Tegean kaupunki sijaitsi hedelmällisellä Tegean tasangolla ArgoksestaSpartaan johtaneen tien varrella. Kaupunkivaltion alaisuuteen kuului noin 385 neliökilometrin kokoinen alue, ja varsinaisen Tegean kaupungin koko oli noin 90 hehtaaria.[5] Antiikin aikana kaupungin ympäristö tunnettiin nimellä Tegeatis. Sen pohjoispuolella sijaitsi Mantineia, itäpuolella Parthenion-vuoren (nyk. Parthénio) takana Kynuria ja Argolis, eteläpuolella Spartan hallitsema Lakonia ja länsipuolella Mainalia.[3]
Tegean lyömiä hopeisia hemidrakhmoja, n. 460–450 eaa. Kuvituksessa Zeus Lykaios ja nymfi Kallisto.
Persialaissotien jälkeen noin 470–465 eaa. Spartan ja Arkadian kaupunkien välille alkoi syntyä jännitteitä. Tegea suuntautui edelleen Spartaan, koska oli oligarkkien johdossa, mikä johti kiistoihin Mantineian kanssa. Peloponnesolaissodassa Tegea oli edelleen Spartan puolella. Tegea oli Arkadian merkittävin kaupunki Megalopoliin perustamiseen saakka. Kaupunki pysyi Spartan alaisuudessa noin vuoteen 371/370 eaa. saakka, jolloin Sparta hävisi Leuktran taistelun. Tämän jälkeen vuonna 370/369 eaa. Tegea liittyi Arkadian liittoon. Se perusti yhdessä entisen vihollisensa Mantineian kanssa Megalopoliin kaupungin ja soti Theban puolella Spartaa vastaan Mantineian taistelussa. Vuonna 316 eaa. Tegea torjui Kassandroksen johtaman makedonialaisten hyökkäyksen.[2][3][8]
400-luvulla eaa. Tegeassa arvioidaan olleen noin 40 000 asukasta. Kaupungin neuvostoon eli buleen kuului 300 miestä. Tegea löi omaa rahaa noin vuodesta 430–420 eaa. lähtien. Kaupungissa järjestettiin Athene Alean kunniaksi Alaiea-juhlia. Kaupungista olivat kotoisin muun muassa runoilijat Klonas ja Anyte sekä tragediakirjailija Aristarkhos.[5][8]
Vuonna 222 eaa. Tegea pakotettiin mukaan Akhaian liittoon. Se hävisi samana vuonna Antigonos Dosonin makedonialaiselle armeijalle, vuonna 218 eaa. Lykurgoksen spartalaiselle armeijalle ja vuonna 210 eaa. jälleen spartalaisille, joita johti nyt Makhanidas. Seurauksena kaupunki menetti poliittisen merkityksensä, mutta säilyi merkittävänä kauppapaikkana. Tegea päätyi Rooman vallan alle muun Peloponnesoksen tavoin vuonna 146 eaa. Rooman sisällissodassa kaupunki tuki Antoniusta, minkä johdosta Augustuksen voitettua kaupungin arvotaidetta siirrettiin Roomaan. Muutoin kaupunki kukoisti roomalaisella kaudella edelleen, ja Pausanias kuvasi sitä laajalti teoksessaan Kreikan kuvaus 100-luvulla jaa. Keisari Hadrianus vieraili kaupungissa vuonna 124 jaa.[2][3][5]
Tuhosta huolimatta Tegean paikka säilyi asuttuna, sillä sinne rakennettiin 400-luvulla varhaiskristillisiä kirkkoja. Kaupunki perustettiin uudelleen bysanttilaisella keskiajalla 900-luvulla nimellä Amyklion, myöhemmin yleensä lyhennettynä Amykli tai Nykli (myös Nikli), ja se oli yksi Peloponnesoksen merkittävimpiä kaupunkeja. Se oli piispanistuin ja kukoisti erityisesti frankkivallan aikana. Vuonna 1296 kaupunki siirtyi Mystraksen ja Andronikos Palaiologoksen vallan alle. Tämän jälkeen kaupunki hylättiin, sillä se oli hankala puolustaa. Monet seudun asukkaat muuttivat Mánille. Antiikin Tegean paikalle myöhemmin syntynyt nykyinen Aléan kylä tunnettiin aiemmin nimellä Piáli.[2][3][8] Tegeasta on saanut nimensä nykyinen Trípolin kunnan osa Tegéan kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta.
Tegean arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1888–1889. Niitä suoritti École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu G. Fougèresin ja V. Bérardin johdolla. Athene Alean temppeliä tutki A. Milchhöfer vuonna 1879 ja Wilhelm Dörpfeld vuonna 1882, ja ranskalaiset suorittivat sen kaivaukset vuosina 1900–1910. Kreikkalaiset suorittivat kaivauksia vuosina 1964–1965. Vuodesta 1990 lähtien kaivauksia alueella on jatkanut Norjan Ateenan-instituutti.[2]
Rakennukset ja löydökset
Athene Alean temppelin perustukset Aléan kylässä.Episkopín kylän Palaiá Episkopín (myös Koímisi Theotókou) kirkko, joka on rakennettu Tegean teatterin paikalle ja jossa on käytetty antiikin aikaisten rakennusten osia.Sarkofagin fragmentti, Akhilleus ja Hektor, n. 138 jaa. Tegéan arkeologinen museo.
Tegea oli rakennettu suhteellisen laajalle alueelle. Arkeologisia löytöjä on noin 3 x 3 kilometrin kokoisella alueella nykyisissä Tegéan kunnallisyksikön Aléan, Ágios Sóstiksen, Episkopín ja Stádion kylissä ja niiden ympäristössä.
Athene Alealle omistettu temppeli oli kaupungin ja koko Arkadian merkittävin pyhäkkö. Paikalla oli alun perin arkaaisella kaudella rakennettu temppeli. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 395/394 eaa., ja paikalle rakennettiin uusi temppeli 300-luvun eaa. puolessa välissä. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 14 pylvästä. Sisäosissa oli käytetty korinttilaisen tyylin puolipylväitä. Temppelistä on säilynyt sen perustukset, joiden koko on noin 47,5 x 19,2 metriä, sekä joitakin rakenneosia. Veistoskoristelu, josta on säilynyt osia, on noin vuodelta 340 eaa. Temppeli tunnettiin erityisesti suojapaikkana turvananojille.[3] Temppelin rauniot ovat siitä nimensä saaneessa nykyisessä Aléan kylässä (37°27′19.7″N, 22°25′13.5″E).
Akropolis
Tegean akropolis eli yläkaupunki tunnettiin antiikin aikana nimillä Fylaktris ja Akra. Nykyisin kukkulalla on kylä nimeltä Ágios Sóstis, mitä nimeä myös kukkulasta käytetään. Se sijaitsee noin 2,5 kilometriä pohjoiseen Aléan kylästä (37°28′39″N, 22°24′54″E). Kukkulalta on tehty kaupungin varhaisimmat, mykeneläisaikaiset asutuslöydöt. Akropoliilla oli Athene Poliaalle omistettu temppeli, josta ei ole löydetty jäänteitä. Kukkulan koillisosasta on löydetty Demeterin ja Koren pyhäkön jäänteet.[3]
Agora
Tegean agora eli kauppapaikka sijaitsi nykyisen Episkopín kylän lähellä. Agoralla oli pylväiköin varustettuja rakennuksia. Sen itäpuolella sijaitsi kaupungin teatteri, joka oli rakennettu 300-luvulla eaa. Teatterin paikalla on nykyisin bysanttilaisella ajalla 1000- tai 1100-luvulla rakennettu Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen (Koímisi Theotókou) kirkko, joka oli keskiaikaisen Amyklionin katedraali ja tunnetaan siksi myös nimellä Palaiá Episkopí. Kirkon ympäristö on nykyisin arkeologista puistoa (37°27′52″N, 22°25′43″E).[3][8][9]
Muut rakennukset ja löydökset
Tegean kaupunginmuurit rakennettiin noin 370 eaa.[2] Niiden pituus oli noin 5,5 kilometriä ja korkeus 3,5–6,5 metriä. Muureissa oli useita torneja ja viisi porttia.[8]
Kaupungissa tiedetään olleen stadion ja gymnasion.[8] 100-luvulla jaa. sinne rakennettiin roomalainen kylpylä. 400-luvulla jaa. kaupunkiin rakennettiin varhaiskristillisiä basilikakirkkoja, yksi niistä Athene Alean temppelin paikalle ja toinen, jonka jäännökset ovat Palaiá Episkopín kirkon lähellä, agoran alueelle.[3]
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”297 Tegea”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghijklmnoStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Tegea, Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
