Orkhomenos oli asuttu viimeistään neoliittisella kaudella. Tuolloin asutukset olivat pyöreitä, noin 2–6 metriä halkaisijaltaan olleita majoja. Mykeneläisellä pronssikaudella Orkhomenoksesta tuli yksi Kreikan merkittävimpiä keskuksia. Se oli niin kutsuttujen minyalaisten pääkaupunki.[2][3][4]
Orkhomenoksen mykeneläisaikaisia seinämaalauksia.
Mykeneläinen Orkhomenos kukoisti 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. Se oli pohjoisimpia mykeneläisiä linnoitettuja kaupunkeja ja hallitsi suurta osaa Boiotiasta. Se taisteli alueen hallinnasta Theban kanssa. Orkhomenos oli mukana kuivattamassa Kopaisjärveä viljelytasangoksi sekä perustamassa Glan linnoitusta. Kaupungissa tuotettiin omintakeista harmaata ja keltaista niin kutsuttua minyalaista keramiikkaa.[2][3][4]
Arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Orkhomenos liittyi Boiotian kaupunkien liittoon. Lopulta se menetti kuitenkin alueen johtajan asemansa Theballe. 500-luvulla eaa. Orkhomenos oli ensimmäisiä boiotialaisia kaupunkeja, joka löi rahaa. 400-luvulla eaa. kaupunki toimi Ateenaa vastustaneiden oligarkkisten piirien maanpakopaikkana. 300-luvulla eaa. kaupunki oli jälleen useaan otteeseen sodassa Theban kanssa. Se liittoutui Spartan kanssa Thebaa vastaan Haliartoksen taistelussa vuonna 395 eaa. sekä Koroneian taistelussa vuonna 394 eaa. Lopulta thebalaiset tuhosivat kaupungin vuonna 364 eaa. Kaupunki rakennettiin uudelleen vuonna 353 eaa., mutta thebalaiset tuhosivat sen uudelleen vuonna 349 eaa. Tämän jälkeen se rakennettiin uudestaan MakedonianFilippos II:n ja Aleksanteri Suuren tuella, ja siitä tuli Boiotian liiton johtava kaupunki vuodesta 338 eaa. eteenpäin.
Khariittien eli sulotarten kultti oli merkittävä paikallinen kultti Orkhomenoksessa. Siksi kaupunki tunnettiin myös ”khariittien kaupunkina”. Näiden kunniaksi järjestettiin säännöllisesti Kharetesia-nimiset musiikki- ja runouskilpailut.[3][4]
Arkeologiset kaivaukset alueella alkoivat Heinrich Schliemannin johdolla vuosina 1880–1886. Hän kaivoi esiin Orkhomenoksen suuren tholos-haudan. André de Ridder jatkoi kaivauksia vuonna 1893 ja kaivoi muun muassa Asklepioksen temppelin. 1900-luvun alussa kaivaukset jatkuivat Adolf Furtwänglerin ja Heinrich Bullen johdolla. Kreikkalaiset ovat jatkaneet kaivauksia vuodesta 1970 alkaen. Tämän jälkeen on löydetty muun muassa mykeneläisaikaisen palatsin ja antiikin aikaisen teatterin jäänteet.[3][4]
Rakennukset ja löydökset
Orkhomenoksen akropolis eli linnavuori.Khariittien pyhäkköalueen jäänteitä Koimíseos Theotókou -kirkon lähellä.Niin kutsuttu Minyaan tholos-hauta.Orkhomenoksen teatteri.
Orkhomenos sijaitsi jo muinoin kuivatun Kopaisjärven (Kopaḯda) tasangon pohjoislaidalla. Sen eri vaiheet oli rakennettu Akontion-vuoren itäpäähän, vuoren itä- ja koillisrinteelle sekä tasangolle vuoren itäpuolelle. Mykeneläisaikainen kaupunki sijaitsi pääasiassa tasangolla sekä alarinteellä. Myöhemmän ajan kaupunki levittäytyi yhä ylemmäs vuorenrinteelle.[2][3]
Mykeneläinen palatsi
Alakaupungin keskus oli mykeneläisellä ajalla palatsi. Se koostui kolmesta siivestä ja siinä oli todennäköisesti mykeneläisille palatseille tyypillinen megaron. Palatsi oli koristeltu seinämaalauksin. Rakennus tuhoutui 1200-luvulla eaa. Se on paikannettu tholos-haudan itäpuolelle. Sen alueella on suoritettu kuitenkin vain vähän kaivauksia.[4][6]
Akropolis ja muurit
Orkhomenoksen akropolis eli yläkaupungin linnoitus sijaitsi Akontion-vuoren itäpäässä noin 230 metrin korkeudessa ympäröivään tasankoon nähden. Sen linnoitusmuurit rakennettiin hellenistisellä ajalla noin vuonna 335 eaa. Linnoitus koostuu lähinnä suuresta neliskulmaisesta tornista.[2][4]
Varhaisimmat muurit rakennettiin 600-luvulla eaa. rinteen alaosaan. Niistä on säilynyt vain vähän. Laajemmat muurit rakennettiin 300-luvulla eaa. Ne ympäröivät suuremman osan tuon aikaisesta kaupungista ja yhdistivät sen akropoliin linnoituksiin. Muurien paksuus oli noin kaksi metriä ja niissä oli kolme porttia.[2]
Temppelit
Asklepieion eli Asklepioksen temppeli sijaitsi akropoliin itärinteessä. Se oli rakennettu hellenistisellä kaudella. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 11 pylvästä. Temppelin koko oli noin 11,5 x 22 metriä.[2]
Khariittien pyhäkköalue sijaitsi todennäköisesti teatterin koillispuolella nykyisen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkon (Koimíseos Theotókou) alueella. Paikalla sijaitsi Akidalia eli Khariittien lähde. Kirkko on rakennettu vuonna 874 aivan Khariittien temppelin paikalle. Kirkon alueelle on koottu useita kaupungista löydettyjä piirtokirjoituksia.[2]
Minyaan tholos-hauta
Orkhomenoksen merkittävimpiin löytöihin kuuluu suuri tholos-hauta eli pyöröhauta, jota kutsutaan Minyaan haudaksi kaupungin myyttisen kuninkaan mukaan. Se sijaitsee lähellä asutusta ja teatteria. Hauta oli rakennettu noin 1250 eaa. ja todennäköisesti tarkoitettu kaupungin kuninkaallisen suvun käyttöön. Hauta on yksi suurimpia ja tärkeimpiä mykeneläiseltä ajalta tunnettuja hautoja, ja sitä voidaan verrata Atreuksen aarrekammiona tunnettuun hautaan Mykenessä.[4][7]
Haudalle johtaa noin 30 metriä pitkä käytävä eli dromos. Sen oviaukko on 5,46 metriä korkea ja 2,43–2,7 metriä leveä. Pyöreän hautakammion halkaisija on noin 14 metriä. Pääkammion pohjoispuolella on pienempi sivukammio. Hauta oli koristeltu muun muassa spiraalein ja kukkakuvioin.[4][7]
Hauta ryöstettiin jo antiikin ajalla. Hautapaikkaa käytettiin myös hellenistisellä ajalla noin 323–300 eaa., jolloin tholoksen keskelle rakennettiin jonkinlainen pyhäkkö. Siitä on merkkinä noin 5,7 metriä pitkä jalusta, jonka päällä on ollut jumalten patsaita. Tholos oli näkyvissä hyvin pitkään, sillä paikalla 100-luvulla jaa. vieraillut Pausanias kuvaa sen. Tholos on kunnostettu kaivausten jälkeen, alun perin vuonna 1914.[4][7]
Muut löydöt
Orkhomenoksen teatteri rakennettiin 300-luvun eaa. lopulla. Se sijaitsi heti tholos-haudan koillispuolella. Teatterista on säilynyt näyttämörakennuksen (skene) jäänteitä sekä katsomosta 12 penkkiriviä. Teatteri oli käytössä roomalaisen ajan lopulle 400-luvulle jaa. saakka.[2][4]
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”213 Orchomenos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghijkStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Orchomenos, Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
