Talvisodassa hän toimi kiväärimiehenä jalkaväkirykmentti 41:ssä.[1]Jatkosodassa alikersantti Vehviläinen toimi ryhmänjohtajana Jalkaväkirykmentti 9:ssä ja osallistui hyökkäysvaiheessa useisiin taisteluihin, joissa toiminnasta hänet nimitettiin 26. syyskuuta1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 15.[2] Mannerheim-ristin virallisissa nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa Vehviläisen rohkeus ja kylmäverisyys alijohtajana sekä hänen ilmiömäinen nopeutensa ja taitavuutensa eri taisteluvälineiden käyttäjänä kaikissa taisteluissa.[3]
Siviiliammatiltaan Vehviläinen oli maanviljelijä. Hän oli naimisissa ja hänellä oli neljä lasta.[1] Veikko Vehviläinen ylennettiin luutnantiksi 16. helmikuuta 1962.[2]
Mannerheim-ristin perustelut
”Ylipäällikkö on pvm:llä 26.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Veikko Kalevi Vehviläisen, joka on osoittautunut erittäin rohkeaksi ja kylmäveriseksi alijohtajaksi sekä ilmiömäisen taitavaksi ja nopeaksi eri taisteluvälineiden käyttäjäksi kaikissa taisteluissa. Tunkeutui ryhmänsä kera [Alalammen] taistelussa 16.7.41 vihollisen vahvaan tukikohtaan, jossa, heittämällä useita käsikranaatteja ja kasapanoksia sekä vuoroin käyttämällä konepistooliaan, pakotti viholliset pysymään rakennuksissa heidän yrittäessään ulos ikkunoista ja ovista tuhoten heidät lopuksi.”[1]