Borgholmin saari sijaitsee viisi kilometriä Iniön kirkosta pohjoiseen. Se on 530×400 metrin kokoinen ja osittain kallioinen saari, jonka pinta-ala on 15 hehtaaria. Saaren pohjoispäässä on korkea kallioinen laki, jota reunustavat luoteessa ja koillisessa jyrkänteet. Saaren rannat ovat samoissa ilmansuunnissa melko jyrkät, mutta lakialue on helposti lähestyttävissä saasen loivien etelärinteiden suunnalta. Saaren laki kohoaa 28 metriä ympäröivää merenpintaa korkeammalle. Siellä on linnoituksen muurien jäännöksiä yhdeksässä paikassa. Muurien jäännökset muodostavat noin 450 metriä pitkän jatkumon. Muurien peruskivien korkeudet sijaitsevat yli 8,1 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten ne on maankohoamisen perusteella täytynyt rakentaa 800-luvun jälkeen.[1][2]
Saarella kerrotaan muinoin olleen suuri ja laaja varustus, jonka "kuninkaan sotaväki olisi tehnyt". Kerrotaan, että saarella on muinoin käyty juuttien eli tanskalaisten kanssa meritaistelu, jonka he olisivat hävinneet.[3]selvennä
Tutkimuksia
Kohteessa ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, mutta raunioita on tutkittu pintaåuolisesti vuosina 1883 (Kustaa Killinen), 1983 (Tapani Tuovinen) ja 1988 (Tapani Tuovinen). Vanhin tunnettu kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1674, jolloin A. Bergius Tövsalan seurakunnassa toimiessaan mainitsi sen kirjeessään kuninkaalle.[1]
