Kohde sijaitsee Piikkiön kirkosta 4,5 kilometriä pohjoiskoilliseen yhdystien 12285 varrella. Vuoren lähellä juoksee Vettoja, joka yhtyy alempana Hepojokeen. Kalliomäki on 150×100 metriä laaja ja sen kallioinen laki kohoaa yli 25 metriä ympäristön peltoja korkeammalle. Kukkulan länsi- ja luoteisrinteet ovat jyrkät ja etenkin pohjoispuolella jyrkänne tekee vuoren hankalaksi lähestyä. Mäen laki on pääasiassa avokalliota ja melko tasainen. Rinteiltä ei löydy puolustusvarustuksen jäänteitä.[1][2]
Tutkimukset
Mäellä ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta pintapuolista tutkimista on suoritettu vuosina 1954 (A-K. Koskimies ja V. Haapanen), 1979 (Markku Ikäheimo) ja 1995 (Heljä Brusila ja Esa Saari). Vuoden 1979 tarkastuksessa löydettiin koekuopista nokea ja hiiltä.[1]
