Kos

Kos
Κως

Kosin saari satelliittikuvassa.

Sijainti	36°50′N, 27°10′E, Kos Kos, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Dodekanesia
Korkein kohta	Díkaios, 846 m
Pinta-ala	290,27 km²

Väestö

Asukasluku	33 388[1]
Suurin kaupunki	Kos
Asutuskeskukset	Zipári, Pylí, Kéfalos
Kieli	kreikka

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Kos (kreik. Κως, m.kreik. Κῶς, Κόως, turk. İstanköy, ital. Coo) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 290,27 km² ja asukasluku 33 388 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Kosin kuntaan, Kosin alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Kosin kaupunki.^[1][2]

Maantiede

Kosin eteläosan Díkaios-vuori.

Kosin saarta ilmasta nähtynä.

Kos sijaitsee Egeanmeren itäosassa alle 5 kilometrin päässä Turkin rannikosta. Kosin pohjoispuolella sijaitsevat saaret Kálymnos ja Psérimos, eteläpuolella Nísyros. Kosin koillispuolella on Turkin Bodrum ja sen niemimaa, kaakkoispuolella puolestaan Turkin puoleinen pitkä Datçan niemimaa. Kosin saari työntyy jonkin verran näiden kahden niemimaan väliseen pitkään Gökovanlahteen.

Saari on pitkä ja kapea koillis–lounaissuuntaisesti: pituutta sillä on noin 40 kilometriä ja leveyttä noin 8 kilometriä. Saaren pinta-ala on 290,27 neliökilometriä ja rannikon pituus 112 kilometriä.^[2] Kooltaan saari on Dodekanesian saariryhmän kolmanneksi suurin saari ja Kreikan saarista 16. suurin. Kosin pohjoisrannikolla on alavaa tasankoa, mutta eteläosassa kohoaa korkea, saaren pituussuuntainen vuorijono, joka päättyy jyrkästi mereen saaren etelärannikolla. Vuoria on myös saaren länsipäässä. Korkein vuori on Díkaios (846 metriä).^[3]

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Kosin kunta

Kos kuuluu hallinnollisesti Kosin kuntaan. Koko saari on ollut samaa kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Tätä ennen saari oli jaettu kolmeen kuntaan. Kosin kunta kuuluu Kosin alueyksikköön, johon kuuluu myös Nísyroksen saari. Kosin alueyksikkö kuuluu puolestaan muun Dodekanesian tavoin Etelä-Egean saarten alueeseen ja se Egean hajautetun hallinnon alueeseen.^[1][4]

Saaren suurimmat asutukset ovat Kosin kaupunki (19 432 asukasta), joka sijaitsee saaren koillisrannikolla; sekä Zipári (3 227 asukasta), Pylí (2 469), Kéfalos (2 156), Antimácheia (2 068) ja Kardámaina (1 650).^[1] (Katso myös: Luettelo Kosin kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Kosin saaren varhaisia antiikin aikaisia nimiä olivat Meropis ja Nymfaia.^[5] Pausaniaan mukaan Kosin asukkaat tulivat Peloponnesoksen Epidauroksesta.^[6] Näitä kahta paikkaa yhdisti Asklepios-jumalan kultti, joka tuotiin emäkaupungista saarelle. Homeros kuvaa saarelaisten ottaneen osaa Troijan sotaan Feidippoksen ja Antifoksen johtamina^[7] sekä taistelleen mannermaan kaarialaisia vastaan.^[8]

Kosin Asklepieionin rauniot.

Saaren varhaisimpana keskuksena toimi arkaaisella kaudella sekä klassisella kaudella aina vuoteen 366 eaa. saakka Astypalaia, myöhempi Isthmos, joka sijaitsi saaren länsiosissa. Saarella oli tuohon aikaan myös kaksi muuta polista eli kaupunkivaltiota, Kos Meropis ja Halasarna. Kosin polikset muodostivat jonkinlaisen yhteenliittymän, joka oli doorilaisen pentapoliin jäsen.^[9][10] Se liittyi Deloksen meriliittoon vuonna 477 eaa. ja tuli Ateenan vallan alle.^[11]

Myöhempi polis-keskus Kos perustettiin saaren varhaisempien kaupunkien yhteenliittymänä vuonna 366 eaa. Se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Kosin kaupunki. Saaren antiikin aikana tunnetuin kulttipaikka oli Asklepieion eli Asklepios-jumalan pyhäkkö ja siihen liittynyt parantola, joka sijaitsi (ja jonka arkeologinen alue edelleen sijaitsee) kaupungin lähellä. Siellä toimi kuuluisa Asklepiadien lääkärikoulukunta.^[11][9]

300-luvulta eaa. lähtien Kos oli merkittävä kauppamahti. Keisari Claudius antoi Kosille vapaavaltion oikeudet. Vuonna 142 Kosilla oli voimakas maanjäristys. Keisari Antoninus Pius rakennutti uudelleen järistyksen tuhoaman Kosin kaupungin.^[5][12] Kaupunki kärsi maanjäristyksestä jälleen vuonna 469 ja uudelleen 554, jolloin koko kaupunki tuhoutui.^[11]

Kosin kaupunkia.

Kamárin lahti ja Palaiókastron saari.

Antiikin aikana Kos tunnettiin muun muassa viinistään, hyvin ohuesta koslaisesta silkistä, josta tehtiin suosittuja läpikuultavia naistenvaatteita (Coae vestes), sekä purppurakankaista. Kosilta olivat kotoisin muun muassa lääketieteen isänä pidetty Hippokrates ja komediakirjailija Epikharmos. Myös Ptolemaios II Filadelfos syntyi siellä.^[5] Valtiomuodoltaan Kos vaikuttaa olleen antiikin aikana monarkia.^[5][12]

Bysanttilaisena aikana Kosista tuli piispanistuin.^[12] Johanniittain ritarikunta hallitsi saarta vuosina 1315–1522.^[2] Tuolloin rakennettiin Kosin kaupungin Nerantzián linna.^[12] Ristiretkeläiset käyttivät Kosista nimeä Lango. Tuon ajan perua saarta on kutsuttu myös nimellä Stanchio tai Stanko, mikä perustuu ilmaisuun es tan Ko (ἐς τὰν Κῶ, ”Kosille”).^[5] Osmanien valtakunta valloitti saaren ja hallitsi sitä vuosina 1522–1912, minkä jälkeen se siirtyi Italialle vuosiksi 1912–1948. Toisen maailmansodan aikana saari oli myös saksalaisten ja sen jälkeen englantilaisten miehittämänä. Vuodesta 1948 lähtien saari on kuulunut Kreikkaan.^[2][12]

Nähtävyydet ja turismi

Kos on suosittu turistikohde. Turismi keskittyy Kosin kaupungin ympärille ja pohjoisrannikolle (mm. Tigkáki, Marmári), jossa on paljon suuria hotelleja ja rantoja. Myös Kardámaina ja Kéfalos ovat turisti- ja rantakohteita.

Saaren merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluvat Asklepieionin arkeologinen alue; Kosin kaupungin Nerantzián linna, arkeologiset alueet (mm. Kosin agora, Roomalainen odeion sekä Roomalainen talo) ja Kosin arkeologinen museo; sekä Antimácheian linna ja Palaió Pylín linnanrauniot.^[13] Suosittuja vierailukohteita ovat myös läheiset saaret, kuten Nísyroksen tulivuorisaari, Kálymnos ja Psérimos, sekä Bodrum Turkin puolella.

Liikenne

Kosin kaupungin satamasta on laivayhteydet Pireukseen sekä muun muassa Kálymnokselle ja Ródokselle. Kosin kansainvälinen lentoasema sijaitsee saaren keskiosissa Antimácheian lähellä, noin 22 kilometrin päässä Kosin kaupungista.

Lähteet

1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
2. Kos VisitGreece.gr. Viitattu 5.11.2014.
3. Mount Dikaios kos.gr. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 5.11.2014.
4. Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
5. Smith, William: ”Cos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
6. Pausanias: Kreikan kuvaus III.23.4.
7. Homeros: Ilias 2.676.
8. Homeros: Ilias 2.677, 2.867.
9. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 752–755. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
10. Herodotos: Historiateos I.144.
11. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
12. Andersson, Per J.: ”Kos”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 438. Mondo. ISBN 952-99247-3-9
13. ”Kos”, Greek Island Hopping 2008, s. 388–401. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kos Wikimedia Commonsissa

• Kosinfo.gr. Kosin virallinen matkaopas. (englanniksi)
• Kos – greeka.com. Matkaopas Kosille. (englanniksi)

Dodekanesia

Pääsaaret	Astypálaia Kálymnos Kárpathos Kásos Kastelórizo (Megísti) Kos Léros Nísyros Pátmos Ródos Sými Tílos
Muut suuremmat saaret	Agathonísi Alimiá Arkoí Farmakonísi Gyalí Kínaros Lévitha Leipsoí Nímos Psérimos Saría Télendos
Pienet saaret	Adelfoí Áfoti Ágios Antónios Agía Kyriakí, Astypálaia Agía Kyriakí, Kálymnos Agía Kyriakí, Léros Agía Marína Agía Thékla Ágios Andréas Ágios Geórgios, Megísti Ágios Geórgios, Pátmos Ágios Theódoros Agriélaia Ammoúdi Antítilos Ánydro Apanonísia Archángelos Archangélou Arefoúsa Argeloússa Armáthia Artikonísi Aspronísia Makrý Aspronísi Megálo Aspronísi Mikró Aspronísi Aspropníchtis Astakidonísia Astakída Astakidópoulo Chténi Siál Aváptistos Avgó Balámou Chálavra Káppari Makronísi Piáto Piláfi, Leipsoí Psómos Stavrí Chamilí Charkiás Chiliomódi Chína Chondró Chondronísi Chondrós Despotikó Diakóftis Diavátes Karavalonísi Megalonísi Divoúnia Drosonísi Exonísi Faradonísia Fokionísia Frágkos Ftenó Gáidaros Livadeión Gáidaros Megálou Chorioú Gialesíno Gláros, Agathonísi Gláros, Léros Glynó Griá Ímia Kalapódia Kalavrós Kalólimnos Kalóvolos Kandelioússa Karávolas Karofýlla Káto Prasoúa Katsagrélli Katsikópoula Kentronísi Kolófonas, Chálki Kolófonas, Kásos Kómaros Kouloúndros Kouloúra Kounéli Kounoúpoi Koúrika Koutsomýti Krevátia Krevatió Kténia Liádia Megálo Livádi Pláka, Léros Lígkia Líra Lítra Maelonísi Makronísi, Kásos Makronísi, Pátmos Makrý Manóli Márathos Marmarás Mávra Mávro Poïní Megálo Mávro Poïní Megálo Trístomo Mikrí Kouloúra Mikró Sofráno Mikró Trístomo Moíra Moní Nekrothíki Nerá, Agathonísi Nerá, Kálymnos Nípouri Nisáki Nisí Nisierós Ofidoússa Oxiá Pacheiá Palaiókastro Páno Prasoúa Páploma Patelída Paximáda Pentánisa Pénte Vráchoi Pergoússa Petrokáravo Piganoússa Piláfi, Pátmos Pítta Pláka, Kásos Plateía Pláti, Kálymnos Pláti, Kásos Pláti, Sými Polýfados Pontikonísia Megálos Pontikós Mikrós Pontikós Pontikoúsa Porionísi Práso Prasonísi, Kárpathos pohj. Prasonísi, Kárpathos itä Prasonísi, Pátmos Prasonísi, Ródos Prasoúda Psathonísi, Agathonísi Psathonísi, Pátmos Psomí Psoradiá Ro Safonídi Saráki Savoúra Sélli Sesklí Sfýra Skláves Smyneronísi Sochás Sókastro Spoláto Strongylí, Agathonísi Strongýli, Chálki Strongýli, Kásos Strongylí, Léros Strongylí, Megísti Strongylí, Nísyros Strongyló, Pátmos Strongyló, Ródos Sýrna Tigáni Tragonéra Tragonísi Tragoúsa Tría Nisiá Mesonísi Plakída Stefánia Troumpéto Trypití Tsoúka, Chálki Tsoúka, Pátmos Tsoukáki Vasilikí Velóna Xéra Xóplakes Zaforás