Gávdos

Gávdos
Γαύδος

Gávdoksen (suurempi) ja Gavdopoúlan saaret satelliittikuvassa.

Sijainti
Saariryhmä
Kreetan saaret
Korkein kohta
362 tai 3820 m
Pinta-ala
27 km²
Väestö
Asukasluku
152 (2011)[1]
Kieli
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Gávdos (kreik. Γαύδος, [ˈɣavðo̞s]; transl. myös Gávdhos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 27 neliökilometriä ja asukasluku oli 152 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Gávdoksen kuntaan, Chanián alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.[1] Gávdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin kohta.

Gávdos asutettiin neoliittisella kaudella,[2] jonka jälkeen saarella ovat pitäneet valtaa monet eri tahot.[3] Roomalaiset perustivat saarelle kauppapaikan, ja apostoli Paavali ajautui saarelle vuonna 62. Gávdos autioitui merirosvokaudella 800–1100-luvulla, ja se asutettiin uudestaan vasta osmaniaikana vuoteen 1880 mennessä. Kreikkaan se liitettiin vuonna 1913.[4]

Etymologia

Gávdos on tunnettu kautta aikojen monella eri nimellä. Klaudios Ptolemaios käytti saaresta nimiä Klaudos (m.kreik. Κλαῦδος) ja Kaudos (Καῦδος).[5] Strabon puolestaan käytti nimeä Gaudos (Γαῦδος).[6] Antiikin roomalaiset tunsivat saaren myös esimerkiksi nimillä Claudia, Clauda, Claudos ja Cauda.[7][8][9] Uuden testamentin Apostolien tekojen kreikkalaisissa käsikirjoituksissa saaresta käytetään nimiä Kauda (Καῦδα) ja Klaude (Κλαῦδη, Klaudē).[10]

»Päästyämme Kauda-nimisen saaren suojaan saimme työllä ja tuskalla laivaveneen talteen.»
(kertoo Paavali ajauduttuaan tuuliajolta Gávdokselle matkallaan Roomaan (Ap. t. 27:16).)

Venetsialaisaikana saaresta käytettiin nimityksiä Gozzo,[5] Gotzo,[11] Goudos, Kaudos ja Gaudos.[12] Gotzo-nimityksen alkuperä on mahdollisesti Maltalle kuuluvassa Gozon saaren nimessä.[11] Osmanikaudella saari tunnettiin nimillä Bugadoz[12] ja Gondzo.[13] Nykyistä Gávdos-nimeä on käytetty vuodesta 1872 lähtien.[12] Kreikan laivaston virallisissa kartoissa vuodelta 1983 on saaresta käytetty nimeä Gavdos-Klavdos.[12]

Nykyinen Gávdos-nimi on saanut vaikutteita Ogygia-nimestä. Homeros mainitsee Odysseia-teoksessaan Ogygian nymfi Kalypson kotisaareksi.[12]

Mytologia

Odysseus ja Kalypso Arnold Böcklinin maalauksessa vuodelta 1883.

Kreikkalaisessa mytologiassa Odysseus eksyi Gávdokselle ollessaan palaamassa Troijan sodasta[14]. Gávdoksella Kalypso vangitsi Odysseuksen. Kalypsolla oli saarella luola, jossa oli vuode, nektareita ja ambrosiaa. Odysseus ja Kalypso rakastelivat joka yö seitsemän vuoden ajan.[15]

Kalypson saareksi on väitetty myös Maltalle kuuluvaa Gozoa.[16]

Maantiede

Gávdos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella. Saari kuuluu Chanián alueyksikköön ja muodostaa yhdessä läheisen Gavdopoúlan saaren kanssa Gávdoksen kunnan.[1] Pinta-alaa saarella on 27 neliökilometriä, ja sen korkein kohta kohoaa 382 metrin korkeuteen merenpinnasta[17] tai toisen lähteen mukaan 362 metrin korkeuteen[18]. Leveyttä saarella on enimmillään viisi kilometriä ja pituutta puolestaan kymmenen kilometriä.[17] Gávdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin paikka, Trypitínniemi (34°48.07′N, 24°007.35′E).[17]

Gávdoksen kartta.

Saarelta on matkaa Kreetan etelärannikolle 50 kilometriä ja Pohjois-Afrikan rannikolle puolestaan noin 200 kilometriä.[14] Meri Gávdoksen ja Kreetan välillä on 1–1,5 kilometrin syvyistä.[17][19] Muutamien kymmenien kilometrien päässä saaresta etelään on puolestaan jopa kahden kilometrin syvyisiä kohtia.[17] Euroopan ja Afrikan litosfäärilaatat kohtaavat Gávdoksen eteläpuolella.[14] Gávdos muodostuu geologisesti myöhäisliitukaudelta peräisin olevasta kalkkikivestä.[20] Lisäksi saarella on metamorfisia kivilajeja.[18] Saaren eteläosassa on suolamarskialue. Gávdoksella on hiekkadyynejä ja pienestä koosta huolimatta myös paljon puroja ja pohjoisosassa Ágios Geórgioksen läheisyydessä[18] sijaitsee jopa lähde, joka ei kuivu toisin kuin purot.[20]

Gávdoksen pääkylä on Kastrí (kreik. Καστρί), jossa oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 37 asukasta ja joka on myös saaren sisäosan suurin kylä. Gávdoksen väkiluvultaan suurin kylä vuonna 2011 oli 53 asukkaan Fókia (kreik. Φώκια). Euroopan eteläisimmässä kylässä, Vatsianássa (kreik. Βατσιανά) asukkaita oli 31, Karavéssa (kreik. Καραβέ) 21 ja Ámbeloksessa (kreik. Άμπελος) kymmenen. Gavdopoúlan saari oli asumaton.[1][17]

Gávdoksella on myös paljon autioituneita kyliä: Xenáki, Asvestotó, Siópata, Alexandrianá, Pontákia, Várdia, Traganoú, Maniéros, Koulerianá, Kopanélos, Violianá, Klimoúsena, Tsermirí, Kefála, Galaná, Fragkedianá, Ntredianá, Lýdia ja Kókkinos Lákkos. Kylät autioituivat pääosin 1950-luvun jälkeen.[21]

Luonto

Kasvillisuus

Gávdos on karu kalliosaari, mutta sieltä on löydetty 460 eri putkilokasvilajia. Suuri osa lajeista on Afrikan pohjoisosille tyypillisiä. Osa näistä lajeista kasvaakin Euroopassa ainoastaan Gávdoksen saarella. Saari on gariguen ja katajien peittämä,[22] ja sen sisäosissa kasvaa esimerkiksi turkinmäntyä ja villitimjamia[7].

Gávdoslaisen rannan kasvillisuutta

Gávdoksella ja Gavdopoúlalla tavataan Afrikassa ja Lähi-idässä kasvavaa Artemisia herba-alba -nimistä marunoihin kuuluvaa aavikkokasvia, jota esiintyy Euroopan alueella ainoastaan Espanjassa ja osassa Ranskan lounaisosaa. Saaret ovat myös Polygala venulosa -linnunruoholajin elinpaikka. Muualla kasvia tavataan Etelä-Kreikassa, Anatoliassa, Kyproksella ja Aigeianmeren alueella. Kuputeurikka elää puolestaan Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi Libyassa, Egyptissä ja Anatoliassa, ja se on suojeltu Kreikassa presidentin asetuksella.

Kurjenmiekkakasveihin kuuluva Gynandriris monophylla kasvaa Euroopassa ainoastaan Gávdoksen saarella. Auringonkukkien sukulaista, Filago aegaea ssp. aristata -kasvia tavataan sen sijaan Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi ainoastaan Jooniansaarilla, Kreetalla, Kyproksella ja Aigeianmeren itä- ja eteläosissa. Nokkoskasveihin kuuluva Parietaria cretica kasvaa Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi myös muun muassa Aigeianmeren alueella ja Sisiliassa. Oleanterikasveihin kuuluvaa Periploca angustifolia -kasvia puolestaan tavataan Kreikassa ainoastaan Gávdoksella ja toisella Kreetan lähisaarella, Chrysíllä. Itäisen Välimeren alueen kotoperäinen jaloleinikki elää Kreikassa villinä Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi Aigeianmeren seudulla ja Kreetalla.

Ristikukkaista Hutchinsia procumbens -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Gávdoksen, Kárpathoksen ja Kásoksen saarilla, ja se kuului IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan vuonna 1993. Lounais-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa pääasiassa kasvava kohokkilaji Silene succulenta ssp. succulenta kasvaa Euroopan alueella ainoastaan Kreetan eteläpuolisilla pienillä saarilla, kuten Gávdoksella ja Chrysíllä. Kreetantulppaani on Aigeianmeren alueen kotoperäinen laji, ja sitä tavataan myös Gávdoksella ja Gavdopoúlalla. Se on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[18] Saaren pienissä lammissa kasvaa harvinaista Callitriche pulchra -vesitähteä.[23]

Kataja Gávdoksella

Jänönputkilaji Bupleurum gaudianum ja kämmekkälaji Ophrys doerfleri ovat Gávdoksen ja Gavdopoúlan saarten kotoperäisiä lajeja. Ophrys doerfleri on suojeltu Kreikan presidentin asetuksella, kuten myös Ononis verae, jota kasvaa ainoastaan Gávdoksella ja Gavdopoúlalla sekä Kreetan rannikolla näiden saarten kohdalla. Kasvi kuului myös IUCN:n punaiseen listaan vuodelta 1993. Samaan listaan kuuluvat myös harvinaiset Chlamydophora tridentata, sarviapilan sukulainen Trigonella spinosa, Lamyropsis cynaroides sekä harvinainen ja vaarantunut leijonanlyhty, joita niin ikään tavataan saarilla.[18]

Euroopan eteläisin paikka, Trypitínniemi

Eläimistö

Saarella on paljon vuohia, ja muuttolinnut levähtävät siellä keväisin ja syksyisin.[7] Gávdoksen lähivesillä elää kaskelottilaumoja.[24][23] Gávdoksella ja Gavdopoúlalla elää liskolajien Cyrtopodion kotschyi ja Hemidactylus turcicus sekä käärmelajin Telescopus fallax alalajeja, jotka ovat myös kotoperäisiä ja presidentin asetuksella suojeltuja. Deroceras gavdosensis on vain Gávdoksella ja Gavdopoúlalla tavattava kotilolaji. Lisäksi Gávdoksella elää etanoita, jotka ovat joko Kreetalla tai Kreikassa kotoperäisiä.[18]

Gávdos on ensimmäinen metsäinen saari Afrikasta pohjoiseen suuntaavien muuttolintujen reitillä, minkä ansiosta se on otollinen paikka tutkia kevätmuuttoa. Lintujen rengastus on osoittanut, että Gávdoksella ruokailee ja levähtää yli 50 lintulajia. Toinen lähde kertoo saarella tavatun yhteensä 121 eri lintulajia, joista moni on rauhoitettu[23]. Saarella tärkeimpiä lintukohteita ovat Ámbelos, Metóchi ja Kastrí, sillä niistä löytyy ravintoa ja viljelyalueita.[25] Gávdos muodostaa yhdessä läheisen Gavdopoúlan kanssa 3 600 hehtaarin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen.[26] Suojelualueella asuu muun muassa karimetsoyhdyskunta ja kyläpöllösiä.[22]

Kevätmuuton huippukohta ajoittuu huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun. Tällöin saarella on sadoittain lintuja, kuten pensastaskuja, kirjosieppoja, balkaninsieppoja, sepelsieppoja ja harmaasieppoja. Läpi kevään saarella tavataan lehtokerttua. Myös sirittäjiä, törmäpääskyjä, räystäspääskyjä, haarapääskyjä, mehiläissyöjiä, pensaskerttuja, punapäälepinkäisiä, rusotaskuja, kivitaskuja, ruokokerttusia, tuulihaukkoja, niittysuohaukkoja, ruskosuohaukkoja, sinisuohaukkoja, arosuohaukkoja ja kyläpöllösiä levähtää saarella säännöllisesti. Lisäksi saarella pysähtyy suuria parvia lapinkirvisiä ja metsäkirvisiä.[25] Osa linnuista palaa jo heinäkuussa Gávdoksen kautta takaisin Afrikkaan.[23]

Vaikka Gávdoksella levähtää suuria määriä lintuja, saarella pesii silti hyvin vähän eri lintulajeja. Säännöllisiä pesijöitä ovat esimerkiksi minervanpöllö, västäräkki, tikli, sinirastas ja rusotasku.[25]

Uhkat

Nykyisin saarta vaivaa eroosio, joka johtuu viljelysmaiden muokkaamisesta sekä asuinalueiden hylkäämisestä. Eroosio johtaa puolestaan siihen, että männyt alkavat vallata alaa ja näin saaren biodiversiteetti vähentyy. Gávdoksen hiekkadyynien ekosysteemi on vaarassa tuhoutua matkailun,[18] uusien teiden ja rakennusten rakentamisen vuoksi.[23]

Gávdoksen uhkia ovat myös tulipalot, sillä saarella ei ole paloasemaa ja saaren mäntypuut ovat helposti syttyviä. Tulipalon sattuessa kasvillisuutta uhkaa täystuho, sillä saarella ei ole mitään, mikä voisi estää tulen leviämisen. Gávdoksen merialueilla uhkana ovat eteläpuolelta kulkevien suurien öljytankkereiden aiheuttamat mahdolliset öljypäästöt[2] sekä laiton kalastus, jossa käytetään apuna troolausta ja dynamiittia.[18]

Ilmasto

Gávdoksella vallitsee subtrooppinen ilmasto.[27] Kesäisin saaren keskilämpötila on 26 astetta. Toisinaan Afrikan suunnasta puhaltavat aavikkotuulet nostavat Gávdoksen lämpötilan jopa 40–45 asteeseen. Talvisin keskilämpötila on 11–12 astetta.[17] Aurinkotunteja saarella on vuodessa yli 3 000 tuntia.[28]

Gávdoksen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 14 14 16 20 24 29 31 30 28 24 19 15 ka. 22
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 9 8 9 12 15 20 22 22 19 16 13 10 ka. 14,6
Sademäärä (mm) 77,5 58,6 58,3 17,3 7,6 0,6 0,6 1,7 5,2 27,5 69,9 78,9 Σ 403,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
14
9
14
8
16
9
20
12
24
15
29
20
31
22
30
22
28
19
24
16
19
13
15
10
S
a
d
a
n
t
a 		77,5
58,6
58,3
17,3
7,6
0,6
0,6
1,7
5,2
27,5
69,9
78,9


Lähde: Gávdhos, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 4.3.2010.


Historia

Esihistoria ja antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Kaudos

Gávdoksella on ollut asutusta neoliittiselta kaudelta lähtien.[2][8] Läheiseltä Gavdopoúlan saarelta on löydetty merkkejä, jotka viittaavat minolaiseen asutukseen.[8] Egyptiläiset veivät saarelta setriöljyä ja suolaa.[9] Setriöljyä he tarvitsivat laivojensa huoltamiseen sekä muumiointiin.[9]

Potamós-ranta Gávdoksen pohjoisosassa. Taustalla näkyy Kreetan saari.

Antiikin aikana saarella sijaitsi Kaudoksen kaupunki. Se solmi ystävyyssopimuksen vuonna 300 eaa. Kreetan silloisen mahtikaupungin Gortynin kanssa.[14][29] Roomalaiset käyttivät kaupunkia kauppa-asemanaan, sillä saari sijaitsi Aleksandrian ja Sisilian puolivälissä.[8] He rakensivat saarelle myös malmikaivoksen ja vesisäiliöitä.[3] Rooman vallan aikana Gávdoksen mäntymetsät hupenivat, sillä niitä käytettiin polttoaineena.[3]

Apostoli Paavali ajautui myrskyssä maihin vuonna 62 Gávdoksella ollessaan matkalla Roomaan.[7][3] Paavali jäi saarelle joksikin aikaa,[30] ennen kuin lähti jatkamaan matkaa. Matka päättyi haaksirikkoon Maltalla.[7]

Keskiajalta 1800-luvulle

Sittemmin saaresta tuli osa Bysantin valtakuntaa.[8] Tuona aikana saaren väkiluku oli noin 8 000 ja asukkaat saivat elantonsa kasvattamalla lampaita ja vuohia.[7] Saarella oli myös oma piispa.[2] Arabimerirosvot saapuivat saarelle 800-luvulla ja ottivat sen haltuunsa.[8] Merirosvot olivat vallassa 1100-luvulle saakka.[9] He ryöstelivät saarelaisten omaisuutta ja myivät saaren asukkaita orjiksi eri puolille maailmaa.[9] Monen gávdoslaisen tiedetään piileskelleen Kreetalla Sfakián vuoristossa.[9] Merirosvojen jälkeen vallan saarella otti jälleen Bysantin valtakunta.[3] Gávdos oli kuitenkin merirosvokaudella autioitunut, eikä kukaan uskaltanut palata saarelle, sillä se oli turvaton ja sijaitsikin melko kaukana.[3]

Talo Kreetan saaren Palaióchoran Gávdos-korttelissa.

Venetsia otti saaren haltuunsa 1600-luvulla.[3] Osmanien valtakunnan osaksi saari tuli vuonna 1665.[13] Gávdos asutettiin uudelleen vuoteen 1880 mennessä, jolloin asukkaita oli saarella 418.[3] Osmanit itse eivät saarta asuttaneet.[3] Brittiläinen merenkulkija Thomas Abel Brimage Spratt vieraili Gávdoksella 1800-luvulla.[15] Hän kertoi myöhemmin, että ennen rantautumista alukselle saapui naisia ja miehiä, jotka olivat täysin alastomia.[15] Spratt löysi saaren luoteisosasta päättömän naista esittävän patsaan, joka on nykyisin esillä British Museumissa Lontoossa.[3]

Gávdokselle valmistui vuonna 1880 majakka, joka oli valon kantokyvyltään (42 meripeninkulmaa eli noin 77,8 kilometriä) maailman toiseksi suurin.[3][31] Siinä oli käytetty materiaalina muun muassa ranskalaista, Santorínilta tuotua fajanssia ja kristallia.[17]

1900-luvulta nykyaikaan

Gávdos ja Gavdopoúla tulivat Lontoon sopimuksella vuonna 1913 osaksi Kreikkaa.[4] 1930-luvulla saarelle karkotettiin yli 250 kreikkalaista kommunistia.[28] Esimerkiksi Markos Vafiadis (1906–1992)[32] joutui saarelle. Kastríssa ja Sarakínikossa on karkotettujen rakentamia taloja.[3] Saksalainen vesilentokone toi 400 sotilasta Trypitínniemelle toisen maailmansodan aikana. Saksalaiset saivat Gávdoksen hallintaansa ilman vastarintaa ja tekivät saaresta tarkkailuaseman, jolta valvottiin itäistä Välimerta. He tuhosivat saarelta lähtiessään majakan vuonna 1941.[31] Kreetalla käytiin 20. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1941 taistelu Saksan ja liittoutuneiden välillä. Taistelu päättyi Saksan voittoon, jonka seurauksena osa liittoutuneiden joukoista vetäytyi Gávdokselle.[33]

Saarella ei ollut vielä 1960-luvun lopulla puhelimia tai sähköä, ja vesivarat olivat vähäiset.[34] Gávdoslaisia muutti noihin aikoihin suurin joukoin Kreetan Palaióchoraan tai muualle saarelle sekä pääkaupunki Ateenaan.[34] Kreetan gávdoslaisyhteisö tunnetaan nimellä Gavdiotika.[28] Siemens asensi saarelle vuonna 1986 aurinkopaneeleita sekä lahjoitti saaren asukkaille televisioita, lamppuja ja jääkaappeja.[35] Nykyisin vettä on riittävästi ja osa saarta on sähköverkon piirissä.[34]

Hippejä alkoi saapua Gávdokselle 1970-luvulla,[17] ja nykyisin saaren pohjoisosan Agíos Ioánniksen rannalla elää hippiyhteisö.[17][14]

Vuonna 1996 Kreetan eteläpuolelle suunniteltiin Nato-harjoitusta.[24] Nato-maa Turkki ilmoitti tällöin yllättäen, että Gávdos tuli jättää harjoituksen ulkopuolelle, koska Turkin mielestä saaren suvereniteetti oli epäselvä.[24]

Gávdoksen saarelle suunniteltiin kreetalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan 1990-luvun lopulla rakennettavaksi 400 hengen asuinaluetta, laivojen huoltopaikkoja, teollisuuslaitoksia sekä helikopterikenttiä.[4][36] Kreikan ympäristöministeriö väitti, ettei se tiennyt asiasta mitään, ja asiaa käsiteltiin Euroopan unionin tasollakin.[37][4] Lopulta maaliskuussa 1999 suunnitelmista luovuttiin.[37]

Kreikkalaisen marxilaisen Marraskuun 17. -terroristijärjestön johtojäsen pidätettiin vuonna 2002. Pian kävi ilmi, että pidätetty oli asunut vuosia Gávdoksella toimien mehiläishoitajana.[24] Vuosina 2003–2005 saarelle rakennettiin uusi majakka,[38] joka ei ole käytössä,[39] mutta toimii nykyisin museona.[40]

Väestö

Gávdoksen kunnan sijainti Kreetan alueella.

Gávdoksen kunnassa asui vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 152 asukasta.[1] Vuoden 2001 väestönlaskennassa Gávdoksen kyläkunnassa (kreik. Κοινότητα Γαύδου), jota nimeä Gávdoksen kunnasta vuoden 2010 loppuun saakka käytettiin, oli 98 asukasta.[41][42] Talvisin saarella asuu lähteestä riippuen 40–50 ihmistä,[14][43][44] joista pääosa on vanhuksia.[14] Saaren pohjoisosan Agíos Ioánniksen rannalla elää hippiyhteisö, joka käsittää loppukesään mennessä aina useita satoja hippejä.[17][14]

Gávdoksen väkiluvun kehitys vuodesta 1880 vuoteen 2011:[21][3][1]
Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku
1880 418 1960 170
1900 415 1980 80
1920 145 2001 98
1940 280 2011 152

Talous

Gávdoslaisten pääelinkeino on 14 tavernan ja majoituspaikkojen pito kesäisin. Toiseksi tärkein elinkeino on lampaanhoito. Kolmantena ovat talvisin saarella tehtävät rakennustyöt sekä kalastus. Kesän kuluessa Gávdoksella käy joitain satoja matkailijoita, joille pyritään koko ajan tekemään lisää tilaa.[14] Saarella viljellään myös vihanneksia ja viljaa. Oliivit eivät Gávdoksella kasva.[2]

Gávdoksella toimii radioasema Gavdos FM 88,8.[45]

Kulttuuri

Nähtävyydet

Gávdoksen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi 2000-luvun alussa rakennettu uusi majakka Ámbeloksen kylässä, Vatsianán kansanperinteen museo ja Kefalin autioituneessa kylässä sijaitsevan puolivalmiin linnoituksen jäänteet. Linnoituksen rakennustyöt aloitettiin Venetsian valtakaudella. Sarakínikossa sijaitsee Rooman vallan ajalta peräisin olevaa keramiikkaa.[46]

Siopatasta ja Sellakiasta on löydetty keramiikkaa ja kivityökaluja, jotka on ajoitettu esihistorialliselta ajalta roomalaisajalle saakka. Ágios Geórgioksessa on roomalaiselta ajalta peräisin oleva vesisäiliö. Ágios Geórgioksesta Lavrakákseen, Agíos Ioánnikseen ja Kédrokseen on aikoinaan kuljetettu vettä kanavaa pitkin. Nykyaikaan saakka on säilynyt osia tästä kanavasta. Kédroksen lähellä sijaitsee vanha hautausmaa, joka on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle. Laajemmalta alueelta on tehty löytöjä, jotka on ajoitettu minolaiselta ja mykeneläiseltä ajalta aina bysanttilaiselle ajalle saakka. Lavrakáksessa oli antiikin aikana Gávdoksen satama, joka nykyisin on noin kolme metriä merenpinnan alapuolella litosfäärilaattojen liikkeiden vuoksi. Uusi satama perustettiin Sarakínikoon.[46][3] Saaren keskiosassa sijaitsee uusi amfiteatteri.[14]

Liikenne

Karavén satama-aluetta

Kesällä saarelle on säännöllistä laivaliikennettä Kreetan Palaióchorasta ja Chóra Sfakíonista. Talvella vain yksi laiva liikennöi saarelle kuljettaen saaren asukkaille tavaraa.[7] Laivat saapuvat saarella pieneen Karavén satamaan, josta on noin tunnin kävelymatka saaren pääkylään Kastríin.[7] Hätätapauksen sattuessa Gávdokselta pääsee pois myös helikopterilla.[14]

Toukokuusta lokakuuhun Chóra Sfakíonista on 2–4 lähtöä viikossa ja matka-aika on 1,5 tuntia. Palaióchorasta on puolestaan kolme lähtöä viikossa ja matka-aika tuolla välillä on 2–3,5 tuntia. Marraskuusta huhtikuuhun ainoastaan Palaióchorasta liikennöi sään salliessa laiva kahdesti viikossa Gávdokselle.[47]

Gávdoksella liikennöi paikallisbussi.[47] Saarella on mahdollista myös vuokrata autoja[17] sekä polku- tai moottoripyöriä.[47] Gávdoksen teitä alettiin parantaa 1980-luvulla, ja nykyisin saarella on sora-, betoni- ja asfalttiteitä.[14]

Palvelut

Pääkylä Kastríssa on lääkäriasema,[34] poliisiasema, koulu ja kauppa, jossa on myös posti. Koulussa oli vuonna 2006 seitsemän oppilasta[14]. Matkailijat suuntaavat yleensä Sarakínikon rannalle, jossa on puhelinautomaatti, muutama taverna, kauppoja ja huoneiden vuokraajia. Sarakíniko sijaitsee Karavésta noin kymmenen minuuttia pohjoiseen. Karavéssa on sataman lisäksi taverna ja huoneiden vuokraajia. Karavésta etelään sijaitsee Kórfoksen ranta, jossa on muutamia huoneita vuokrattavina sekä taverna.[7][17] Vatsianássa on kahvila ja museo.[8]

Gávdoksella on yksi ortodoksipappi, joka vastaa saaren 17 kappelista sekä toimii yrittäjänä.[15] Pappi vastaa osittain myös Vatsianássa sijaitsevasta[17] anniskelupaikasta.[15]

Lähteet

  • Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. (Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten) Suomentanut Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9
  • Christoforou, Constantina et al.: Γαύδος / Gavdos. Gavdos FM 88,8. Kreikaksi Englanniksi
  • Hanna, Nick: Kreeta. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete) Suomentanut Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
  • Kyriakopoulos, Victoria: Crete. Lonely Planet, 2008. ISBN 174104572X Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ a b c d e Tuominen-Gialitaki 2002, s. 116
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Christoforou et al, s. 15–16
  4. ↑ a b c d Schroedter, Elisabeth: Kirjallinen kysymys E-3607/98 (PDF) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 23.3.2010.
  5. ↑ a b Gavdos History Holiday.gr. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Herakleia - Kisamos kairatos.com.gr. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i Hanna 2000, s. 119
  8. ↑ a b c d e f g Andersson 2005, s. 380
  9. ↑ a b c d e f History gavdos-island.150m.com. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  10. ↑ Robinson, Edward: A Greek and English lexicon of the New Testament, s. 444. Crocker and Brewster, 1836. Teos digitoituna (viitattu 25.4.2010). (englanniksi)
  11. ↑ a b The island of Gavdos 2007. kreta2005.nl. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d e Krzeminski, Aleksandra; Krzeminski, Andrzej: The Myth and History of the Island (käännös englanniksi: Klys, Anna; Tlumaczen, Biuro) gavdos-online.com. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  13. ↑ a b Inc Icon Group International: Empire: Webster's Quotations, Facts and Phrases, s. 404. ICON Group International, Inc., 2008. ISBN 0546666272 Teoksen verkkoversio (viitattu 3.11.2009). (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e f g h i j k l m Gavdos Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 14.11.2009.
  15. ↑ a b c d e Andersson 2005, s. 375–376
  16. ↑ Gozo: The magic of Calypso's Isle GuideToMalta.net. Viitattu 16.6.2013. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Andersson 2005, s. 377–378
  18. ↑ a b c d e f g h GR4340013 Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  19. ↑ Christoforou et al, s. 5–6
  20. ↑ a b Site Name: NISOI GAVDOS KAI GAVDOPOULA ΥΠΟΥΡΓΕΙΟ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ ΕΝΕΡΓΕΙΑΣ & ΚΛΙΜΑΤΙΚΗΣ ΑΛΛΑΓΗΣ. Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  21. ↑ a b Christoforou et al, s. 8
  22. ↑ a b BirdLife IBA Factsheet – GR181 Gavdos and Gavdopoula islands BirdLife International. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  23. ↑ a b c d e Christoforou et al, s. 21–23
  24. ↑ a b c d Pickford, John: The Med's 'forgotten' island 24.1.2008. BBC. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  25. ↑ a b c Fauna & Flora on Gavdos gavdos-online.com. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  26. ↑ GR181 Gavdos and Gavdopoula islands Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Hellenic Ornithological Society). Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  27. ↑ Location & Climate on Gavdos gavdos-online.com. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  28. ↑ a b c Gavdos crete-kreta.com. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  29. ↑ Ancient Cities of Crete Crete Island. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
  30. ↑ Nieminen, Maarit: Apostoli Paavali Kreikassa: Pyhiinvaellusmatka Paavali Tarsoslaisen jalanjäljillä elokuu 2005. Kreikka.net. Viitattu 30.3.2010.
  31. ↑ a b Kyriakopoulos 2008, s. 107
  32. ↑ Editors of The American Heritage Dictionaries: The Riverside dictionary of biography, s. 862. Houghton Mifflin Harcourt, 2004. ISBN 0618493379 Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2009). (englanniksi)
  33. ↑ Nazis Pound Crete Allies. (L.A. Times Archives) Los Angeles Times, 1.6.1941. Los Angeles: Los Angeles Times. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  34. ↑ a b c d Kyriakopoulos, s. 106
  35. ↑ Christoforou et al, s. 17–18
  36. ↑ Alavanos, Alexandros: Kirjallinen kysymys E-0396/99 (PDF) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 3.11.2009.
  37. ↑ a b Gavdos - gerettet UnterWasserWelt. Viitattu 4.11.2009. (saksaksi)
  38. ↑ Reconstruction of the Gavdos Lighthouse at Gavdos, Prefecture of Chania Hellenic Ministry of Culture. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  39. ↑ Crow, Steve: The island of Gavdos World2C ™. Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  40. ↑ Photos Papaioannou, Georgios. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  41. ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 25.10.2011. (kreikaksi)
  42. ↑ Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
  43. ↑ Vourdoubas, John: Possibilities of transforming a small touristic island in Greece – Gavdos iIsland – to a green island, independent of fossil fuels (doc) Hania, Kreikka: TEI of CRETE. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)
  44. ↑ Gavdos LTNX. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)
  45. ↑ Gavdos FM 88,8 Gavdos FM 88,8. Viitattu 2.11.2009. (kreikaksi) (englanniksi)
  46. ↑ a b Christoforou et al, s. 18–20
  47. ↑ a b c Christoforou et al, s. 28

Aiheesta muualla

Kreetan saaret
PääsaariKreeta
Alisaariryhmät
Muut pienemmät saaret

Read other articles:

Mikel Arruabarrena

Spanish footballer In this Spanish name, the first or paternal surname is Arruabarrena and the second or maternal family name is Aranbide. Mikel Arruabarrena Arruabarrena with Legia WarsawPersonal informationFull name Mikel Arruabarrena AranbideDate of birth (1983-02-09) 9 February 1983 (age 40)Place of birth Tolosa, SpainHeight 1.88 m (6 ft 2 in)Position(s) Centre-forwardTeam informationCurrent team Tolosa (manager)Youth career Tolosa1999–2002 Athletic BilbaoSen...

 

Gossip (Paul Kelly and the Coloured Girls album)

1986 studio album by Paul Kelly and the Coloured GirlsGossipStudio album by Paul Kelly and the Coloured GirlsReleasedSeptember 1986 (AUS)July 1987 (USA)RecordedMarch–May 1986StudioTrafalger Studios, SydneyGenreAustralian RockLength81:38LabelMushroom/White (Australia)A&M (U.S.)ProducerAlan Thorne, Paul KellyPaul Kelly and the Coloured Girls chronology Post(1985) Gossip(1986) Under the Sun(1987) Singles from Gossip Before Too LongReleased: June 1986 Darling It HurtsReleased: Septe...

 

تشوي جونج يون

هذه المقالة يتيمة إذ تصل إليها مقالات أخرى قليلة جدًا. فضلًا، ساعد بإضافة وصلة إليها في مقالات متعلقة بها. (نوفمبر 2023) تشوي جونج يون   معلومات شخصية الميلاد 9 مايو 1977 (46 سنة)  سول  مواطنة كوريا الجنوبية  الحياة العملية المدرسة الأم جامعة تشونغ انغ  المهنة ممثلة،  

Muita Calma Nessa Hora 2

This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Muita Calma Nessa Hora 2 – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (October 2020) (Learn how and when to remove this template message) 2014 film directed by Felipe Joffily Muita Calma Nessa Hora 2Theatrical release posterDirected byFelipe JoffilyWritten byB...

 

Bluttransfusion

Transfusion ist eine Weiterleitung auf diesen Artikel. Zu weiteren Bedeutungen siehe Transfusion (Begriffsklärung). Blutentnahme aus einer Armvene Bluttransfusion bezeichnet die intravenöse Gabe (Übertragung bzw. Infusion) von Erythrozytenkonzentraten (Erythrozyten = rote Blutzellen) oder (heute sehr selten) von (Voll-)Blut. Stammen das Blut bzw. die Blutbestandteile von einem fremden Blutspender, handelt es sich um Fremdblut und eine Fremdblutspende (Allotransfusion). Sind Blutspender und...

 

1911 في روسيا

يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي معلومات غير موثقة يمكن التشكيك بها وإزالتها. (ديسمبر 2018) ← 1910 1909 1908 1911 في روسيا → 1912 1913 1914 عقود: طالع أيضاً:أحداث أخرى 1911تاريخ روسيا • جدول زمني • قائِمة فيما يلي ...

The Body (2012 film)

2012 film by Oriol Paulo The BodyTheatrical posterSpanishEl cuerpo Directed byOriol PauloWritten byOriol PauloLara SendimProduced byJoaquín PadróMar TargaronaMercedes GameroMikel LejarzaStarring José Coronado Hugo Silva Belén Rueda Aura Garrido Cristina Plazas Montse Guallar Nausicaa Bonnín CinematographyÓscar FauraMusic bySergio Moure de OteyzaProductioncompaniesRodar y RodarAntena 3 FilmsTelevisió de CatalunyaCanal+Release date October 4, 2012 (2012-10-04) Running time...

 

Mohamad Roem

Mohammad RoemWakil Perdana Menteri Indonesia ke-10Masa jabatan24 Maret 1956 – 9 Januari 1957Menjabat bersama Idham ChalidPresidenSoekarnoPerdana MenteriAli SastroamidjojoPendahuluDjanu Ismadi Harsono TjokroaminotoPenggantiJohannes Leimena HardiMenteri Luar Negeri Indonesia ke-4Masa jabatan6 September 1950 – 27 April 1951PresidenSoekarnoPerdana MenteriMohammad NatsirPendahuluAgus SalimPenggantiAchmad SoebardjoMenteri Dalam Negeri Indonesia ke-4Masa jab...

 

S. Jaishankar

External Affairs Minister of India since 2019 In this Indian name, the name Subrahmanyam is a patronymic, and the person should be referred to by the given name, Jaishankar. S. JaishankarJaishankar in 202330th Minister of External AffairsIncumbentAssumed office 30 May 2019Prime MinisterNarendra ModiPreceded bySushma SwarajMember of Parliament, Rajya SabhaIncumbentAssumed office 5 July 2019Preceded byAmit ShahConstituencyGujarat31st Foreign Secretary of IndiaIn office28 January 2015...

Храм Успения Пресвятой Богородицы (Нелазское)

У этого термина существуют и другие значения, см. Успенская церковь. Православный храмУспенская церковь Общий вид церкви с воздуха 59°11′20″ с. ш. 37°38′36″ в. д.HGЯO Страна  Россия Местоположение Нелазское, Вологодская область Конфессия Православие Епархия Чере...

 

Princess Wilhelmine of Baden

This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) This article includes a list of general references, but it lacks sufficient corresponding inline citations. Please help to improve this article by introducing more precise citations. (August 2018) (Learn how and when to remove this template message) This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by...

 

Vizconde murders

Massacre in Parañaque, Metro Manila, Philippines Vizconde murdersThe victims of the massacre (from left to right): Jennifer, Carmela, and Estrellita VizcondeLocationBF Homes, Parañaque, PhilippinesDateJune 30, 1991; 32 years ago (1991-06-30)TargetVizconde familyAttack typeMurder, stabbing, rapeDeaths3AccusedHubert WebbVerdictInconclusive[1] The Vizconde murder case, colloquially known as the Vizconde massacre, was the multiple homicide of members of the Vizconde fa...

WaBa Grill

American restaurant chain WaBa GrillTypePrivateFounded2006; 17 years ago (2006)FoundersKyle LeeBrian HamErick LeeNumber of locations115 (2023)Area servedArizonaCaliforniaNevada (planned)Key peopleAndrew Kim (CEO)Revenue US$175 million[1] (2023)Websitewww.wabagrill.com WaBa Grill is an American fast casual restaurant chain specializing in healthy foods. Based in the Southwestern United States and founded in 2006, it has been called one of the nation's leadin...

 

فتق الحجاب الحاجز الخلقي

فتق الحجاب الحاجز الخلقي Congenital diaphragmatic hernia فتق مورغاني يظهر على الأشعة السينيةفتق مورغاني يظهر على الأشعة السينية معلومات عامة الاختصاص علم الوراثة الطبية وطب اطفال من أنواع فتق الحجاب الحاجز،  وعيب خلقي،  ومرض  الأنواع فتق مورغاني وفتق بوخديلك وتركيز الحجاب الحا...

 

Andrea Tafi (cyclist)

Italian cyclist Andrea TafiTafi at the 1996 Paris–ToursPersonal informationFull nameAndrea TafiNicknameIl GladiatoreBorn (1966-05-07) 7 May 1966 (age 57)Fucecchio, ItalyHeight1.87 m (6 ft 1+1⁄2 in)Weight73 kg (161 lb; 11 st 7 lb)Team informationCurrent teamRetiredDisciplineRoadRoleRiderRider typeClassics specialistProfessional teams1989Eurocar1990–1991Selle Italia–Eurocar1992–1993Carrera Jeans–Vagabond1994–2002Mapei–CL...

Suleyman Reshidi

Azerbaijani dramatist Suleyman ReshidiBorn(1927-05-27)27 May 1927Nakhchivan, Azerbaijan SSRDied21 February 2003(2003-02-21) (aged 75)Baku, AzerbaijanOccupationdramatistCitizenshipSoviet UnionAzerbaijanAlma materAzerbaijan Polytechnical Institute Suleyman Reshidi (Azerbaijani: Süleyman Rəşidi; born Süleyman Həsən Oğlu Əliyev; 25 May 1927 – 21 February 2003) was an Azerbaijani dramatist. Life Suleyman Reshidi was born on May 25, 1927, in the city of Nakhchivan. He moved to B...

 

Landsort

Den här artikeln handlar om byn på ön Öja. För landsort i betydelsen område utanför huvudstad eller storstad, se landsorten. För örlogsfartygen, se HMS Landsort. Landsorts fyr med ledningsbunkern och två av pjäserna i 15,2 cm-batteriet. Landsort är en fyr på ön Öja söder om Torö i Torö socken i Nynäshamns kommun och i Stockholms södra skärgård. Landsort förekommer även som namn på hela ön. Den är smal och långsträckt, 600 mete...

 

Ministry of Public Works and Transport (Cambodia)

Cambodian government ministry This article is about the Cambodian Ministry of Public Works and Transport. For other uses, see Ministry of Public Works and Transport (disambiguation). Ministry of Public Works and Transportក្រសួងសាធារណការ និងដឹកជញ្ជូនAgency overviewFormed24 January 1996JurisdictionRoyal Government of CambodiaHeadquartersChea Sophara St. (598), Phnom PenhAnnual budget$735.7 million (2019)[1]Minister responsiblePeng Po...

Group homomorphism

Mathematical function between groups that preserves multiplication structure This article includes a list of references, related reading, or external links, but its sources remain unclear because it lacks inline citations. Please help to improve this article by introducing more precise citations. (March 2022) (Learn how and when to remove this template message) Depiction of a group homomorphism (h) from G (left) to H (right). The oval inside H is the image of h. N is the kernel of h and aN is...

 

Nicolas Lombaerts

Nicolas Lombaerts Informações pessoais Nome completo Nicolas Lombaerts Data de nascimento 20 de março de 1985 (38 anos) Local de nascimento Brugge,  Bélgica Altura 1,88 m Informações profissionais Clube atual Oostende Número – Posição zagueiro Clubes de juventude Club Brugge Clubes profissionais2 Anos Clubes Jogos e gol(o)s 2004–20072007–20172017– Gent Zenit Oostende 076 0000(1)286 000(12) Seleção nacional3 2005–20062006–  Bélgica Sub-21 Bélgi...

 

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!