Söderskärin majakka

Söderskärin majakka
Söderskär fyr

Sijainti	Porvoo Suomi
Sijaintipaikka	Söderskär (d)
Vesistö	Suomenlahti
Suojelualue	Söderskärin luonnonsuojelualue

Arkkitehtuuri

Suunnittelija	Ernst Lohrmann[1]
Korkeus	32,5 m [2]
Luokitus	suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (d)
Osa kohdetta	Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat (d)

Historia

Valmistunut	1862[1]
Automatisoitu	1957[1]
Sammutettu	1989[1]

Varustus

Valon korkeus	40,0 m[3]
Valon ominaisuudet	Exting

Tunnisteet

ARLHS	FIN057

Koordinaatit	60° 06′ 34″ P, 25° 24′ 36″ I

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Söderskärin majakka (ruots. Söderskär fyr) on Suomenlahdessa Porvoon uloimmassa saaristossa, Mattlandetin saarella sijaitseva majakka.^[4] Majakka on rakennettu vuonna 1862 harmaagraniitista kahdeksan metrin korkeuteen saakka ja siitä ylöspäin tiilistä.^[2] Söderskärin majakan lisäksi kaksi muuta kahdeksankulmaista säilynyttä majakkaa ovat Norrskärin ja Russarön majakat. ^[5] Ennen Söderskärin vuoden 1862 majakkaan meriliikenteen ohjausta suorittivat venäläiset 1700-luvulla tunnusmajakalla, joka on tuhoutunut. Mattlandetille, nykyiselle Majakkasaarelle, rakennettiin 1825 valaisematon majakka, tunnusmajakka eli pooki. ^[6]

Mattlandet on osa Söderskärin luonnonsuojelualuetta, joka kuuluu sekä Ramsarin kosteikkoluonnonsuojelusopimuksen alueeseen että Natura-2000 -luonnonsuojelualueeseen.

Mattlandetin, Majakkasaaren Söderskärin majakkaa ympäröivät rakennukset omisti Senaatti-kiinteistöt Oy ja sitä ennen sen edeltäjä, valtion kiinteistölaitos, jolle ne oli luovutettu merenkulkulaitokselta 1995. Senaatti-kiinteistöt Oy:n jälkeen omistus siirtyi valtion omaisuusjärjestelyssä metsähallituksen luontopalveluiden hoidettavaksi. ^[6] Söderskärin majakan myi Kapiteeli Oy perustettavalle Söderskär Majakka Oy:lle 2003 ^[7] sekä vuokrasi sille vuoteen 2044 saakka puoli hehtaaria maata Söderskärin majakan alta. Majakkaa ympäröivät rakennukset vuokrasi Varustamo Origo Oy vuosiksi 2008–2015, jonka jälkeen korkeimman tarjouksen tehneenä vuokraoikeus 2016–2026 majakkaa ympäröivien rakennusten hallintaoikeus siirtyi EW Finland Oy:lle, joka osti Söderskär Majakka Oy:n 2015 Varustamo Origo Oy:ltä. Nykyään EW Finland Oy omistaa majakan ja on vuokrannut ympäröivät rakennukset metsähallitukselta vuoteen 2026 saakka järjestäen saarelle opastettuja retkiä kesäkuulta elo-syyskuulle. Ohjaamaton ja omaehtoinen retkeily saarilla on sallittua lintujen pesimäajan, 1.5.–31.7. ulkopuolella.

Söderskärin saaret

Riskilä (Cepphus grylle)

Söderskärin saaret koostuvat useista saarista ja luodoista, joista metsähallitukselle kuuluvat varsinainen majakan saari, Majakkasaari, Mattlandet, myös Bastulandeniksi kutsuttu Luotsisaari, jonne siirrettiin luotsitupa venäläishallinnan aikana Majakkasaarelta, Kokkomaan luoto ja Synnerstlandet. ^[8]

Muita keskeisiä Söderskäretin saarten saaria, joita ei omista valtio metsähallituksen luontopalveluiden kautta, ovat Mattlanshällan ja Aurasaari, joka on Majakkasaaren ja Luotisaaren (Bastulandet:in) välissä. Aurasaari on saanut nimensä omistajansa Keskinaisen vakuutusyhtiö Auran mukaan. Aura-yhtiöt, Henki-Aura ja Vahinko-Aura, yhdistyivät Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjan kanssa Tapiolaksi 1984. ^[8] Aurasaarella pesii riskilä, Cepphus grylle.

Söderskärin saarten Bastulandetin, Kokkomaan luodon ja Majakkasaaren rakennukset
nimi	rakennettu	sijainti	muuta
majakkatorni	1862	Mattlandet, Majakkasaari	Norrskär, Russarö
majakanvartijoiden talo, Alatalo	1862	Mattlandet, Majakkasaari	sotilaskoti jatkosodan aikana
maakellari	1873	Mattlandet, Majakkasaari
sauna	1876	Mattlandet, Majakkasaari
puuvaja	1862	Mattlandet, Majakkasaari
majakkamestarin talo, Ylätalo	1911	Mattlandet, Majakkasaari
Venäläishuvilan (Ryssvilla:n) perustukset		Mattlandet, Majakkasaari	rakennus purettu 1960-luvulla
luotsitupa		Kokkomaan luoto, siirretty Bastulandetille, Luotsisaarelle	Barösund
luotsitupa	1912	Bastulandet, Luotsisaari, siirretty Kokkomaan luodolta 1912	Barösund
satamalahden laituri		Bastulandet, Luotsisaari
purjevaja		Bastulandet, Luotsisaari
yhteyslaituri		Mattlandet, Majakkasaari

^[9]

Venäläishuvilan, Ryssvillan:in, perustuksille Söderskärin Majakka Oy suunnitteli rakennettavaksi uudisrakennusta, mutta katsottiin, että kun riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta vapautui 2007 sen käyttämät tilat tutkimusaseman tultua lakkautetuksi, ei uudisrakennusta tarvittu.

Suunnittelu ja rakennukset

Westfalenilaissyntyinen arkkitehti Ernst Lohrmann 1803-1870

Majakka on arkkitehti Ernst Lohrmannin yleisten rakennusten intendentinkonttorilla suunnittelema. Se on yksi Suomen neljästätoista tiilestä tehdystä majakasta ja kahdeksankulmaisista säilyneistä majakoista se on yksi kolmesta. Kaksi muuta kahdeksankulmaista majakkaa ovat Norrskärin ja Russarön majakat. ^[5]

Harmaagraniittia riitti majakkan vain kahdeksan metrin korkeuteen saakka, minkä vuoksi loppuosa majakasta jouduttiin rakentamaan tiilestä. Syyksi on epäilty kiireen majakkarakennuksen loppuun saattamiseksi tai sitten kustannukset, joita piti halventaa tiilirakentamisella graniitin tuomisen sijaan.

Sosiaalisiksi tiloiksi ja asunnoiksi sekä talousrakennuksiksi majakan kolmelle majakanvartijalle perheineen rakennettiin talousrakennuksia: majakanvartijoiden punainen asuintalo ja maakellari. Majakkamestari ja kolme majakanvartijaa asuivat Söderskärillä ympäri vuoden ja kasvattivat uusia majakanvartijoita. Asuintalon ja maakellarin jatkoksi valmistuivat saarelle sauna 1876 ja majakkamestarintalo 1911.

Myöhemmin Söderskärin saarille tuli myös luotsilaitos, jonka luotsitupa rakennettiin enksiksi Kokkomaan luodolle, mutta joka sitten Suomen suuriruhtinaskunnan luotsilaitoksen venäläishallinnan aikana siirrettiin lähelle riippusillan päähän Bastulandenille. Päinvastoin kuin majakkamestari ja kolme majakanvartijaa eivät luotsit asuneet Söderskärin saarilla, vaan tulivat muualta luotsituvalle töihin odottamaan tehtäviään.

1862-1957

Majakanvartijat poistuivat Söderskäriltä vuonna 1957, jolloin majakka myös automatisoitiin. Automatisoitu majakka sammutettiin vuonna 1989 kokonaan.^[1]

Majakan havaittiin huojuvan kovalla tuulella, sen olevan kallellaan ja keskeltä notkollaan. Majakan alaosa oli graniitilla vuorattu. Vuonna 1913 koko rakennusta vahvistettiin ulkopuolta muuraamalla siihen ratakiskoista ja teräsköysistä rakennettu tukirakennelma (”korsetti”).^[10] Majakalla oli kunnostusaikana 1912–1917 Suomen suuriruhtinaskunnassa toimivan venäläistetyn luotsilaitoksen venäläinen henkilökunta.

Luotsiasemalta, joka ensiksi sijaitsi Kokkomaan luodolla, mutta joka siirrettiin 1912 Bastulandetille, lähdettiin luotsaamaan aluksia Pirttisaaren, Porvoon, Onaksen, Pellingin, Helsingin suuntiin sekä ulkomerelle. ^[11]

Kokkomaan luodolla sijainnut luotsitupa siirrettiin Bastulandetin saarelle, joka oli Kokkomaan luotoa suojaisempi paikka. Majakan viereen rakennettiin venäläishuvila, Ryssvilla, joka purettiin 1960-luvulla. Söderskäriltä vedettiin myös puhelinlinja Sveaborgiin, myöhempään Suomenlinnaan meren poikki. Sveaborgissa oli luotsilaitoksen johto. ^[12]

Elokuvaohjaaja Teuvo Tulio kuvasi Söderskärissa ulkokuvia elokuvaansa Rakkauden risti. Myös lastenohjelma Jarin ja Karin joulutarina (2021) kuvattiin Söderskärissa.^lähde?

Kulttuurihenkilöitä

Louis Sparre 1863-1964

Arvo Turtiainen 1904-1980

Graafikko, huonekalusuunnittelija, kirjailija ja taidemaalari Pehr Louis Sparre af Söfdeborg vuokrasi Söderskäriltä 1905 entisen kalamajan taidemaalaamisensa tarpeisiin. Runoilija Arvo Turtiainen sekä muut Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilalaisten jäsenet tekivtä moottoriveneretkiä Söderskärille. Arto Turtiainen kirjoitti runon Söderskär. Metsähallituksen graafikko Jari Kostet on kuvannut Söderskäriä ja pitänyt siellä näyttelyn. ^[13]

Tove Jansson 1917-2001 muumeineen

Tove Jansson on saanut virikkeitä kirjaansa Muumipappa ja meri Söderskäriltä.

Söderskärin Luotsisaari (Bastulandet), Kokkomaan luoto ja Majakkasaari

Bastulandetia kutsumaan myös Luotsisaareksi. ^[5] Bastulandetin, Luotsisaaren, luotsituvan tapainen luotsitupa on säilynyt myös Barösundilla. Söderskärin majakan lisäksi kaksi muuta kahdeksankulmaista säilynyttä majakkaa ovat Norrskärin ja Russarön majakat. ^[5]

Suomen sisällissodan ja jatkosodan aika

Suomen sisällissodassa Porvoon kaupungin seutu, mm. Porvoon maalaiskunta, tulivat melko nopeasti alkuvaihessa kansanvaltuuskunnan haltuun. Suojeluskuntalaisia oli etäällä mm. Pellingissä ja myös Söderskäriä käytettiin suojeluskuntalaisten vetäytymispaikkana punakaarteilta. ^[13]

Jatkosodan aikana Söderskärillä oli suomalainen ilmatorjuntayksikkö sekä lennätin- ja puhelinkeskus toisessa kerroksessa, jossa työskenteli kaksi Lotta Svärdin lottaa. Majakkaa käytettiin ilmavalvontaan ja siellä oli puolustusta varten kymmeniä sotilaita. Majakkaa pidettiin pimeänä, mutta siellä oli edelleen myös majakkamestari ja luotseja. ^[14]

Majakkatoiminnan jälkeinen käyttö

Majakkakäytön lakkauttamisen jälkeen Majakkasaarelle tuli 1971 perustetun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusasema 1967–1986, joka päätti toimintansa 2007. Majakka myytiin 2003 Varustamo Origo Oy:lle, joka on käyttänyt sitä matkailutarkoituksiin. ^[14] Syksyllä 2015 Varustamo Origo Oy myi majakan saaren rakennukset metsähallitukselta sitä korkeammalla tarjouksella 2015 kymmeneksi vuodeksi vuokraneelle EW Finland Oy:lle. ^[15]

Saarelle järjestetään lintujen pesimisajaksi, 1.5.–31.7., katsottavana aikana vain opastettuja retkiä. Opastetut retket alkavat kesäkuun ensimmäisistä päivistä elokuun puoleenväliin Kalkkirannalta ja syyskuun alkuun Aurinkolahdelta. Pesimisrauhoitusajan jälkeen on omatoiminen veneily ja rantautuminen lupaa hankkimatta mahdollista.

Luonnonsuojelu ja rakennussuojelu

Uudenmaan lääninhallitus rauhoitti Söderskärin lähialueineen luonnonsuojelualueeksi 1930. Alueeseen kuului 47 hehtaaria maata ja 2074 hehtaaria vesialueita. ^[11] Nykyään Uudenmaan lääninhallituksen 1930 rauhoittama alue kuuluu Natura-2000-alueeseen FI0100077 Söderskärin ja Långörenin saaristo, jonka virallinen koordinaatti on E 25°38', N 60°08'. Merkinnässä kirjain E tarkoittaa itäisiä pituusasteita ja -minuutteja sekä kirjain N pohjoisia leveysasteita ja -minuutteja englaninnkielen idän, East, ja pohjoisen, North, mukaisesti.

Söderskärin ja Långörenin saariston Natura-2000-alueen yhteinen pinta-ala on 18 219 hehtaaria, joista maapinta-alaa on 149 hehtaaria. Vesialue on osakkeiden kiintiestöiksi jakamatonta aluetta, jonka osakaskuntaan kuuluu yksityisten henkilöiden lisäksi myös Suomen valtio. Laajan osa-alueita sisältävän alueen osana on lisäksi lintujensuojeltu Söderskärin luonnonsuojelualue. ^[11]

Söderskärin ja Långörenin saariston suojelualueeseen kuuluvat Söderskärin luonnonsuojelualueen ohella mm. Långhörenin luonnonsuojelualue vesialueineen, Kölhällen, Stora Kölhallen vesialueineen Längörenistä etelään, osa Pellingin ulkosaaristoa, kuten Tunnholmein luonnonsuojelualue, Sandkallan, Yttre Hällkalla, Yttergrundet, Storgrundet ja Inre Hällkallan ympäröivine vesialueineen. ^[11]

Rakennussuojelupäätös tehtiin 2010. Majakkarakennus sai 2010 rakennussuojelupäätöksen. Päätöksen mukaan se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä sekä merenkulun ja tekniikan historian että rakennus- ja käyttöhistoriansa kannalta. Majakka on sekä sisältä että ulkoa säilytettävä mahdollisimman ennallaan, ja sille saa tehdä vain entistäviä korjauksia eikä sen teknistä laitteistoa saa poistaa. Majakka on yksityisomistuksessa ja toimii matkailukohteena.^[16]

Korjausavustaminen

Museovirasto myönsi 2010 Söderskärin majakan julkisivun korjaamiseen avustusta 50 000 €. Avustuksia restaurointiin oli 2007 majakalle haettu 22 000 €. Lisäavustuksia, 80 000 €:a, ei myönnetty 2011 eikä 2012. Seuraavana vuonna 2013 myönnettiin 20 000 €, jota ei lunastettu 2015 mennessä. Yhteensä eri vuosina vuoteen 2015 mennessä museovirasto on avustanut Söderskärin majakan kunnostamista 85 000 €, minkä lisäksi sitä ovat tukeneet Euroopan unioni, Porvoon kaupunki, Svenska kulturfonden ja Suomen ympäristökeskus yhteensä 66 500 €:lla vuoteen 2015 mennessä. ^[12]

Luonnonsuojelulliset liikkumisrajoitukset

Saarelle nousu on ollut kiellettyä toukokuusta heinäkuuhun, 1.5.–31.7. lintujen pesimisen vuoksi ^[17], mutta matkailua varten on saatu Suomen ympäristöministeriöltä poikkeuslupia. Metsähallitus on vuokrannut saarilla olevat puurakennukset 2015 EW Finland Oy:lle kymmeneksi vuodeksi 840 €:n kuukausihintaan. Vuodesta 2008 vuoteen 2015 rakennukset vuokrannut Varustamo Origo Oy:llä on hallussaa Söderskärin majakka. EW Finland Oy – laivatyöväkeä vuokraava Eurowork Finland – on halunnut ostaa Söderskärin saaret 2002, jolloin majakka päätyi Varustamo Origo Oy:lle. Vuoteen 2015 saakka on Söderskärillä käynyt vuosittain noin 4 000–6 000 matkailijaa. ^[18]

Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu

Kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun on osallistuttu Söderskärin majakalta 2004 ja osallistutaan 2017 OI4EW:n toimesta. Amatööriradioasemaa saarella on pitänyt liepajalainen Vladimir Romanovitš Kalinin (Vladimirs R. Kalinins), OH/YL2FB. ^{[19] [20] [21] [22] [23] [24] [25]}

Söderskärin liittyviä aineistoja

Söderskäriin liittyviä aineistoja
nimi	aika	tuottaja	toimittaja	viite
Porvoon Söderskärin majakkasaarten rakennusperintö	2012	metsähallitus	Poutunen, Mia	https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a197.pdf
Porvoon Söderskärin suojelun ja käytön periaatteet	2008	Uudenmaan ympäristökeskus	Priha, Marjo	https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44003/UUDra_21_2008.pdf?sequence=1
Saaristoyrittäminen voi olla takkuinen taival	2012-06-07	Yleisradio	Vilkman, Sanna	https://yle.fi/uutiset/3-6169351
Söderskärin majakka	2011-05-19	Yleisradio	Tetri, Heidi	https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/19/soderskarin-majakka
Jan Strangin merikarttatieto		Jan Strang	Strang, Jan	http://www.strang.fi/merikarttatieto

Lähteet

• Otavan Iso Fokus, 7. osa, s. 4152. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-01521-4

Viitteet

1. Söderskär Merenkulkulaitos. Arkistoitu 26.6.2007. Viitattu 17.9.2008.
2. Laurell, Seppo: Suomen majakat, s. 275. Kustannusosakeyhtiö Nemo ja Merenkulkulaitos, 2001. ISBN 952-5180-21-2
3. (sv) Fyrwiki, Swedish lighthouse society . Tieto on haettu Wikidatasta.
4. Mikander, Jack & Westerback, Christian: Söderskär, s. 13. Hämeenlinna: Söderskär Majakka Oy, 2007. ISBN 978-952-92-2876-8
5. http://www.nba.fi/fi/File/1005/merivaylien-rakennusperinto.pdf
6. http://www.reijoheikkinen.fi/soderskarin-majakka/ (Arkistoitu – Internet Archive)
7. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/soderskarin-majakalle-uusi-omistaja/521345/
8. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a197.pdf
9. http://www.soderskar.fi/18
10. Laurell, Seppo: Valo merellä, s. 154. John Nurmisen säätiö, 2009.
11. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44003/UUDra_21_2008.pdf?sequence=1
12. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002796938.html
13. http://www.luontoon.fi/paijanne/aktiviteetit/-/asset_publisher/m3oBE7BVqUIB/content/soderskar_historia_leipis/maximized;jsessionid=7972C37095FBCB465E7AD4CA08036A55?redirect=http%3A%2F%2Fwww.luontoon.fi%2Fpaijanne%2Faktiviteetit%3Bjsessionid%3D7972C37095FBCB465E7AD4CA08036A55%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_m3oBE7BVqUIB%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dmaximized%26p_p_mode%3Dview%26_101_INSTANCE_m3oBE7BVqUIB_struts_action%3D%252Fasset_publisher%252Fview
14. http://www.soderskar.fi/12
15. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002903541.html
16. Söderskärin majakka suojeltiin. Yle uutiset 21.6.2010.
17. http://www.soderskar.fi/
18. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002796943.html
19. http://www.sral.fi/bulletiini/?id=0431
20. http://www.sral.fi/bulletiini/?id=0426
21. http://www.lrg.lv/_foto/2004/oh_expedition/
22. http://www.lrg.lv/_foto/2004/oh_expedition/YLGQG_camera/index.html
23. http://www.lrg.lv/_foto/2004/oh_expedition/YL1ZF_camera/index.html
24. https://www.qrz.ru/news/2147.html
25. https://illw.net/2004_list.htm

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Söderskärin majakka Wikimedia Commonsissa

• Söderskär.fi.

Suomen majakat

Majakat	Bengtskär Bogskär Flötjan Gustaf Dalén Gustavsvärn Harmaja Helsinki Isokari Jussarö Kaijakari Kalbådagrund Kallan Kallo Kemi I Kemi II Keminkraaseli Kokkola Kotka Kristiina Kylmäpihlaja Kökarsören Lågskär Längden Marhällan Marjaniemi Merikarvia Märket Nahkiainen Norrskär Nyhamn Oulu 1 Oulu 2 Oulu 3 Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Rauma Ritgrund Rönnskär Russarö Sandbäck Strömmingsbådan Stubben Suomen leijona Suomenlinna Sälgrund Säppi Sälskär Söderskär Tainio Tankar Tauvo Tiiskeri Ulkokalla Utgrynnan Utö Vaasa Valassaaret Yttergrund
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja	Hanhipaasi Heinäluoto Lounatrivi Narvi Numeroniemi Pohjoiskorkia Ristiniemi Ruuskeri Seiskari Seivästö Someri Sortanlahti Tytärsaari Vaitolahti
Suomen entiset majakat	Glosholm Heiskanen Leppäniemi Nyhamn Pohjoisrivi Porkkala Rönnskär Sirnitsä Söderskär