Kallioinen Ágioi Theódoroin saari sijaitsee Egeanmeressä Kreetan edustalla. Saari on osa Chanián kuntaa. Pinta-alaa Ágioi Theódoroilla on 0,8152 neliökilometriä. Keskimäärin saarella on korkeutta merenpinnasta 61,33 metriä. Korkein kohta on 152 metriä merenpinnan yläpuolella.[3] Ágioi Theódoroin vieressä sijaitsee pieni Theodoropoúlan (”Pieni Theódoros”) eli Glarákin (”Pieni lokki”) saari.[6][7]
Ágioi Theódoroi on phryganan peittämä.[3] Saaren maaperä on suhteellisen kuiva. Ágioi Theódoroilla vallitsee tyypillinen välimerenilmasto, eli kesät ovat kuumia ja vesisadetta saadaan vähän.[6]
Ágioi Theódoroi auringonlaskun aikoihin Plataniáksen yläkylästä nähtynä.Ágioi Theódoroin saarta.
Saarelle on tuotu Kreetan vuoristoista uhanalaisia kri-kri-vuohia eli ”kreetalaisia villivuohia”.[8][6][4] Nykyisin saaren kri-kri-populaatiolla on kokoa noin 80 yksilöä. Vuohien turvana saarella on vartija, eikä siellä sallita ihmisen toimintaa tai oleskelua. Sinne on kuitenkin järjestetty veneretkiä, joiden aikana saarella viivytään muutamia tunteja.[6] Kri-krin lisäksi siellä tavataan nisäkkäistä myös rusakkoa. Saarella tavattavia lintuja ovat pikkulepinkäinen, keltanokkaliitäjä, välimerenhaukka, muuttohaukka ja karimetsonalalajiPhalacrocorax aristotelis desmarestii.[3] Uhkia saaren luonnolle ovat esimerkiksi vuohien laiduntaminen sekä isorottien pesiviin lintuihin kohdistama häirintä.[3][5]
Historia
Saari on tunnettu aikoinaan muun muassa nimillä Letoa, Toullouros ja Akytos.[9][6]Minolaisen kauden aikana se oli pyhä paikka.[6]
Venetsialaiset kutsuivat saarta nimellä San Todaro tai San Theodoro. Venetsialaiset rakensivat Kreetaa hallitessaan Ágioi Theódoroin korkeimmalle paikalle monikulmaisen Turluru-nimisen linnoituksen vuonna 1574, sillä he pelkäsivät osmanien maihinnousua Kreetalle. Myös alemmaksi saarelle rakennettiin monikulmainen pienempi San Theodoro -niminen linnoitus. Yhteensä linnoituksille tuli hintaa noin 21 500 dukaattia, mikä oli suuri rahasumma tuohon aikaan. Linnoitusten päällikkö asui yhdessä 70 aseistetun miehensä kanssa saarella pysyvästi, ja he vartioivat Plataniáksen rannikkoa. Linnoituksen miehet eivät kuitenkaan pärjänneet osmaneille, jotka nousivat maihin 13. kesäkuuta 1645 Kreetalle. Linnoituksen päällikkö esitti osmaneille antautuvansa ja avasi heille portit. Kun osmaneita oli porttien sisäpuolella runsaasti, puolustajat sytyttivät ruudin palamaan ja räjäyttivät näin itsensä yhdessä linnoituksen ja osmaneiden kanssa. Osmanit jatkoivat räjäytyksestä huolimatta maihinnousua Kreetalle. Ágioi Theódoroin saari palautui venetsialaisten hallintaan vuosiksi 1650–1699, minkä jälkeen osmanit valloittivat sen takaisin itselleen.[10][6]
Nykyisin saarella on pieni Pyhien Theodorosten kirkko sekä muutamia linnoitusten raunioita.[6]
Hirviölegenda
Luola Ágioi Theódoroilla. Legendan mukaan luola oli hirviön kita.
Erään legendan mukaan aikoinaan ei Ágioi Theódoroia eikä sen vieressä olevaa pientä Theodoropoúlan saarta ollut olemassa. Eräänä aamuna auringon noustessa Plataniáksen asukkaat näkivät suuren hirviön ja sen poikasen nousevan merestä Plataniáksen edustalla ja uhkaavan kylän asukkaiden taloja. Legendan toisen version mukaan hirviö oli valtava karhu, jolla oli pentu mukanaan. Asukkaat kauhistuivat hirviön karjunnasta ja juoksivat katsomaan mitä tapahtui.[6]
Paikalliset asukkaat lähtivät nuolien ja heitettävien keihäiden kanssa tappamaan hirviön. Hirviö osoittautui harmittomaksi ja alkoi valmistautua hyökkäykseen suojellakseen itseään ja poikastaan. Hirviöiden lähestyessä eräs kylän nainen polvistui rukoilemaan Neitsyt Mariaa ja Pyhää Georgiosta, jotta kylä asukkaineen pelastuisi. Tämän jälkeen hirviö poikasineen muuttui kahdeksi suureksi kiveksi eli Ágioi Theódoroiksi ja Theodoropoúlaksi. Suuri luola Ágioi Theódoroissa on legendan mukaan hyökkäävän hirviön kita.[6]
Yhden version mukaan merestä nouseva hirviö tahtoi niellä viereisen Agía Marínan kylän. Kreikkalaisen mytologian meren jumala Poseidon pelasti kylän muuttamalla hirviön kiveksi eli nykyiseksi Ágioi Theódoroiksi.[4]
