Kallio sijaitsee Bonäsbåsetin entisessä saressa, jonne johtaa nykyään maakannas. Maankohoamisen seurauksena Bonäsbåset on kuroutunut järveksi Gennarbyvikeistä ja nykyään sinne virtaa ainoastaan Bonäsån oja. Aikaisemmin on paikalta löytynyt 27 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä kivinen valli, jossa oli kapea aukko. Vallissa oli mukulakiviä ja se ulottui kahden kohouman välissä olevan painauman tai solan poikki. Vuosina 1993 ja 1994 vallin jäännökset eivät olleet selvästi näkyvillä ja antoi aihetta epäilyyn, ettei kyseessä olisikaan ollut muinaislinna. Vuonna 2002 löytyi mäen eteläosasta kiveyksen pohja, jota ei kuitenkaan olla vielä tutkittu.[1]
Tutkimukset
Hackman ja Nordman tutkivat kohdetta yhdessä. He löysivät linnan kaakkoispuolelta 27 metriä pitkän vallin. Vuonna 1993 suoritti Jussi-Pekka Taavitsainen vallien kuntoisuustarkastuksen. Kivivalli löytyi, mutta Taavitsainen piti sitä vaatimattomana. Mukana ollut professori Matti Saarniston mukaan vallille ei kuitenkaan löydy geologista selitystä. Tarkastuksen aiheena olivat nimenomaan vallin jäännökset. Osana seudun inventointia kävivät Juha Laurén vuonna 1994 ja Henrik Jansson ja Jaakko Latikka vuonna 2002 kohteella.[1]
