Törmäpääskyn pituus on 13 cm. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, rintapuoli on vaalea ja siinä on ruskea rintavyö.[4][3] Kaikki törmäpääskyt käyvät läpi sulkasadon talvehtimisalueillaan Afrikassa. Ikäluokkia ei sen jälkeen voi enää erottaa toisistaan. Koiraalla ja naaraalla ei ole ulkonäköeroja.
Törmäpääsky elää luonnossa yleensä kolmesta neljään vuotta. Vanhin suomalainen rengastettu törmäpääsky on ollut 7 vuotta 2 päivää vanha. Maailman vanhin tunnettu yksilö oli 10-vuotias.[5]
Levinneisyys
Törmäpääsky pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Maailman populaation koko on noin 46 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii yli 2 miljoonaa paria.
Suomessa laji pesii koko maassa, Lapissa yleisimpänä. Vuosiin 2006–2009 perustuvan arvion mukaan Suomen pesimäkanta on 30 000–60 000 paria. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi Suomen vuoden 2010 uhanalaisuustarkastelussa.[6] Vuoden 2019 uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kanta on taantumassa. Laji on rauhoitettu koko Suomessa.[4]
Törmäpääsky talvehtii Afrikan itä- ja eteläosissa, eteläisessä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Keväällä se saapuu Suomeen toukokuussa, syysmuutto tapahtuu elokuussa ja syyskuun alussa.[4]
Elinympäristö
Törmäpääsky on melko sidoksissa veteen; usein se esiintyy suurin joukoin hyönteisjahdissa järven tai joen yllä.[3]
Lisääntyminen
Törmäpääskyn pesiä Suomessa hiekkakuopan rinteessä.
Törmäpääsky pesii yhdyskuntina pystysuorissa, hiekkaisissa rinteissä kuten hiekkakuopissa ja joentörmissä, joihin se kaivaa pesänsä, joka on noin 0,5–1 ‑metrinen tai pidempikin.[3][4] Pesän perällä olevaan kammioon naaras munii 4–6 valkeaa munaa, joita se hautoo noin 15 vuorokautta.[4]
Ravinto
Törmäpääskyn ravintoa ovat varsinkin surviaissääsket ja muut vesistöissä kehittyvät hyönteiset.
↑BirdLife International: Riparia ripariaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
.jpg)
