Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli.[4] Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1 500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo enimmäkseen ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Latvian eteläisimmät ja liettuan pohjoisimmat murteet voivat kuitenkin olla melko hyvin keskenään ymmärrettävissä; siten latvian ja liettuan välillä on murrejatkumo. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa, venäjä sekä suomalais-ugrilaisista kielistä viro ja etenkin liivi.
Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa. Yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi laiva (vene) ja maksāt (maksaa).[5].
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6]
Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät viivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ) ja suhuäänteet (š).
Ulkomaisten nimien kirjoitusasu
Latvian kielessä muutetaan kaikki vieraskieliset henkilön- ja paikannimet latvian kieliasun, ortografian ja taivutusjärjestelmän mukaisiksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Muutama esimerkki:
»Visi cilvēki piedzimst brīvi un vienlīdzīgi savā cieņā un tiesībās. Viņiem ir saprāts un sirdsapziņa, un viņiem citam pret citu jāizturas brālības garā.»
Suomeksi: »Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
↑vcc.gov.lv Valsts Valodas Centrs. Viitattu 3.3.2012.
↑Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-EuropeanEthnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
