Miettinen kävi reserviupseerikurssi 6:n 1923-1924 ja jatkoi sen jälkeen kadettikurssi 7:llä 1924-1926. Hän työskenteli rannikkotykistössä nuorempana upseerina 1926-1929 ja patterinpäällikkönä 1929-1931. Samalla hän edelleen kouluttautui rannikkotykistön ampumakurssilla, viestikurssilla ja tiedustelu-upseerikurssilla. Vuosina 1931-1935 hän työskenteli toimistoupseerina MPE:ssä ja yleisesikunnan ulkomaanosastolla 1935-1936. Suomen Moskovan sotilasasiamiehen apulaisena Miettinen toimi 1936-1937 ja palasi taas yleisesikunnan ulkomaanostolle 1937-1938. Samalla hän kävi Taistelukoulun kapteenikurssin 1937-1938. Tämän jälkeen hän toimi linnakkeenpäällikkönä ja toimistoupseerina Rannikkotykistörykmentti 2:ssa 1938-1939.
Talvi- ja jatkosota
Talvisodassa Miettinen toimi Saarenpään linnakkeen komentajana ja Vilajoen lohkon komentajana. Välirauhan aikana hän johti Merisotakoulun kadettiosastoa.
Jatkosodassa Miettinen oli alkuvaiheessa Rannikkopataljoona 2:n komentaja. Hänen johdollaan pataljoona valtasi Virolahden saaret, joihin kuului myös Pukkion linnake. Tämän jälkeen everstiluutnantti Miettinen toimi Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkönä ja oli suunnittelemassa Suursaaren valtausta. Itse hyökkäyksessä hän komensi saaren itäpuolelle hyökännyttä taisteluosastoa. Valtauksen jälkeen hänet nimettiin Rannikkotykistörykmentti 12:n komentajaksi. Tässä tehtävässä hän johti Tytärsaaren valtauksen ja toimi Suursaaren komentajana. Mannerheim-risti everstiluutnantti Miettiselle myönnettiin hänen johdettuaan Suursaaren puolustusta saksalaisten 14.–15. syyskuuta 1944 suorittaman valtausyrityksen aikana. Nimityspäivä oli 2. lokakuuta 1944 ja ristin järjestysnumero 152.
Sotien jälkeen
Jatkosodan jälkeen Miettinen toimi rannikkolaivaston komentajan apulaisena 1944-1946 ja opetti Merisotakoulussa 1947. Merivoimien esikunnassa hän oli osastopäällikkönä 1947-1948. Suomen sotilasasiamiehenä Moskovassa hän palveli 1948-1952. Sotakorkeakoulussa hän opetti 1952-1955. Rannikkotykistörykmentti 2:ta Miettinen komensi 1955-1956. Meripuolustuksen tarkastajana pääesikunnassa hän työskenteli 1956-1960. Uudenmaan sotilasläänin komentajana hän oli 1960-1963. Tykistön tarkastajana Miettinen toimi uransa päätteeksi vuonna 1963.
Reservivänrikki 19.11.1924, vänrikki 19.5.1926, luutnantti 12.5.1928, kapteeni 27.1.1933, majuri 11.5.1940, everstiluutnantti 4.7.1942, eversti 13.2.1948, kenraalimajuri 8.2.1956, kenraaliluutnantti 3.5.1963.
Perhe
Martti Miettisen puoliso vuodesta 1936 oli Marina Sventorzetski, ministeri Reinhold Sventon tytär. [3] Heidän tyttärestään Irmeli Maria Tallilasta (s. 1937) tuli lääkäri.[4]
Lähteet
↑Brantberg, Robert: Sotaupseerit, s. 184, 195. Tampere: Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-08-X
↑Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka: Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3
↑ Matti Klinge ja Yrjö Blomstedt (toim.) Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 628. Porvoo: WSOY, 1986.
↑Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 649. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
