Gudžarati |
Gudžaratin puhuma-alue Intiassa. |
Oma nimi |
ગુજરાતી (Gujarātī) |
Muu nimi |
gujarati |
Tiedot |
Alue |
Intia, Pakistan, Etelä-Afrikka, Uganda, Tansania, Kenia, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Australia, Uusi-Seelanti, Fidži, Kanada, Sambia, Zimbabwe, Mosambik, Portugali, Panama |
Virallinen kieli |
Intia |
Puhujia |
yli 46 000 000 |
Sija |
29. |
Kirjaimisto |
gudžaratilainen kirjaimisto |
Kielitieteellinen luokitus |
Kielikunta |
indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet – indoarjalaiset kielet – läntiset indoarjalaiset kielet – gudžaratilaiset kielet[1] |
Kielikoodit |
ISO 639-1 |
gu |
ISO 639-2 |
guj |
ISO 639-3 |
guj |
|
Infobox OK |
Gudžarati eli gujarati[2] on indoarjalainen kieli. Suurin osa sen puhujista asuu Intiassa, ja se on Gujaratin osavaltion pääkieli. Gudžaratilla on Intiassa kansallisen kielen asema. Lisäksi se on vähemmistökieli muun muassa Pakistanissa, Keniassa ja Tansaniassa.
Gudžaratia puhuu äidinkielenään yli 46 miljoonaa ihmistä.[3] Tästä syystä se on maailman 29. puhutuin kieli. Kun mukaan otetaan myös toisena kielenä puhuvat, puhujien määrä on noin 60,5 miljoonaa.[4].
Gudžaratin sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi. Kielessä ei ole epämääräisiä eikä määräisiä artikkeleita. Substantiiveilla on kolme sukua, kaksi kieliopillista lukua ja sijamuotoja on kolme.[5] Kielen sanastoon on jäänyt vaikutteita arabiasta ja persiasta sekä nykyään varsinkin puhekieleen englannista ja portugalista.
Gudžaratia kirjoitetaan omalla aakkostollaan, gudžaratilaisilla kirjaimilla. Joskus on käytetty myös arabialaisia ja persialaisia aakkosia.
Raamattu käännettiin gudžaratin kielelle kokonaan ensimmäistä kertaa vuonna 1823.[6] Mahatma Gandhi, Muhammad Ali Jinnah ja Vallabhbhai Patel puhuivat gudžaratia äidinkielenään.
Gudžaratin katsotaan olevan elinvoimainen kieli ja sen läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. dubli ja saurashtra. Standardigudžaratin lisäksi päämurteita katsotaan olevan viisi.[7].
Fonologia
Vokaalit
|
Etinen
|
Keski
|
Taka
|
Suppea
|
i
|
|
u
|
Puolisuppea
|
e
|
ə
|
o
|
Puoliavoin
|
ɛ
|
ɔ
|
Avoin
|
|
ɑ
|
|
Lähde:[8]
Konsonantit
Lähde:[8]
Lähteet
Aiheesta muualla