Atriumin pohjoispuolella oli kahdeksankulmion muotoinen baptisterion eli kastekappeli.[1]
500-luvun uudelleenrakentamisessa kirkko jaettiin kahteen osaan. Sen itäosa (pohjapiirroksessa: sininen) muutettiin vain noin 23 metriä pitkäksi kolmilaivaiseksi basilikaksi, jolla oli oma nartheks. Vanhan apsiksen edessä oli presbyterion, jossa oli alttari. Länsiosa (pohjapiirroksessa: violetti) uusittiin kokonaan tiilistä rakennetuksi. Sen koko oli noin 37 × 29 metriä, ja siinä oli edelleen kolme laivaa, mutta sivulaivat olivat aiempaa kapeammat. Länsipäähän lisättiin toinen, sisempi nartheks. Katolla oli kupoli, jota tuki neljä suurikokoista pilaria neliön muodossa.[1]
Kirkon yhteydessä sijaitsi Episkopeion eli piispan palatsi. Siinä käytössä toimi ilmeisesti alkuperäisen pylväikkörakennuksen itäosa.[1] Kirkon nartheksia käytettiin hautauksiin 500-luvulta lähtien. Myöhemmin myös sen ulkopuolelle kehittyi hautausmaa.[1]
Lähteet
↑ abcdefgScherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 180–183. (Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk) Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3
↑ abStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
