Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä.[8]Rautjärven asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Harri Anttila.
Kartta Rautjärven aluemuutoksista. Rautjärveen liitettiin Ilmeen alue Hiitolasta vuonna 1897 ja Lankilan alue Kirvusta 1922. Ruokolahdesta liitettiin Asemanseudun alue 1945 sekä pieniä erillisalueita 1962. Vuonna 1923 itsenäistyneeseen Simpeleeseen liitettiin Parikkalasta Kaljusen ja Innasennurkan kylät vuonna 1946. Rautjärvi ja Simpele yhdistyivät vuonna 1973.
Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.[9]
Simpeleen kuntaliittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli aiempaa kuntakeskusta Miettilää ja Rautjärven asemanseutua selvästi suurempi Simpele.[8]
Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.
Vuoden 2022 lopussa Rautjärvellä oli 3 093 asukasta, joista 1 531 asui taajamissa, 1 540 haja-asutusalueilla ja 22:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kunnan taajama-aste oli 49,9 %.[11]
Rautjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Rautjärven asemanseutu ulottuu pieniltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle.[12]
Luonto
Rautjärven kunnan pinta-alasta noin 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa - Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).
Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.
Rautjärven alueella on kuusi Natura-aluetta: Haukkavuori, Kivijärvi, Lautakangas, Revonrannan laidun, Yhteismetsän puisto ja Äpätinkangas.[13] Sarajärven rannasta lähes pystysuoraan kohoava Haukkavuori on Etelä-Karjalan arvokkaimpia kallioalueita. Vuoren laella on historiallinen rajamerkki, joka on suosittu nähtävyys- ja näköalapaikka.[14]
Rautjärvellä oli vuonna 2018 kaikkiaan 1 333 kesämökkiä.
Elinkeinoelämä
Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.
Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy[15], joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Teollisuusyrityksiä edustaa myös valmisbetonia ja muita betonituotteita tuottava sekä rakentamiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluja toimittava Karjalan Betoni Oy.
Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Palveluja
Koulutus- ja kulttuuri
Rautjärven kunnassa oli aiemmin kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.
Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ala- ja yläkoulu sekä Rautjärven lukio. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.
Muutosten jälkeen Rautjärven asemanseudulla opiskellaan esi- ja alkuopetusluokat Otsolan 0-2 -opetusryhmässä, joka kuuluu hallinnollisesti Simpeleen kouluun. Entisessä Kivijärven koulussa, nykyisessä Kivijärven toimintakeskuksessa toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.
Rautjärven kunnassa on kolme päivittäistavarakauppaa: K-Market Hermanni ja S-market Simpele kuntakeskuksessa Simpeleellä sekä M Aseman Puoti Asemanseudulla. Kunnan alueella toimivat seuraavat kahvilat, ravintolat ja baarit: Kahvila Lounaskulma, Ravintola Simpele, Sirpakka Baari ja Siika Bar Simpeleellä sekä Pub Kahvila Aseman Kello Asemanseudulla.
Valtatie 6:n varrella sijaitsevat liikenneasema Teboil Simpele ja Neste Simpele huoltoasema.
Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen.
Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola.
Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä.
Miettilän historiallinen reservikasarmialue, historiallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972.
Rautjärven kotiseutunäyttely, vanhassa terveystalossa Miettilän kasarmialueella esillä oleva Rautjärven kotiseutumuseon näyttely.
Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma.
Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto.
Rautjärven kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko ja Rautjärven seurakunnan silloinen toinen kirkko, joka tuhoutui tulipalossa jouluna 2022.[19]
Simpeleen kirkko, 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.
Tapahtumia
Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla
Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa
Rautjärven asemanseudun kylämessut
Rautjärven asemanseudun traktorimarssi
Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella
Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma
AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven asemanseudulla
Simpeleen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä (v. 2017 uusittu, Novotan-pinnoitteinen, kiertäviä 400 metrin ratoja 6/8 kpl, keskikenttä nurmella varustettu jalkapallokenttä, 600 henkilön betonikatsomo), pallokenttä (v. 2017 tekonurmikenttä), jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää sekä viereisellä Simpeleen koululla liikuntahalli ja sisäampumarata. Lisäksi Simpeleellä on keilahalli, painisali, kaksi kuntosalia ja Tehtaanpuistossa beach volley -kenttä sekä frisbeegolfrata.
Simpeleellä sijaitsee myös Konka Ski hiihtokeskus, jossa on laskettelurinteitä, hiihtolatuja ja hyppyrimäki.
Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikkaImatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven asemanseudulta.
↑Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
