Louhen kaupunkikunnan pinta-ala on 91 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Louhen piirin Plotinan, etelässä ja lounaassa Ambarnyin ja luoteessa Kiestingin maalaiskuntiin.[3] Pinta-alasta suurin osa on metsää ja vesistöjä[4].
Seutu on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka maisemaa leimaavat lukuisat suot, joet ja järvet[5]. Järviä ovat Panovonjärvi (ven. Panovo), Maloje Panovo (Grjaznyi-lahti), Selgojärvi, Korpijärvi, Kuusijärvi (Jelovoje), Valkeajärvi (Beloje), Saunajärvi (Bannoje) ja Heinäjärvi (Sennoje). Kunnan alueella virtaa 12 kilometrin pituinen Salmajoki.[6]
Kunnan ilmasto on leuto. Talvi on pitkä ja kesä lyhyt ja viileä. Helmikuun keskilämpötila on –12,4 °C ja heinäkuun 14,8 °C. Vuotuinen sademäärä on 542 millimetriä. Aurinkoisia päiviä on vähän.[7]
Taajama on saanut alkunsa Muurmannin radalle vuonna 1914 rakennetusta rautatieasemasta. Vuonna 1927 Louhesta tuli hallintopiirin keskus.[1] Louhen kyläneuvostossa oli tuolloin 1 100 asukasta, joista puolet oli karjalaisia. Seudun karjalaiskyliä olivat muun muassa Novaja, Panovo, Parfejevo eli Tyrhy, Pinka (ven. Pingosalma) ja Polubojarskaja eli Tjupikka.[16] Vuonna 1944 Louhi sai kaupunkimaisen taajaman statuksen. Vuonna 1954 siihen liitettiin Panovon kylä sekä joukko rautatien, tielaitoksen ja maatalousyritysten asutuksia.[1]Neuvostoaikana Louhessa toimi turkissovhoosi[17].
Liikenne, talous ja palvelut
Louhen rautatieaseman kautta kulkee päivittäin noin kymmenen paria henkilöjunia ja kaksi paria paikallisjunia[18]. Muurmannin radalta haarautuu rautatie Pääjärvelle. Taajaman länsipuolitse kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18. Louhesta on maantieyhteys Pääjärven kautta Suoperän rajanylityspaikalle.[1] Linja-autoliikenne suuntautuu Pääjärvelle ja Tšuuppaan sekä etelään Vienan Kemin, Segežan ja Karhumäen kautta Petroskoihin. Taajaman sisällä on yksi linja-autoreitti.[19]
Taajaman talous perustuu rautatieliikenteeseen ja rakennusteollisuuteen[1]. Louhessa toimii rakennusyrityksiä, tielaitos, asfalttitehdas, elintarviketehdas ja metsätalous[20].
Louhessa toimii kolme lastentarhaa, keskikoulu, iltakoulu, lasten harrastuskeskus ja musiikkikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuritalo, piirin keskuskirjasto ja lastenkirjasto. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirin keskussairaala poliklinikkoineen sekä kaksi sosiaalipalvelukeskusta. Taajamassa on ortodoksinen ja evankelinen kirkko.[21].