Muinaislinnasta ei ole enää näkyvissä jälkeäkään, mutta se on kuvattu muun muassa Topeliuksen kuvateokseen Finland framstäldt i teckningar (1845–1852) ja 1800-luvun muinaistieteellisissä tutkimuksissa (Killinen 1878 ja Björck 1882).[1][2]
Tutkimuksia
Kohteessa ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, mutta sitä on tarkasteltu pintapuolisesti vuosina 1882 (A. Björck), 1972 (Anja Sarvas) ja 1997 (Ville Laakso). Aulis Oja on määritellyt sen paikan vuonna 1961 Viepjoen länsitörmälle, jossa pelto on hieman ympäristöään korkeammalla. Sen on aikaisemmin oletettu sijainneen Tuomarojan varrella olevalla Tuomarinvuorella. Oja paikallisti linnan paikalta löytämiensä tulisijan ja tiilenmurujen avulla. Koska löydökset ovat vielä vahvistamatta, ei linnan sijaintia voida varmuudella ilmoittaa.[1]
