Chrysí

Chrysí
Χρυσή

Chrysín saari (alhaalla) satelliittikuvassa. Yläosassa Kreetan saari.

Muut nimet	Gaïdouronísi (Γαϊδουρονίσι)
Sijainti	34°52′20″N, 25°42′30″E, Ierápetra Lasíthi, Kreeta Kreikka
Korkein kohta	31 m
Pinta-ala	noin 5 km² [1]

Väestö

Asukasluku	0[2]

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Chrysí (kreik. Χρυσή; transl. myös Chryssí, Chrisí, Hrisí; suom. ”Kultainen”^[3]) tai Gaïdouronísi (kreik. Γαϊδουρονίσι, suom. ”Aasisaari”^[3][4]) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Libyanmeressä Kreetan etelärannikon edustalla noin kymmenen kilometriä Ierápetran kaupungista etelään.^[5][4] Saaren pinta-ala on noin 5 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Ierápetran kuntaan, Lasíthin alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.^[1][2]

Maantiede

Chrysín saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella Kreikassa.^[5][4] Saari sijaitsee kymmenen kilometrin päässä etelään Kreetan rannikolla sijaitsevasta Ierápetran kaupungista.^[5] Saari on osa Lasíthin alueyksikköön kuuluvaa Ierápetran kuntaa.^[2] Pituutta saarella on viisi kilometriä ja leveyttä puolestaan kilometri.^[4] Chrysí on matala ja tasainen, korkein kohta yltää 20 metriin (toisen lähteen mukaan 30 metriin).^[6][5] Keskimäärin saari on 1,79 metriä korkea.^[6] Chrysístä noin 700 metriä itään sijaitsee pieni kallioinen^[7] Mikronísin saari,^[5] jonka pinta-ala on 11,7 hehtaaria.^[1]

Chrysín rantaa. Taustalla Kreetan saari.

Saaren mafiset kivilajit eli peridotiitti, gabro ja diabaasi ovat muodostuneet laavan jähmettymisen seurauksena. Laava oli peräisin miljoona vuotta sitten purkautuneesta vedenalaisesta tulivuoresta.^[8]

Kappeli Chrysín saarella.

Yhdessä Mikronísin kanssa Chrysí muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan 5,4654 neliökilometrin kokoisen luonnonsuojelualueen.^[6][7]

Eläimistö

Äärimmäisen uhanalaista^[9] munkkihyljettä tavataan Chrysín ympäristössä.^[10] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.^[11] Chrysí on myös erittäin uhanalaisen^[12] valekarettikilpikonnan elinaluetta.^[10] Sen ei ole kuitenkaan havaittu pesivän saarella.^[1]

Saarella elää myös kotihiiriä ja mustarotan alalaji Rattus rattus alexandrinus.^[13] Matelijoista Chrysíllä tavataan Telescopus fallax -käärmelajia, aigeiansisiliskoa sekä Hemidactylus turcicus^[13] -ja Cyrtopodion kotschyi -gekkolajeja.^[10] Saarella on tavattu yli 120 eri lintulajia, kuten esimerkiksi pitkäjalka, silkkihaikara, ruskohaikara, rääkkähaikara ja pikkutylli. Pääosa linnuista on muuttolintuja, jotka ainoastaan ruokailevat ja levähtävät Chrysíllä pitkää matkaansa varten.^[1][13]

Joitain vuosia sitten Ierápetran asukkaat toivat Chrysílle jäniksiä ja aitokanoja. Nykyisin jäniksiä pyritään poistamaan saarelta järjestelmällisesti.^[1]

Kasvisto

Saarta peittää matalakasvuinen puusto ja muun muassa korallista ja kotilonkuorista jauhautunut kullanvärisen hiekka, khrissí.^[4] Pääosin Chrysín saari on okakatajaa (Juniperus oxycedrus) kasvavan macchia-pensaikon sekä foinikiankatajaa ja meriokakatajaa (Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa) kasvavan metsikön peittämä. Tällainen sekametsikkö on epätavallinen Kreikassa. Chrysín hiekkadyyneillä kasvaa meriokakatajaa.^[7] Saarella on myös 35 hehtaarin laajuinen setrimetsä, jossa hehtaarin alalla on noin 28 puuta. Metsä on laajuudessaan hyvin harvinainen. Chrysín setrit elävät vähintään 300-vuotiaiksi, ja niiden pituus vaihtelee kolmesta metristä seitsemään metriin.^[1]

Venetsian-vallan ajalta peräisin oleva Kreetan kartta, jossa Chrysí korostettuna.

Ierápetrasta retkiä Chrysílle tekevä alus.

Chrysíllä elää myös esimerkiksi merisipuli, hietamerinarsissi, tyräkkien sukuun kuuluva merityräkki, kellokanervien sukuun kuuluva Erica manipuliflora,^[13] latva-artisokan sukulainen Cynara cornigera, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka ja oleanterikasvien heimoon kuuluva Periploca angustifolia. Periploca angustifolia -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Chrysíllä ja Gávdoksen saarella^[14]. Saarella tavataan myös kohokkien sukuun kuuluvaa Silene ammophila ssp. ammophila -kasvia ja myrkkyliljojen sukuun kuuluva Colchicum cousturieri -kasvia, jotka mainitaan IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa listassa (1993). Nämä kaksi lajia on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella. Colchicum cousturieri on lisäksi suojeltu Bernin sopimuksella.^[10][7]

Fossiilit ja uhkat

Chrysíltä on löydetty kaikkiaan 49 erilaista fossiilia. Ne ovat joutuneet vulkaanisen kiven sisään 350 000–70 000 vuotta sitten. Tuolloin saari oli vielä veden alla eli löydetyt fossiilit ovat merieliöiden fossiileja.^[1]

Chrysíä uhkaa matkailun lisääntyminen saarella.^[7] Matkailijat vievät suuria määriä kuolleiden simpukoiden kuoria mukanaan,^[7] vaikka alueelta on kiellettyä kuljettaa mukanaan mitään pois.^[5] Simpukankuoria on erityisesti saaren pohjoisrannikolla.^[1] Katajalajien oksat ja juuret kärsivät matkailijoiden leiriytymisestä.^[7]

Historia

Saarella oli asutusta minolaisen kulttuurin aikana.^[4] Tältä ajalta peräisin olevia saviastioiden paloja on löydetty saaren itä- ja länsiosista.^[1] Samoin sinne tänne ripotellut simpukankuoret saaren itä- ja länsiosassa todistavat, että saarella on minolaiskaudella ollut asutusta.^[15] Myös roomalaisista on säilynyt merkkejä.^[5] Saaren luoteisosassa on Ágios Nikólaoksen kappeli, joka on valmistunut 1200-luvulla tai toisen lähteen mukaan 1300-luvulla.^[5][1] Kappelista etelään ja lounaaseen on muutamia hautoja ja kaivoja.^[1] Chrysíllä on ollut aikoinaan myös suolantuotantoa.^[5] Merirosvot ovat piileskelleet saarella.^[5] Sittemmin saari on tarjonnut ja tarjoaa edelleen suojaa alueen kalastajille.^[15]

Saari on saanut aasisaarta tarkoittavan Gaïdouronísi-nimensä siitä, että 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarelle tuotiin kesäaikaan aaseja laiduntamaan.^[4] Talviaikaan saarelle on puolestaan tuotu Kreetalta lampaita.^[15]

Palvelut ja kulkuyhteydet

Chrysílle tehdään venematkoja pääasiassa Ierápetrasta. Matkat alkavat aamulla ja takaisin lähdetään iltapäivällä^[3]. Merimatka Ierápetrasta saarelle kestää noin 50 minuuttia. Chrysín etelärannikolla on taverna ja satamalaituri. Sekä saaren etelä- että pohjoisrannalla on mahdollista ottaa aurinkoa ja uida. Saarella on yhteensä kymmenen kilometriä polkuja^[1]. Yöpymistä saarella ei sallita.^[5]

Lähteet

• Georghiou, K. et al.: GR4320003 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

Viitteet

1. Chrisi Island Δήμος Ιεράπετρας. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
2. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
3. Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 272. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0 (englanniksi)
4. Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 258–260. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1
5. Chrissi Kreeta.info (Inssimainos Oy). Arkistoitu 29.4.2012. Viitattu 18.4.2012.
6. Georghiou et al, s. 1–2
7. Georghiou et al, s. 7
8. The Rocks & The Land Chrisi-Island.gr. Arkistoitu 29.5.2012. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
9. Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
10. Georghiou et al, s. 5–6
11. Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
12. Caretta caretta (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
13. The Vegetation–Flora Chrisi-Island.gr. Arkistoitu 29.5.2012. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
14. GR4340013 ΔΙΚΤΥΟ ΕΡΕΥΝΗΤΩΝ ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΗΣ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
15. History Notes Chrisi-Island.gr. Arkistoitu 29.5.2012. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chrysí Wikimedia Commonsissa

• Kuvia ja tietoa Chrysístä (Arkistoitu – Internet Archive). Kreeta.info.

Kreetan saaret

Pääsaari	Kreeta
Alisaariryhmät	Dionysadit Dragonáda Gianysáda Paximáda
Muut pienemmät saaret	Aféntis Christós Ágioi Pántes Ágioi Theódoroi Ágios Nikólaos Ágria Gramvoúsa Agriómandra Chrysí Día Elafonísi Elása Fotiá Gávdos Gavdopoúla Gkrántes Paximádi Prasonísi Savoúra Ímeri Gramvoúsa Kárga Kaválloi Kolokythiá Konída Koufonísi Kymó Kyriamádi Lazaréta Léon Loutró Makronísi Makrouló Mármaros Mavronísi Mikronísi, Iraklion Mikronísi, Lasíthi Móchlos Palaiósouda Papadóplaka Paximádi Paximádia Megálo Paximádi Mikró Paximádi Peristeróvrachoi Petalída Petalídi Pontikonísi Prosforá Pseíra Sídero Soúda Spinalónga Strongyló Theodoropoúla Thétis Tráchilos Tráfos Vryonísi muita saaria