Oligarkia (m.kreik. ὀλιγαρχία, oligarkhia) eli harvainvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista demokratian ja tyrannian ohella.
Antiikin kreikkalaisessa oligarkiassa valta oli kaupunkivaltion kansalaisten vähemmistöllä, joka katsoi olevansa oikeutettu valtaan joko paremman syntyperän tai varallisuuden vuoksi. Oligarkioita oli eri tyyppisiä, ja osassa valta oli kokonaan tällaisella vähemmistöllä, kun taas osassa vähemmistöllä oli muita suuremmat poliittiset oikeudet, vaikka myös muulla osalla kansasta oli joitakin oikeuksia, kuten oikeus äänestää ekklesiassa eli kansankokouksessa. Jälkimmäisessä tapauksessa oli mahdollista, että ainoastaan ylemmillä kansanluokilla oli mahdollisuus toimia julkisissa viroissa, mutta virat kuitenkin täytettiin äänestämällä ehdolla olleista; tai se, että ainoastaan ylemmillä luokilla oli oikeus kutsua kansankokous koolle; oikeus johtaa kansankokouksia; tai oikeus tehdä ehdotuksia, joista kansankokous äänesti.[1]
Ainakin seuraavat polikset olivat valtiomuodoltaan oligarkioita jossakin vaiheessa historiaansa (ajoitustiedot osin summittaisia):[2]