Someri

Someri
Соммерс, Someri, Sommarö

Somerin majakka 2007

Muut nimet	Соммерс, Sommers
Sijainti	60°12.40′N, 27°38.60′E Leningradin alue Venäjä
Korkein kohta	16  m

Väestö

Asukasluku	asumaton

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Someri (ven. Соммерс, Sommers, ruots. Sommarö) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä. Se sijaitsee Virolahden edustalla, noin 25 kilometriä Suomen mantereesta ja yhdeksän kilometriä Suomen merirajasta. Saaren korkein kohta on 16 metriä merenpinnasta.^[1]

Historia

1721–1914

Someri siirtyi Ruotsilta Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Pyötsaaren omistusoikeus Someriin katsottiin kiistattomaksi vielä 1770-luvulla, mutta sitä ei liene valvottu 1721 rauhan jälkeen.^[2] Vuonna 1812 se yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan osana Vanhaa Suomea. Venäläiset olivat rakentaneet saarelle vuonna 1808 kivestä ja tiilestä valkoiseksi kalkitun majakan, jonka valolaitteet uusittiin 1866.

Maailmansota ja sisällissota

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset aloittivat Somerin linnoittamisen 1916. Linnoitustyöt keskeytyivät syksyllä 1917, jolloin perustukset saarelle aiotuille tykkipatterille olivat valmiit.^selvennä Saarella oli kuitenkin isot varastot sota- ja elintarvikkeita. Suomen sisällissodassa Lavansaaren suojeluskunta sai tiedon, että saarella oli vain muutama vartiosotilas varastoja vartioimassa. Maaliskuussa 1918 Someria kohti lähti 30 hevosta ajomiehineen ja noin 20 suojeluskuntalaisen osasto. Saalis oli mittava. Kaikkiaan noin 150 kivääriä, osa venäläisiä ja osa brittiläisiä, runsaasti patruunoja, 65–70 rekikuormaa elintarvikkeita ja lennätinasema. Venäläiset vartiomiehet antautuivat osastolle vastarinnatta.^[3]

Vuonna 1920 solmitun Tarton rauhansopimuksen mukaisesti Suomen tuli demilitarisoida saari.^[4]

Talvisota ja jatkosota

Somerin tukikohdan päällikkö kapteeni Veikko Rauhaniemi vastaanottaa päivystävän upseerin ilmoituksen 21.2.1942. Kuva: SA-kuva.

Kapteeni Veikko Rauhaniemi suorittamassa tehtävien jakoa Somerin tukikohdassa 21.2.1942. Kuva: SA-kuva.

Talvisodan alettua 1939 saari tyhjennettiin ja majakka räjäytettiin.^[1] Vehkalahden kuntaan kuuluneet Somerin ja Narvin saaret^[4] sekä muutama pieni luoto olivat sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Jatkosodan alettua sukellusvene Saukko hyökkäsi heinäkuun alussa 1941 Somerin saaren päälaituria ja siihen kiinnittynyttä kahta neuvostolaista vartiovenettä vastaan torpedolla. Se osui laituriin, mutta vartioveneet jäivät koskemattomiksi ja hyökkäsivät Saukkoa vastaan kahdesti syvyyspommeilla, joista alus selvisi vain pohjasukelluksen ansiosta.^[5] Suomalaisjoukot valtasivat Somerin joulukuussa 1941.

Heinäkuussa 1942 käytiin kiivas Somerin taistelu, kun Neuvostoliiton puna-armeija pyrki valtaamaan saaren takaisin. Suomalaiset voittivat taistelun, mutta 17 kaatui ja 45 haavoittui. Puna-armeija puolestaan menetti saarella 128 miestä ja aluksissa arviolta kolmattasataa. Suomalaiset upottivat taistelun yhteydessä 17 neuvostoalusta.^[1]

Jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli vetäydyttävä saarelta syyskuussa 1944.

Sodan jälkeen Somerille rakennettiin uusi, 37 metriä korkea ristikkotornimajakka.^[1]

Lähteet

• Anttila, Risto: Lavansaari Seiskari Tytärsaari Haapasaari 1918. KR-kirjat OY, 2006. ISBN 951-9387-60-9
• Laurell, Seppo: Suomen majakat. Kustannusosakeyhtiö Nemo/Merenkulkulaitos, 1999. ISBN 952-5180-21-2

Viitteet

1. Laurell 1999, s. 301
2. R. Rosen: Vehkalahden pitäjän historia. Helsinki 1936, s. 260
3. Anttila 2008, s. 69–71.
4. Iso tietosanakirja, osa 12, s. 483. Helsinki: Otava, 1937.
5. Melkko, Markku: Suomen sukellusveneet, s. 90–91. Minerva kustannus, 2008.

Suomen majakat

Majakat	Bengtskär Bogskär Flötjan Gustaf Dalén Gustavsvärn Harmaja Helsinki Isokari Jussarö Kaijakari Kalbådagrund Kallan Kallo Kemi I Kemi II Keminkraaseli Kokkola Kotka Kristiina Kylmäpihlaja Kökarsören Lågskär Längden Marhällan Marjaniemi Merikarvia Märket Nahkiainen Norrskär Nyhamn Oulu 1 Oulu 2 Oulu 3 Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Rauma Ritgrund Rönnskär Russarö Sandbäck Strömmingsbådan Stubben Suomen leijona Suomenlinna Sälgrund Säppi Sälskär Söderskär Tainio Tankar Tauvo Tiiskeri Ulkokalla Utgrynnan Utö Vaasa Valassaaret Yttergrund
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja	Hanhipaasi Heinäluoto Lounatrivi Narvi Numeroniemi Pohjoiskorkia Ristiniemi Ruuskeri Seiskari Seivästö Someri Sortanlahti Tytärsaari Vaitolahti
Suomen entiset majakat	Glosholm Heiskanen Leppäniemi Nyhamn Pohjoisrivi Porkkala Rönnskär Sirnitsä Söderskär