Etelä-Amerikka on maanosaläntisellä pallonpuoliskollaTyynenmeren ja Atlantin välissä. Se on Amerikan mantereen eteläosa. Etelä-Amerikan pinta-ala on noin 17 840 000 neliökilometriä, joka on 3,5 prosenttia Maan koko pinta-alasta, eli Etelä-Amerikka on näin ollen neljänneksi suurin maanosa. Rantaviivaa Etelä-Amerikalla on noin 32 000 kilometriä.
Etelä-Amerikasta syntyi maayhteys Pohjois-Amerikan mantereelle geologisesti äskettäin kolme miljoonaa vuotta sitten, kun Panaman kannas muodostui.[1]
Andien vuorijono kulkee pitkin mantereen länsireunaa. Vuoristo on syntynyt Tyynenmeren ja Etelä-Amerikanlaattojen törmäyskohtaan. Vuoriston alueella on tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä. Vuoristoketju on kapea mantereen pohjoisosassa, ja keskeltä se laajentuu kohti keskellä Etelä-Amerikkaa sijaitsevaa noin 4 000 metriä korkeaa ylänköä. Ylängöllä sijaitsee muun muassa mantereen suurin järvi Titicaca. Etelämpänä Andit kapenevat jälleen.[1] Andien eteläosa muodostaa suuren osan Chilen ja Argentiinan välisestä rajasta ja siellä sijaitsee myös maanosan korkein vuori Aconcagua, joka on maailman korkein vuori Aasian ulkopuolella.
Etelä-Amerikan ilmastolliset erot ovat suuret; manner ulottuu subpolaariselta alueelta tropiikkiin. Mantereen pohjoisosat kuuluvat pääasiassa trooppiseen vyöhykkeeseen ja eteläosa puolestaan kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen.[2]
Pohjoisosan valtioissa, Venezuelassa, Guyanassa ja Brasiliassa laajat metsäalueet ovat tyypillisiä, johtuen maiden sijoittumisesta kostealle trooppiselle vyöhykkeelle, jossa esimerkiksi maailman suurin sademetsäAmazonin sademetsä sijaitsee. Nykyään laajoja alueita metsää on otettu maanviljelyn ja karjatilojen käyttöön. Koska sateiset ja kuivat kaudet vaihtelevat Etelä-Amerikan pohjoisosissa, ovat lehtipuut siellä yleisiä. Vähäsateisilla alueilla taas piikkipensaikot ja pensaat ovat tyypillistä kasvillisuutta.[2]
Eteläisen Etelä-Amerikan lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla on laajoja harvakseen puita kasvavia ruohostomaita. Argentiinan pampa on hyvä esimerkki tällaisesta alueesta. Maanosan länsiosa on hyvin kuivaa aluetta, ja siellä sijaitsevassa Atacaman autiomaassa kasvillisuus on harvaa. Etelä-Chilessä on lauhkean vyöhykkeen sademetsää.[2]
Andien keskiosissa sade keskittyy metsiä kasvaville itärinteille. Vuoriston länsirinteiden kasvillisuus muodostuu pääasiassa piikkipensaista, mikä johtuu alueen kuivuudesta.[2]
Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin nykyihminen saapui Etelä-Amerikkaan. Se tiedetään, että monet eläimet kuolivat Etelä-Amerikassakin sukupuuttoonjääkauden lopun aikoihin. Etelä-Amerikka asutettiin ainakin pääosin Pohjois-Amerikasta. Monien mukaan nykyihminen olisi saapunut viimeistään 13 000 vuotta sitten Etelä-Amerikan eteläkärkeen kuljettaen mukanaan piikivisiä niin sanottuja kalanpyrstökärkiä. On kuitenkin myös väitetty, että Etelä-Amerikassa olisi ollut ihmisiä huomattavasti aiemmin, jo noin 30 000–20 000 vuotta sitten.
Noin 12 000 vuotta sitten kylmien vuoristoniittyjen asukkaat Perussa metsästivät sekä pitivät vikunjaa kotieläimenään ja viljelivät kasveja. Eteläisessä Chilessa, Tulimaan Cueva Fellissä oli 11 000 vuotta sitten asutusta. 10 000 vuotta sitten nykyisen Bolivian alueella, Andien vuoriston rinteillä kasvatettiin perunaa. Chilipaprikoita ja papuja kasvatettiin 8 500 vuotta sitten Andien keskiosassa.[3]
Varhainen puutarhaviljely saattoi alkaa Perussa ehkä jo 8500 eaa.[4] Etelä-Amerikan vaeltelevien heimojen ja ryhmien asutus alkoi kiinteytyä joskus 5000–4000 eaa. paikoilleen pysyviin kyliin, mikä näkyy muun muassa Nanchocissa[5] kalastukseen liittyen. Samoihin aikoihin Amazonin altaassa oli keksitty saviastioiden tekotaito 5000–4000 eaa. Taperinhassa Santarémin lähellä.[6][7] Saviastiat levisivät aikaa myöten sieltä Ecuadoriin ja Kolumbiaan. Maissia alettiin viljellä ehkä noin 6000–4000 eaa. jossain pohjoisessa Etelä-Amerikassa, mutta se ei ollut aluksi merkittävin ravinnon lähde. Etelä-Amerikan sivistyksen kehitys eteni kovinta vauhtia Keski-Andeilla Perun seuduilla. Kiinteät kylät alkoivat siellä kasvaa maanviljelyn tuottamien satojen voimalla viimeistään vuosituhannella 4000–3000 eaa., jolloin laama ja alpakka kesytettiin ja puuvillaa alettiin viljellä.[8] Vuosisatojen myötä voimistuvia päällikkökuntia syntyi Keski- ja Pohjois-Andeille. Noin 3500–2600 eaa. alkaen alettiin Pohjois-Perun rannikolle ja sisämaahankin rakentaa monumentteja, joissa oli tasannemaisia korokkeita, jotka liittyivät uhritemppeleihin. Näistä tunnetuimpia on Caral Supéjoen laaksossa.[9]
Noin 1800 eaa. saviastioiden tekotaito saapui vihdoinkin Peruun, jossa rannikon asutuskeskukset olivat kasvaneet valtaviksi varsinkin Pohjois-Perun Casmajoen laaksossa, missä oli Sechin Alton keskus.[4] Näihin keskuksiin liittyi laajoja, säännöllisiä, tavallisesti pohjakaavaltaan U:n muotoisia temppeleitä, joissa oli erikalisia kiviveistoksia. Keskukset sotivat keskenään ja uhrauttivat ihmisiä seremonioissaan. Sechin alton temppelin ala oli 200 hehtaaria ja pituus 1,4 kilometriä. Suurin kumpu oli 44 metriä korkea, ja sen pohjan mitat olivat 300 × 250 metriä.
Noin 900–700 eaa. monet rannikon kaupunkivaltiot luhistuivat luultavasti kuivuuteen, ja ylängön Chavínin kulttuurin vaikutus levisi laajalle ehkä kaupan, ehkä valloitussotien kautta.[10] Chavínin luhistuttua syntyi monia paikalliskulttuureja, noin 0–800 jaa. vallinnut Moche, joka oli varmuudella valtio.[11] Pian sen luhistumisen jälkeen noin 600–1000 jaa. ylängöllä kukoisti kaksi suurta keskusta, Tiwanaku[12] ja Wari,[13] jotka saattoivat olla keskenään liittolaisia tai kilpailijoita. Tätä ei tiedetä, koska kirjoitettuja lähteitä ei ole säilynyt. Nämä molemmat rakensivat suuria kivimonumentteja Andeille, ja niiden pääkaupungeissa saattoi olla jopa 70 000 asukasta kummassakin.[12][13] Näiden valtioiden romahdus synnytti valtatyhjiön, johon syntyi valtioita, muun muassa Lambayeque ja Chimor, joka laajeni rannikolla 1300- ja 1400-luvuilla ennen inkavalloitusta.[14]Inkojen historia alkoi joskus noin 1200 eaa. Heidän alueensa oli vielä vuonna 1438 melko pieni ja käsitti lähinnä Cuzcon lähistön. Valloittajakuninkaat Pachachuti, Túpac Inca Yupanqui ja Huayna Capac tekivät inkavaltioista suuren. Inkavaltio romahti Francisco Pizarron tekemään espanjalaisvalloituksen 1530-luvulla sen jälkeen, kun siellä oli käyty tuhoisa veljessota kuninkuudesta Atahualpan ja Huáscarin välillä.[15] Muualla Etelä-Amerikassa kuin Keski-Andeilla oli vaihtelevia kulttuureja, joista jotkut olivat edenneet heimoliittojen asteille yhteiskunnan kehityksessä. Kehittyneitä maanviljelyllä eläviä päällikkökuntia oli muun muassa Kolumbiassa, Venezuelassa ja Amazonin altaassa sekä Itä-Boliviassa. Sitä vastoin kehittymätön metsästyskulttuuri vallitsi Etelä-Amerikan eteläkärjessä Tulimaassa.[16]
Eurooppalaiset saapuvat
Italialainen Amerigo Vespucci purjehti vuonna 1499 Espanjasta Etelä-Amerikkaan. Pedro Alvarez Cabral julisti Brasilian Portugalin alusmaaksi saavuttuaan sinne vuonna 1500. Paikalliset intiaanit surmasivat Juan Diaz de Solisin vuonna 1516 hänen saavuttua ensimmäisenä eurooppalaisena nykyisen Argentiinan alueelle. Vuonna 1521 espanjalaiset perustivat mantereen pohjoisrannikolle siirtokunnan, josta on kehittynyt nykyinen Venezuelan valtio.[17]
Vuonna 1525 inkavaltio joutui sisällissotaan. Espanjalaisten hopealöydöt Keski-Andeilta vuonna 1545 aiheuttivat ryntäyksen seudulle. Vuonna 1567 lavantautiin kuoli noin kaksi miljoonaa intiaania. Espanjalaiset perustivat vuonna 1580 Buenos Airesin siirtokunnan nykyisen Argentiinan alueelle. Vuonna 1616 alankomaalainen Willem Schouten purjehti Kap Hornin ohi.[18]
Orjuutta ja kapinaa
Vuonna 1630 Brasilian sokeriplantaaseille alettiin tuoda suuria määriä orjia Afrikasta. Perussa vuonna 1780 Túpac Amaru II nostatti espanjalaisia vastaan intiaanikapinan. Kapina kuitenkin epäonnistui. Vuonna 1790 sekä orjia että alkuperäisväestöä käytettiin työvoimana plantaaseilla Brasiliassa. Mustien orjuus loppui maassa vuonna 1888.[18][19]
Mantereen valtiot itsenäistyvät
Argentiina itsenäistyi vuonna 1816 ja Brasilia vuonna 1822. Espanja menetti siirtomaansa Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa. Vuonna 1870 Amazonin alueella alkoi voimakas kumintuotanto. Se veti puoleensa siirtolaisia sekä Euroopasta että itärannikolta. Vuosina 1879–1883 käydyn salpietarisodan seurauksena Bolivia menetti yhteyden mereen, kun se joutui luovuttamaan Atacaman autiomaan Chilelle.[20]
1900-luku
Vuosisadan alussa ensimmäinen maailmansota vähensi huomattavasti mantereen valtioiden kauppaa, mutta eräiden maiden vienti puolestaan kääntyi kasvuun. Kaupungistuminen ja väestönkasvu kiihtyivät 1930-luvulla varsinkin Uruguayssa ja Argentiinassa. Syy tähän oli siirtolaisuus.[21]
Toisessa maailmansodassa Brasilia oli liittoutuneiden puolella. Chilen Santiago de Chilen kaupungissa tapahtui 5 000 ihmisen hengen vaatinut maanjäristys vuonna 1960. Poliittisesti 1900-luvun jälkipuoli oli Etelä-Amerikassa rauhatonta. Useissa maissa toimi marxilaisia sissijärjestöjä. 1960- ja 1970-luvuilla muun muassa Brasiliassa, Chilessä ja Argentiinassa nousivat valtaan sotilasdiktatuurit.[21][22] Sotilasdiktatuureista siirryttiin demokratiaan 1980-luvun kuluessa, jonka jälkeen suurin osa Etelä-Amerikan valtioista on ollut demokraattisia.
Mantereella asui vuonna 2005 noin 371 000 000 ihmistä. Etelä-Amerikan selvästi suurin valtio sekä väestöltään että pinta-alaltaan on Brasilia, jossa on yli 180 miljoonaa asukasta. Muita runsasväkisiä valtioita ovat noin 40 miljoonan asukkaan Kolumbia ja Argentiina sekä yli 20 miljoonan asukkaan Venezuela ja Peru.[23]
Aasiasta muinaista Beringinsalmen maakannasta pitkin Etelä-Amerikkaan tulleet intiaanit ovat mantereen alkuperäisasukkaita. 1600-luvulta Etelä-Amerikkaan muutti paljon uudisasukkaita Espanjasta ja Portugalista tuoden mukanaan maatalouden työvoimaksi afrikkalaisia. Euroopasta 1900-luvulla saapuneet siirtolaiset muodostivat muuttajien enemmistön. Myös Aasiasta tuli muuttajia. Argentiinassa italialaisten jälkeläiset ovat merkittävä ryhmä. Perussa ja Brasiliassa puolestaan japanilaiset ovat paikallisesti merkittäviä ryhmiä.[23]
Etelä-Amerikan talous on heterogeeninen ja vaihteleva. Alueen varakkaimmat valtiot ovat Argentiina, Chile, Uruguay ja Brasilia. Näillä alueilla sekä muissakin valtioissa on kehittynyttä teollisuustuotantoa, mutta suuri osa Etelä-Amerikasta elää edelleen alkutuotannosta[24]. Myös erot eri valtioiden sisällä ovat merkittävät: esimerkiksi Brasilia jakautuu köyhään pohjoisosaan ja vauraampaan eteläosaan.[25] Etelä-Amerikan köyhin valtio on Bolivia.[26] Suuret varallisuuserot ovatkin luonteenomaisia Etelä-Amerikalle.
Etelä-Amerikan talous alkoi monipuolistua 1930-luvulla, jonka jälkeen alueella on koettu nousukausia ja kriisejä. 1970-luvulta lähtien monissa alueen maissa liberalisoitiin voimakkaasti markkinoita. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kulkenut toiseen suuntaan ja esimerkiksi Venezuelassa on kansallistettu useita yrityksiä. Vuonna 1998 talouskriisi ravisteli alueen maita, ja Argentiinan talous romahti vuodenvaihteessa 2001–2002. 2000-luvulla alueen maat kuitenkin kokivat nopeaa taloudellista kasvua: esimerkiksi Venezuelassa ja Argentiinassa talous kasvoi vuonna 2007 kahdeksan prosenttia.
Etelä-Amerikassa toimii erilaisia kauppaliittoja, joista tärkeimmät ovat Mercosur, johon kuuluu suurin osa alueen maista sekä bolivaarinen vaihtoehto Latinalaiselle Amerikalle, ALBA, johon kuuluu Venezuela ja muita vasemmistojohtoisia valtioita. Lisäksi alueen valtiot ovat integroituneet Latinalaisen Amerikan yhdentymisliitto ALADIin (Asociación Latinoamericana de Integración).
Maatalous
Etelä-Amerikassa viljeltiin monia maataloustuotteita, esimerkiksi avokadoja ja maissia jo ennen eurooppalaisten saapumista mantereelle. Myös kautsua eli raakakumia tuottavia kasveja kasvoi alueella. Etelä-Amerikan jouduttua siirtomaavallan alle, maataloutta lisättiin voimakkaasti tuomalla alueelle uusia lajeja, kuten vehnää, kahvia, banaania, riisiä ja sokeriruokoa.[27]
Mantereen pohjoisosissa tuotetaan nykyään banaaneja, mangoja, sokeria ja kumia, kun taas etelän lauhkealla vyöhykkeellä kasvatetaan hedelmiä ja vehnää.[27] Brasiliassa sokeriruokoa käytetään myös biopolttoaineiden valmistamiseen. Myös soija on merkittävä vientituote. Brasilia on lisäksi maailman suurin kahvintuottaja.[28]
Karjankasvatuksen perusta Etelä-Amerikassa on siirtolaisten tuomat kotieläinlajit. Lampaiden kasvatusta lauhkean vyöhykkeen ruohostomailla lukuun ottamatta, karjankasvatus on jakautunut eri ilmastovyöhykkeille. Karjankasvatus ja lihan vienti ovat tärkeitä elinkeinoja etenkin Argentiinassa, Paraguayssa, Uruguayssa ja Kolumbiassa. Mantereen alkuperäisiä eläinlajeja ovat muun muassa alpakka ja laama.[27]
Keinokastelu on tärkeää etenkin lännessä, Chilessä, Perussa ja Ecuadorissa. Mantereen metsiä hakataan puutavaran takia ja etenkin Amazonin alueen hakkuiden nopeudesta ja laajuudesta luonnonsuojelijat ovat huolissaan.[29]
Mantereella on suuria mineraaliesiintymiä. Esimerkiksi Venezuelassa on öljyä ja Brasiliassa rautamalmia. Brasilian rautamalmista suurimman osan käyttää maa itse teräksen valmistukseen. Tästä huolimatta metallimalmeja riittää myös ulkomaille vietäväksi. 1950-luvun jälkeen teollistuminen on nopeasti lisääntynyt. Etelä-Amerikan vesivoimavaroista suurin osa on hyödynnetty lisääntyneen sähkönkulutuksen vuoksi. Tuotantoaloja mantereella ovat muun muassa kemian- ja metalliteollisuus sekä elintarvikkeiden jalostus. Myös kulutustavaroita ja kalliimpiakin tuotteita valmistetaan kotimarkkinoille sekä vientiin.[30] Yksi esimerkki alueen teollisuustuotannosta on brasilialainen lentokonevalmistajaEmbraer.
Turismi ja liikenne
Matkailu on yksi nopeimmin kasvavista talouden aloista Etelä-Amerikassa. Maanosassa on monia matkailijoita kiinnostavia kohteita, kuten Amazonin sademetsä ja Amazonjoki, Andien vuoristo, Galápagossaaret sekä Brasilian rannat. Maanosan suosituin matkailumaa on Brasilia, jonne suuntaa vuosittain viisi miljoonaa turistia. Maa on 41. suosituin matkakohde maailmassa.[31]
Etelä-Amerikan liikenneinfrastruktuuri on edelleen vajavainen, eikä hyviä liikenneyhteyksiä ole joka paikkaan. Maanosassa on noin 1 700 000 kilometriä valtateitä ja 100 000 kilometriä rautateitä, jotka ovat lisäksi keskittyneet rannikkoalueille. Vain kaksi rautatielinjaa on maanosan halkaisevia: Transandina, joka kulkee Buenos Airesista Argentiinassa Valparaísoon Chileen ja Brasilian Santosin ja BolivianSanta Cruz de la Sierran välillä kulkeva yhteys. Lisäksi maanosan halki kulkee Panamericana-valtatie, jonka jotkin osat ovat edelleen huonossa kunnossa.
Tihein rautatieverkko on La Platan alueella Argentiinan ja Uruguayn alueella, jossa on noin 45 000 kilometriä rautateitä ja lisäksi Kaakkois-Brasiliassa São Paulon, Rio de Janeiron ja Minas Geraisin osavaltioiden alueella.
Lisäksi lentoliikenne ja suuret joet ovat merkittäviä liikenneväyliä.
Kulttuuri
Kielet
Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaat, intiaanit, puhuivat monia eri kieliä. Nykyään intiaanikielien puhujat ovat harvassa, vaikkakin yleisesti käytetään esimerkiksi Paraguayssa guaranin kieltä ja Boliviassa ja Perussa ketšuan ja aimaran kieliä.[32]
Etelä-Amerikan puhutuin kieli on portugali, jota puhuu äidinkielenään yli 50 prosenttia mantereen väestöstä. Mantereen virallisia kieliä ovat espanja suurimmassa osassa Etelä-Amerikan maita, portugali Brasiliassa, hollanti Surinamessa, englanti Guyanassa sekä ranska Ranskan Guayanassa. Myös alkuperäiskansojen kielillä on monissa maissa virallinen asema. Surinamessa ja Guyanassa hindi, kuten myös muutkin Intian ja Kaakkois-Aasian kielet ovat merkittäviä.[32]
Uskonnot
Suurin osa Etelä-Amerikan asukkaista on katolilaisia. Ainoastaan Surinamessa ja Guyanassa katolisuus ei ole valtauskonto. Surinamessa hindulaisuus on maan suurin uskonto. Guyanassa taas protestantismi on vallalla oleva uskonto, ja Surinamen tavoin katolisuus on vasta kolmanneksi yleisin.
Mantereella ei ole ollut merkittäviä sotia tai rajakiistoja 2000-luvulla. Alueen maiden välillä oli 1900-luvulla muutamia pieniä konflikteja. Monissa maissa, kuten Perussa, Uruguayssa ja Kolumbiassa, on kuitenkin ollut sisäisiä kiistoja hallituksien ja sissiliikkeiden välillä.[34]
Argentiina hyökkäsi vuonna 1982 Britannian hallinnoimille Falklandinsaarille. Brittien vastaiskussa kuoli yli tuhat ihmistä. Saarten hallinto palautui Britannialle sodan päätyttyä.[34]
Martin, Penny; Olds, Margaret & Church, Fran: Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. (päivitetty laitos) Suomentanut Matti Eskola ja Jorma Harju. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0
Viitteet
↑ abcGeographica: Etelä-Amerikka: Pinnanmuodot ja vesistöt, s. 434.
↑ abcdeGeographica: Etelä-Amerikka: Ilmasto ja kasvillisuus, s. 434.
↑Geographica: 5 miljoonaa – 7000 vuotta sitten: Etelä-Amerikka, s. 88.
↑Ilmonen, Anneli & Talvitie, Jyrki K.: Kultakruunu ja höyhenviitta: inkat ja heidän edeltäjänsä – Perun kolme vuosituhatta. Tampereen taidemuseon julkaisuja / Tampere Art Museum Publication 94., 2001. ISBN 952-9549-62-8
1918 composition by Hubert Parry Songs of FarewellSix choral motets by Hubert ParryYear1916 (1916)PeriodRomanticGenreChoral musicTextPoems by Henry Vaughan, John Davies, Thomas Campion, John Gibson Lockhart, John Donne; and the Book of Common PrayerLanguageEnglishComposed1916 (1916) – 1918 (1918): EnglandPremiereDate22 May 1916,LocationRoyal College of Music (first 5 pieces only)[1] Songs of Farewell is a set of six choral motets by the British composer Huber...
Artikel ini sebatang kara, artinya tidak ada artikel lain yang memiliki pranala balik ke halaman ini.Bantulah menambah pranala ke artikel ini dari artikel yang berhubungan atau coba peralatan pencari pranala.Tag ini diberikan pada November 2022. Nama ini menggunakan kebiasaan penamaan Filipina; nama tengah atau nama keluarga pihak ibunya adalah Cando dan marga atau nama keluarga pihak ayahnya adalah Halili. Antonio HaliliBerkas:Antonio halili.pngWalikota TanauanMasa jabatan30 Juni 2013...
Président de larépublique du Kenya(en) President of the Republic of Kenya Armoiries du Kenya. Étendard présidentiel de William Ruto. Titulaire actuelWilliam Rutodepuis le 13 septembre 2022(1 an, 2 mois et 18 jours) Création 26 avril 1964 Titre Son Excellence Mandant Suffrage universel direct Durée du mandat 5 ans, renouvelable une fois Premier titulaire Jomo Kenyatta Résidence officielle Palais d'État (Nairobi) Site internet president.go.ke Liste des chefs d'État du Ke...
село Тучне Країна Україна Область Львівська область Район Львівський район Громада Перемишлянська міська громада Код КАТОТТГ UA46060330530054226 Основні дані Населення 382 Площа 2,3 км² Густота населення 166,09 осіб/км² Поштовий індекс 81253 Телефонний код +380 3263 Географічні дан
SÉCULOS: Século XIX — Século XX — Século XXI DÉCADAS: 1900 • 1910 • 1920 • 1930 • 1940 • 1950 • 1960 • 1970 • 1980 • 1990 • 2000 ANOS: 1946 • 1947 • 1948 • 1949 • 1950 • 1951 • 1952 • 1953 • 1954 • 1955 • 1956 Outros projetos Wikimedia também contêm material sobre este tema: Textos originais no Wikisource Wikisource SÉCULOS: Século XIX — Século XX — Século XXI DÉCADAS: 1900 • 1910 • 1920 • 1930 • 1940 •&...
Habronattus dossenus Klasifikasi ilmiah Kerajaan: Animalia Filum: Arthropoda Kelas: Arachnida Ordo: Araneae Famili: Salticidae Genus: Habronattus Spesies: Habronattus dossenus Nama binomial Habronattus dossenusGriswold, 1987 Habronattus dossenus adalah spesies laba-laba yang tergolong famili Salticidae. Spesies ini juga merupakan bagian dari genus Habronattus dan ordo Araneae. Nama ilmiah dari spesies ini pertama kali diterbitkan pada tahun 1987 oleh Griswold. Laba-laba ini biasanya banyak di...
New Zealand Electrical and Mechanical EngineersRoyal New Zealand Electrical and Mechanical EngineersActive1942–1945 (2NZEF)1946-1996Country New ZealandBranch New Zealand ArmyMotto(s)Arte Et MarteMilitary unit The Royal New Zealand Electrical and Mechanical Engineers (RNZEME) was a New Zealand Army Corps comprising Army trained tradesmen (craftsmen) who repaired Army equipment wherever New Zealand Forces served. Prior to 1946 NZEME functions were carried out by;[1][2] Ne...
Avenue in Manhattan, New York Template:Attached KML/Avenue B (Manhattan)KML is from Wikidata Avenue B / East End Avenue45–51 Avenue B between 3rd and 4th StreetsFromEast Houston StreetToEast 14th StreetEastAvenue CWestAvenue A The landmarked Charlie Parker Residence Spring Festival on East End Avenue (1973) Avenue B is a north–south avenue located in the Alphabet City area of the East Village neighborhood of Manhattan, New York City, east of Avenue A and west of Avenue C. It runs from Hou...
American writer This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Avrahm Yarmolinsky – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (April 2009) (Learn how and when to remove this template message) Avrahm (Abraham) YarmolinskyAvrahm Yarmolinsky in 1919.Born(1890-01-13)January 13, 1890Haisin, UkraineDiedSeptembe...
Vory discographyHollins in 2021Studio albums1EPs1Singles10Mixtapes3 The discography of American musician Vory consists of one studio albums, three mixtapes, one extended play, and ten singles (including forty-six as a featured artist). Studio albums Studio album with selected details Title Details Lost Souls Released: June 3, 2022 Label: UMG Recordings, Dream Chasers Formats: Digital download, streaming Mixtapes List of mixtapes with selected details Title Details Overdose Released: July 1, 2...
Templat:Korean membutuhkan parameter |hangul=.Kim Young-MinLahir13 April 1970 (umur 53)Kebangsaan Korea SelatanAlmamaterUniversitas KoreaPekerjaanWirausahawan, Pejabat tertinggi eksekutif Nama KoreaHangul김영민 Hanja金英敏 Alih AksaraGim Yeong MinMcCune–ReischauerKim Yŏng Min Kim Young-Min (Hangul: 김영민; Hanja: 金英敏; RR: Gim Yeong Min; MR: Kim Yŏng Min, lahir 13 April 1970) adalah direktur utama dari agen h...
American politician Aaron Hinman GroutFrom 1919's Memoir of General William Wallace Grout and Autobiography of Josiah GroutMember of the Vermont Senate from Chittenden CountyIn officeJanuary 5, 1949 – January 3, 1951Serving with William L. Hammond, Charles P. Smith Jr., Holger C. PetersenPreceded byWilliam L. Hammond, Charles P. Smith Jr., Ernest L. Whitney, John DeschenesSucceeded byHolger C. Petersen, Robert S. Babcock, Edward W. Mudgett, Fortis AbbottJudge of the Burling...
American TV series or program It's Not You, It's MenGenreTalk showPresented by Tyrese Gibson Rev Run Country of originUnited StatesOriginal languageEnglishNo. of seasons1No. of episodes8Original releaseNetworkOprah Winfrey NetworkReleaseJanuary 23 (2016-01-23) –March 12, 2016 (2016-03-12) It's Not You, It's Men is an American talk show series starring Tyrese Gibson and Rev Run that premiered on Oprah Winfrey Network on January 23, 2016.[1] The show features conve...
List of events in the year 1490 ← 1489 1488 1487 1486 1485 1490 in Ireland → 1491 1492 1493 1494 1495 Centuries: 13th 14th 15th 16th 17th Decades: 1470s 1480s 1490s 1500s 1510s See also:Other events of 1490 List of years in Ireland Events from the year 1490 in Ireland. Incumbent Lord: Henry VII Events Thaddeus McCarthy appointed Bishop of Cork and Cloyne[1] References ^ Holdings: Blessed Thaddeus McCarthy, Bishop of Cork and... sources.nli.ie. Retrieved 4 April 2018. vteYe...
The coat of arms of Clarenceux King of Arms. Sir Arthur William Steuart Cochrane KCVO (27 April 1872 – 11 January 1954) was a long-serving Officer of Arms at the College of Arms in London. Biography Arthur Cochrane was the third son of Rev. David Crawford Cochrane, Master of Etwall Hospital (almshouses) and his wife Jane Tomlinson. He was born at Etwall Lodge and educated at Repton School. After serving for a term as secretary to Sir Alfred Scott-Gatty, Garter King of Arms, his heraldic car...
هذه المقالة يتيمة إذ تصل إليها مقالات أخرى قليلة جدًا. فضلًا، ساعد بإضافة وصلة إليها في مقالات متعلقة بها. (مايو 2022) كتاب مسألة المبيدات الحشرية: البيئة, الإقتصاد و الأخلاقيات هو كتاب نُشر عام 1993 من تأليف ديفيد بيمنتل وهيو ليمان. مسألة المبيدات الحشرية: البيئة, الإقتصاد , الأ...
Naked Conversations: How Blogs are Changing the Way Businesses Talk with Customers English edition coverAuthorRobert Scoble, Shel IsraelCountryUnited StatesLanguageEnglishSubjectBusiness communication, BloggingPublisherJohn Wiley and SonsPublication date2006Media typePrint (paperback)ISBN978-0-471-74719-2OCLC61757953Dewey Decimal659.2 22LC ClassTK5105.8884 .S26 2006 Naked Conversations: How Blogs Are Changing the Way Businesses Talk with Customers (ISBN 978-0-471-74719-2), is a...
Ramayana character GuhaPainting of Guha offering to help Rama, Sita and Lakshmana to cross the Ganga riverAffiliationNishada, RamaTextsRamayanaRegionŚṛṅgiverapura Guha (Sanskrit: गुह, romanized: Guha) was the king of Śṛṅgiverapura, the nation of the Nishadas,[1] in the Hindu epic Ramayana. Guha was Rama's first ally in latter's exile.[2] Guha is known for arranging the boat and helmsmen who ferried Rama, Lakshmana, and Sita across the river Ganga in the Ay...
Android smartphone developed by Motorola Mobility The factual accuracy of parts of this article (those related to article) may be compromised due to out-of-date information. Please help update this article to reflect recent events or newly available information. (January 2012) Droid RazrMotorola Droid RAZRCodenameSpyderBrandMotorolaManufacturerMotorolaSloganThinnest 4G LTE Android SmartphoneSeriesMotorola Razr, DroidCompatible networksDroid Razr/Razr Maxx: dual-band CDMA2000EV-DO Rev. A800 19...
2014 filmSunriseFrench release posterDirected byPartho Sen-GuptaWritten byPartho Sen-GuptaProduced by Partho Sen-Gupta Marc Irmer Nina Lath Gupta Rakesh Mehra Starring Adil Hussain Tannishtha Chatterjee Ashalata Wabgaonkar CinematographyJean-Marc FerriereEdited byAnnick RaoulMusic byEryck AbecassisProductioncompanies Independent Movies National Film Development Corporation (India) Dolce Vita Films Distributed by Netflix Rapid Eye Movies (Ger) Eurozoom (Fr) Breaking Glass Pictures (US) Release...