Kameiros

Kameiros
Κάμειρος
Kameiroksen arkeologista aluetta, taustalla Egeanmeri.
Sijainti
Kameiros
Koordinaatit	36°20′10″N, 27°55′16″E
Valtio	Kreikka
Paikkakunta	Kalavárda, Kámeiros, Ródos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi	kaupunki
Ajanjakso	1000 eaa.–139 jaa.
Huippukausi	600- ja 500-luvut eaa.
Kulttuuri	antiikki
Aiheesta muualla
Kameiros Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kameiros (m.kreik. Κάμειρος, lat. Camirus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee saaren luoteisrannikolla lähellä nykyistä Kalavárdan kylää.^[1][2][3][4]

Historia

Vanhimmat Kameiroksen alueelta tehdyt löydöt on ajoitettu pronssikaudelle. Seudulle saapui kreetalaisia asukkaita myöhäisellä minolaisella kaudella vuoden 1500 eaa. jälkeen. Näiden oletetaan paenneen Kreetalla sattuneita luonnonmullistuksia.^[5] Paikalla on saattanut olla asutus viimeistään mykeneläisellä kaudella,^[3] sillä kaupungin länsipuolelta nykyisen Kalavárdan alueelta on löydetty hautoja, jotka ovat peräisin kausilta LH I, II ja IIIA2–IIIC1 eli noin ajalta 1370–1070 eaa.^[6]

Kameiroksen raunioita.

Kreikkalaisen mytologian mukaan paikalla palvottiin esihistoriallisella ajalla Mylantionin jumalia eli Zeus Mylantiosta ja Himaliaa, jotka opettivat ihmiskunnalle jauhamisen ja vaivaamisen taidot.^[7] Varhaisin kirjallinen maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se mainitaan yhtenä kaupungeista, joka lähetti joukkoja Troijan sotaan.^[2][8]

Kameiroksen raunioita.

Antiikin Kameiroksen kaupungin perustivat doorilaiset asutettuaan saaren noin 1100–900 eaa. Kaupunki oli yksi Rhodoksen kolmesta vanhasta kaupungista Ialysoksen ja Lindoksen ohella. Kameiros oli kaupungeista pienin.^[5] Varhaisin arkeologinen todistusaineisto tästä asutuksesta on peräisin geometriselta kaudelta noin ajalta 900–850 eaa.^[6] Kameiros, Ialysos ja Lindos perustivat yhdessä Kosin, Knidoksen ja Halikarnassoksen kanssa kauppaliiton, doorilaisen heksapoliin, vuoteen 700 eaa. mennessä.^[9][10]

Akropoliilta tehtyjen löytöjen perusteella paikalla on ollut Athenelle omistettu pyhäkkö viimeistään geometrisen kauden lopulla 700-luvulla eaa.^[4] Kameiroksen kukoistuskautta oli arkaainen kausi noin 680–480 eaa.^[6] 500-luvulla eaa. Kameirosta hallitsivat tyrannit. 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.^[2] Kameiroksen talous perustui maatalouteen, kuten oliivien, viikunoiden ja viinin viljelyyn, ei merenkulkuun niin kuin esimerkiksi Lindoksessa.^[7] Viikunanlehti esiintyi kaupungin lyömissä rahoissa.^[6] Kameiroksesta oli kotoisin muun muassa runoilija Peisandros.^[11]

Kameiros alkoi taantua, kun saaren pohjoiskärkeen perustettiin kolmen vanhan kaupungin yhteenlittymänä (synoikismos) Rhodoksen kaupunki vuonna 408 eaa.^[5] Tuolloin asukkaita muutti uuteen kaupunkiin.^[3] Kameiros ei kuitenkaan lakannut kokonaan olemasta.^[6] Arkaaisen ja klassisen ajan Kameiros tuhoutui maanjäristyksessä hellenistisellä kaudella vuonna 226 eaa. Tämän jälkeen se rakennettiin uudelleen, ja se sai aikakaudelle tyypillisen, Hippodamoksen järjestelmään perustuvan asemakaavan.^[4] Kameiros tuhoutui maanjäristyksessä uudelleen roomalaisella kaudella noin vuonna 139 jaa.^[2] (tai 142 jaa.), minkä jälkeen kaupunkia ei enää rakennettu uudestaan vaan se hylättiin lopullisesti.

Kameiroksen arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvun loppupuolella. Akropolista ja hautausmaata kaivettiin vuosina 1858–1865 Auguste Salzmannin ja Alfred Biliottin johdolla sekä uudelleen vuodesta 1880 Biliottin johdolla. Dodekanesiaa vallassaan pitäneet italialaiset suorittivat alueella kaivauksia vuosina 1912–1913 ja 1928–1930.^[3]

Rakennukset ja löydökset

Kameiros sijaitsee noin 50 kilometriä nykyisestä Ródoksen kaupungista länsilounaaseen.^[12] Kameiroksen rauniot, jotka kaupungin arkeologisella alueella nykyisin ovat näkyvissä, ovat pääosin peräisin hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta vuoden 226 eaa. maanjäristyksen jälkeiseltä ajalta. Hellenistisellä kaudella Kameiros oli pohjakaavaltaan suunniteltu kaupunki, jossa oli Hippodamoksen asemakaava, julkisia rakennuksia ja vesijohtoverkko.^[3] Kaupunki oli rakennettu kolmeen tasoon ja levittäytyi puolikaaren muotoon rinteeseen kaupungin ydinalueen länsi- ja itäpuolella, lähellä rannikkoa.

Agora

Apollon Pythioksen temppelin rauniot.

Hierothyteionin rauniot.

Lähdekaivorakennuksen rauniot.

Alimmalla tasolla oli agora eli kauppapaikka. Sen laidoilla oli monia temppeleitä ja alttareita, ja se oli osin pylväikköjen ympäröimä. Agoran länsipuolella sijaitsi alueen merkittävin temppeli, joka oli omistettu Apollon Pythiokselle. Se oli distyylitemppeli, eli sen etupuolella oli kaksi pylvästä, ja se edusti doorilaista tyyliä. Temppelissä oli pronaos, naos eli cella sekä opisthodomos. Temppelin kulttipatsaan jalusta on säilynyt. Nykyisin yksi temppelin pylväistä ja osa seinästä on kunnostettu.^{[3][4][12][7][8]}

Toinen merkittävä pyhäkköalue alueella oli Hierothyteion, joka oli rakennettu hellenistisellä kaudella ja omistettu Kameiroksen jumalille ja heeroksille. Siihen kuului useita alttareita. Agoran yhteydessä oli myös suuri lähdekaivorakennelma, jonka julkisivussa oli kuusi doorilaista puolipylvästä ja keskellä suuri vesisäiliö. Se oli rakennettu 300-luvun eaa. puolessa välissä. Agoran pohjoispuolella sijaitsi suuri puolikaarenmuotoinen eksedra.^{[3][4][12][7][8]}

Yksityistalojen korttelit

Agoran itäpuolelta alkava pääkatu johti etelään läpi yksityistalojen kortteleiden, jotka muodostavat kaupungin keskimmäisen tason. Hippodamoksen asemakaavan mukaisesti korttelit olivat tasakokoisia. Kaupungin yksityistalojen tyypillinen piirre oli niiden keskellä sijainnut rhodoslainen peristyyli- eli pylväikköpiha, jossa yksi neljästä sivusta oli muita korkeampi. Talot oli koristeltu maalauksin ja mosaiikkilattioin.^[3][4][12]

Akropolis eli yläkaupunki

Pääkatu johti edelleen kolmannelle tasolle eli kukkulan huipulle, joka sijaitsi kaupungin eteläpäässä ja toimi kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina. Akropoliilla sijaitsi 200-luvulla eaa. rakennettu 200-metrinen stoa eli pylväshalli, josta on nykyisin jäljellä enää yksi kiviseinä. Stoan takaosassa sijaitsi kauppoja. Stoan etuosa oli avoin ja sitä tukivat doorilaiset pylväät, jotka olivat kahdessa rivissä. Arkaaisella kaudella stoan paikalla sijaitsi 500-luvulla eaa. rakennettu sisterni eli vesisäiliö, jonne ennen stoan rakentamista kerättiin kaupungin käyttövesi. Siihen mahtui 600 kuutiometriä vettä, mikä riitti noin 300–400 perheelle. Sisternistä vesi johdettiin vesijohdoissa alas kaupunkiin. Stoan rakentamisen yhteydessä vanha sisterni jäi käytöstä, kun pylväshallin yhteyteen ja sen alapuolelle rakennettiin uusi vesijärjestelmä.^[4][12]

Stoan eteläpuolella sijaitsi Athene Kameiraalle (myös Athene Polias) omistettu temppeli. Se oli tetrastyylitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Temppeli rakennettiin alun perin arkaaisella kaudella ja uudelleen maanjäristyksen jälkeen. Temppelistä on jäljellä vain sen perustukset.^[3][4][12]

Kameiroksen akropolista tai muuta kaupunkia ei ollut linnoitettu.^[3]

Muut löydökset

Roomalaisella kaudella kaupungin pohjoisosaan rakennettiin termejä eli kylpylöitä.^[13] Kaupungin satama sijaitsi Mylantionin niemessä eli nykyisessä Ágios Mináksen niemessä kaupungin pohjoispuolella.

Kameiroksesta tehdyt esinelöydöt ovat Ródoksen arkeologisessa museossa.

Lähteet

1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”996 Kameiros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kame(i)ros”, Antiikin käsikirja, s. 251. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
3. Kameiros Perseus. Viitattu 8.5.2017.
4. Archaeological Site of Kameiros Greek Travel Pages. Viitattu 8.5.2017.
5. Bennett, Lindsay: Rodos, s. 63–64. (Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8
6. Κάμειρος: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 8.5.2017.
7. Ancient Kameiros Rhodes Private Tours. Viitattu 8.5.2017.
8. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Rhodes (including Ialysos, Kameiros, Lindos, Vroulia, the city of Rhodes, Mt. Atabyrion) Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
9. Bennett, Lindsay: Rodos, s. 13–14. (Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8
10. Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille, s. 148. (suom. Ahola, Toni) Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016
11. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 168. (Osa III) Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
12. Ancient Kameiros Greeka.com. Viitattu 8.5.2017.
13. Κάμειρος: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 8.5.2017.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kameiros Wikimedia Commonsissa