Tämä artikkeli käsittelee Lahden uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Lahden kaupungissa 60,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 36,5 prosenttia väestöstä.[1]
Herätysliikkeistä erityisesti esikoislestadiolaisuus on voimakasta Lahden seudulla. Lahti on esikoislestadiolaisen liikkeen keskuspaikka.[4][5] Esikoislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimii Esikoislestadiolaiset, jonka rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla, sekä kotipaikkaansa Lahdessa pitävä Esikoiset, jonka keskeinen toimintakeskus on Liipolan seurakuntakeskus.[6][7] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimii Lahden Rauhanyhdistys.[8]
Helluntailaisuuden piirissä Lahdessa toimii Lahden helluntaiseurakunta, joka on yksi helluntailiikkeen suurista seurakunnista. Lisäksi Lahdessa toimii myös Nastolan helluntaiseurakunta. Lahti muodostui helluntailiikkeen Etelä-Hämeen keskukseksi 1920-luvulla. Lahden helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1926. Lahdessa vietettiin ensimmäiset helluntailiikkeen valtakunnalliset kesäjuhlat vuonna 1939. Seurakunnan helluntaikirkko rakennettiin vuonna 1972. Helluntaiseurakuntaan kuului 1980-luvun puolivälissä vajaat 2 000 henkilöä.[13][14]
Lahdessa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Lahdessa järjestetään perinteisesti vuosittain esikoislestadiolaisten juhannusseurat. Juhannusseurat on järjestetty Lahdessa 1920-luvulta lähtien. Juhannusseuroihin osallistuu vuosittain noin 5 000 henkeä.[18]
Kiertävistä herätysliikkeiden tapahtumista Lahti on isännöinyt evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuosina 1969 ja 2014, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia kahdesti vuosina 1953 ja 2007 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1968 ja 2010.[19][20][21]Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Lahdessa viisi kertaa vuosina 1978, 1983, 1987, 1993 sekä 1997.[22]
↑Niskanen, Riitta: Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, s. 79. Lahti: Lahden historiallinen museo, 2012. Virhe: Virheellinen ISBN-tunnisteTeoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.10.2024). (Arkistoitu – Internet Archive)