Lakonia (kreik.Λακωνία) eli Lakonian alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Λακωνίας, Perifereiakí enótita Lakonías) on yksi Kreikanalueyksiköistä. Se sijaitsee Peloponnesoksen alueella ja sen hallinnollinen keskus on Spárti.[2] Alueyksikön pinta-ala on 3 636 neliökilometriä ja asukasluku 89 138 (vuonna 2011).[1][3]
Lakonian alue käsittää Peloponnesoksen niemimaan kaakkoisosan. Se vastaa paljolti historiallista Lakonian maakuntaa ja antiikin Lakoniaa.[4]
Lakonian pohjoispuolella sijaitsee Arkadian alueyksikkö ja länsipuolella Messenian alueyksikkö. Lakonian länsiosaa hallitsee koko Peloponnesoksen korkein vuori Taÿ́getos (2 407 m). Keskiosissa sijaitsee alueen tärkeimmän joen Evrótas-joen laakso. Toiseksi tärkein joki on Evrótaksen sivujoki Oinoúntas. Lakonian länsiosassa sijaitsee vuoria, jotka ovat Lakonian ja Arkadian rajalla sijaitsevan Párnonas-vuoren (1 936 m) eteläisiä jatkeita. Lakoniaan kuuluvat Peloponnesoksen etelärannikon kaksi itäisintä niemimaata, Mánin niemimaa ja Maléan niemimaa. Niiden välissä sijaitsee Lakonianlahti, johon Evrótas-joki laskee.[4] Lakonian edustalla sen eteläpuolella sijaitsee Kytheran saari, joka kuuluu Attikan alueyksikköön.[1]
Kunnat
Alueyksikkö jakaantuu viiteen kuntaan seuraavasti:[1][2]
Lakonia on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Alue on ollut asuttu jo neoliittisella kaudella ja merkittävä keskus jo mykeneläiselläpronssikaudella.[4]Antiikin aikana Lakonia vastasi Spartan eli Lakedaimonin kaupunkivaltion vallassa ollutta aluetta, vaikka itse sen nimi esiintyykin antiikin lähteissä vain harvoin. Maakunnan nimestä tulee tyyneyttä ja lyhytsanaisuutta ilmaiseva adjektiivi lakoninen, mikä viittaa antiikin spartalaisten puhetapaan.[5][6]
Doorilaiset spartalaiset saivat Lakonian valtaansa sen varhaisemmilta asukkailta akhaijeilta vaiheittain doorilaisvalloituksen jälkeen. Koko Lakonia oli spartalaisten vallassa 700-luvun eaa. puoliväliin tultaessa. Tämän jälkeen spartalaiset alkoivat valloittaa alueita Argokselta sekä Arkadiasta ja Messeniasta. Laajimmillaan vuodesta 547 eaa. lähtien Lakoniaan kuului suuri osa Peloponnesoksen eteläosasta. Sen alue oli jaettu spartalaisten ja perioikien kesken.[5][6]
Lakoniassa puhuttu doorilaismurre tsakoni on edelleen lähempänä muinaiskreikkaa kuin muut helleeniset murteet, vaikkakin nykypäivänä murteen puhujien määrä on laskenut.
Keskiajalla Lakonian alueen asuttivat slaavit. 700-luvun lopussa keisarinna Irenen aikana Bysantti pyrki saamaan alueen uudelleen valtaansa. Lopulta Bysantti sai valtaansa ainakin tasangot, siinä missä osa väestöstä siirtyi vuorille. Kun frankit ottivat Lakonian valtaansa 1200-luvulla neljännen ristiretken jälkeen, antiikin Spartan paikalla oli edelleen Lakedaimoniaksi kutsuttu asutus. Vuonna 1248 Vilhelm II Villehardouin rakennutti sen läheiselle kukkulalle Mystraksen linnoituksen, josta kasvoi merkittävä linnoituskaupunki ja Lakonian keskus. Se säilytti tämän aseman 1800-luvulle saakka, jolloin itsenäistyneen Kreikan hallitus rakennutti Spártin kaupungin antiikin Spartan paikalle.[6]
Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Lakonia muodosti Lakonian prefektuurin (Νομός Λακωνίας, Nomós Lakonías). Nykyinen Lakonian alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.
_on_15_May_2019.jpg)
