Uskontokuntiin kuuluminen Päijät-Hämeessä (pl. Lahti), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Päijät-Hämeen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Lahden kaupunki, jota käsitellään Lahden uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Päijät-Hämeen maakunnan asukkaista 69,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,8 prosenttia väestöstä.[1]
Kristilliseen hautaustapaan siirryttiin Hämeen alueella noin vuonna 1150. Päijät-Hämeen yhteys Ruotsin valtapiiriin ja sen kirkolliseen toimintaan lujittui 1200-luvulla, kun alueelle tehtiin toinen katolinen ristiretki.[2][3]
Ensimmäisenä alueelle perustettiin Hollolan seurakunta vuonna 1231.[4] Hämeen seutu oli 1200-luvulla lännen ja idän kirkkojen raja-aluetta. Novgorodilaisten ja hämäläisten väliset yhteenotot olivat kuumimmilaan vuosina 1226-1228 roomalaiskatolisen käännytystyön onnistuttua. Hämäläiset ryhtyivät kapinaan kirkkoa vastaan 1237, jonka kukisti piispa Tuomas. Birger-jaarli teki myöhemmin retken Hämeeseen.[5]
Katolisella ajalla Päijät-Häme oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Päijät-Hämeeseen rakentui kivikirkot Hollolaan ja Sysmään sekä sakaristo Padasjoelle.[6]
Vuonna 1554 totutetussa hiippakuntajaosssa Päijät-Hämeen Hollolan alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.[7] Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä. Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Tönnerukset hoitivat Orimattilan papin virkaa lähes sadan vuoden ajan.[2]
Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Päijät-Hämeen kokonaisuudessaan 1880- ja 1890-luvulla lukuunottamatta itäisen osan Hartolaa ja Nastolaa.[8][9]
Vapaakirkollisuus sai kannatusta Lahden ympäristössä, joskin Hämeenkoskella liike otettiin tylysti vastaan. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Iitin ja Heinolan alueella. Baptismi vaikutti hetkellisesti Päijät-Hämeessä 1920-luvun alussa alueellisesti Vääksyn seudulla Hannes Sarlinin ja Vilho Murtosen kautta. Adventismi sai jossain määrin 1920-luvulla kannatusta Lahden ympäristössä ja Heinolaan perustettiin lähetysyhdistys.[10][11]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Päijät-Hämeessä toimii Mikkelin hiippakunta. Päijät-Hämeen alue kuuluu kokonaisuudessaan Päijät-Hämeen rovastikuntaan. Päijät-Hämeessä toimivia seurakuntia ovat Asikkalan seurakunta, Heinolan seurakunta, Hollolan seurakunta, Iitin seurakunta, Orimattilan seurakunta sekä Tainionvirran seurakunta Hartolassa ja Sysmässä.[12]
Lahden seudulla on voimakkaasti vaikuttaneet sekä evankelinen herätysliike että esikoislestadiolaisuus. Lahden seutu on myös uuspietismi voimakasta tukialuetta.[13] Esikoislestadiolaisilla on rukoushuoneet Padasjoella ja Heinolassa. Myös Esikoiset järjestävät seuroja Padasjoella.[14][15]
Evankelista herätysliikettä edustavalla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös kesäkoti Hollolan Tuohirannassa.[16] Päijät-Hämeen Kansanlähetys järjestää toimintaa muun muassa Heinolassa ja Orimattilassa.[17]
Lahden ympäristöön on syntynyt useita keskikokoisia helluntaiseurakuntia. Lahdesta käsin tehdyn työn ja osittain vanhemman työn tuloksena muun muassa Orimattilaan (jossa Naimi Ahvenainen toimi pitkään), Nastolaan ja Vääksyyn. Vääksyn helluntaiseurakunta muodostettiin Vääksyn ja Padasjoen rukouspiirien lisäksi vanhemmista Asikkalan ja Kalkkisten seurakunnista. Idempänä ovat Hartolan ja Sysmän pienemmät seurakunnat sekä keskikokoinen Heinolan helluntaiseurakunta. Heinolassa tunnettu johtohahmo on ollut Antero Lehtinen.[18] Päijät-Hämeessä toimii myös Hollolan (1993) ja Padasjoen (1981) helluntaiseurakunnat.[19]
Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Päijät-Hämeessä toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Päijät-Hämeen ortodoksisia pyhäkköjä ovat Heinolan Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko, Kausalan tsasouna Iitissä sekä Orimattilan tsasouna.[20]
Päijät-Hämeessä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Päijät-Hämeessä on järjestetty vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja Hollolassa kaksi kertaa vuosina 1974 ja 1984.[21] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Heinolassa vuonna 1975.[22]