Glosholmin majakka (myöhemmin Glosholmin tunnusmajakka,ruots. Glosholm fyr) oli Pellingin saaristossa Glosholmin saaren eteläisellä niemellä sijainnut Suomenlahden vilkastuneen meriliikenteen ohjauslaitteeksi vuosina 1832–1835 rakennettu majakka. Majakka toimi valomajakkana vuodesta 1835 vuoteen 1863 saakka, jolloin sen valo sammutettiin ja uusi, etelämmäksi rakennettu Söderskärin majakka otettiin käyttöön. Glosholmin majakka palveli tunnusmajakkana vuoteen 1940 saakka, jolloin se räjäytettiin siksi, etteivät Neuvostoliitontyöläisten ja talonpoikien punaisen armeijan lentokoneet voisi käyttää sitä suunnistuskiintopisteenä. Räjäyttämisen jälkeen 40-metrisestä majakasta jäivät jäljelle viisimetriset rauniot. Majakkasaarelle oli rakennettu talvisodan aikana sotilastukikohta. Saarella on toiminut myös merivartioasema.[1]
Suunniteltaessa majakkaa Pellingin saaristoon sen sijaintipaikasta ei päästy yksimielisyyteen. Tuolloinen Suomen luotsi- ja majakkahallituksen päällikkö Gustaf Brodd halusi sijoittaa majakan Glosholmille, kun taas Venäjän majakkalaitoksen päällikkö oli eteläisemmän Söderskärin kannalla. Vuonna 1826 keisari Nikolai I määräsi majakan rakennettavaksi Glosholmiin.
Pyöreä nelikerroksinen 16,3 metrin korkuinen ja läpimitaltaan 8,9-metrinen sylinterimäinen majakkatorni muurattiin tiilistä, ja sen laelle sijoitettiin puinen kahdeksankulmainen loistokoju. Yhtä aikaa majakan kanssa valmistuivat nelihenkiselle miehistölle tarkoitetut asuinrakennukset. Majakan valo sytytettiin ensimmäistä kertaa 15. syyskuuta 1835.
Valmistuessaan Glosholmin majakka oli Suomen historian neljäs valomajakka.[2]
Majakkatoiminnan siirtäminen Söderskäriin
Majakan sijainti ei kuitenkaan ollut meriliikenteen kannalta paras mahdollinen, ja majakan katsottiin olevan syypää joihinkin alueella tapahtuneisiin haaksirikkoihin. Niinpä Söderskärin majakan valmistuessa Glosholmin majakan valolaitteet sammutettiin ja se muutettiin valottomaksi tunnusmajakaksi. Lyhtykoju purettiin ja korvattiin kahdeksankulmaisella peltisellä 6,7-metrisellä suippokärkisellä katolla. Huippumerkiksi asetettiin 6,1 metrin korkuinen risti, jonka huippumerkkinä oli vaakasuora tynnyri.
Tuhoaminen talvisodan yhteydessä
Talvisodan aikana Glosholmin majakkatorni määrättiin tuhottavaksi, sillä sen katsottiin opastavan pommituslennoilla olleita vihollisen lentokoneita. Tämän johdosta majakkatorni räjäytettiin 14. maaliskuuta 1940. Talvisota oli päättynyt jo edellisenä päivänä, mutta tieto siitä ei ehtinyt Gloshomiin ennen räjäytystä. Tornista jäi jäljelle vain noin viiden metrin korkuinen alaosa, joka jatkosodan aikana muutettiin tulenjohtoasemaksi.[3]
Muumitalon esikuva
Kirjailija Tove Jansson on käyttänyt Glosholmin majakkatornia Muumitalonsa esikuvana. Janssonin kerrotaan viettäneen lapsuutensa kesiä sen läheisyydessä, ja myöhemmin hän vietti 30 vuoden ajan kesät Klovaharunin saarella n. 3 km:n päässä Glosholmista. Ensimmäisen muumikirjan ilmestyessä 1945 Glosholmin majakka oli jo tuhottu, mutta muistot siitä olivat vielä elossa.[4]
↑Heli Saavalainen: Torni räjäytettiin, vaikka sota ehti loppua. Helsingin Sanomat, 25.7.2015, s. A 10–11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2015.
↑ abHeli Saavalainen: Muumitalon esikuvana ollut majakka ränsistyy Pellingin saaristossa. Historiallinen saari avautuu yleisölle, kun merivartiosto siirtyy Pellingin saaristosta Emäsaloon. Helsingin Sanomat, 25.7.2015, s. A 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2015.
.jpg)
