|
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Suuri osa lähteetöntä
|
Mapuchet ovat alkuperäiskansa,[1] jota pidetään nykyisen Chilen ja Argentiinan ensimmäisinä asuttajina. Mapuchet elivät yleensä suurissa, laajalle maa-alueelle levittäytyneissä, perhekuntien muodostamissa yhteisöissä perinteisen metsästäjä–keräilijä-kulttuurin mukaisesti, tietyillä alueilla harjoitettiin myös pienimuotoista perunanviljelyä. Perinteinen mapuche-asumus, eli heinäkattoinen ja puusta rakennettu ruka oli vankka ja koko perheen asuttamiseen soveltuva. Sota-aikana levittäytyneet mapuche-yhteisöt kokoontuivat valitakseen itselleen toquin eli johtajan.
Historia
Mapuchejen tarkka alkuperä ei ole tiedossa. DNA-tutkimuksissa todettiin, että kanat, joita mapuchet ovat perinteisesti pitäneet, ovat peräisin Polynesiasta. On kuitenkin myös teorioita, joiden mukaan mapuchet ovat peräisin Pohjois-Amerikasta, Karibialta tai Keski-Amerikasta. Varhaisin merkki ihmisasutuksesta on peräisin mapuchejen nykyiseltä asuinalueelta Chilestä.
Kun mapuchet olivat voittaneet inkat Maulen taistelussa, he saivat elää varsin rauhallista elämää 1500-luvulle asti. Pitkään kestäneen rauhan mursi espanjalaisten halu alistaa mapuchet muiden Etelä-Amerikan kansojen tavoin. Espanjalaiset uskoivat tämän hoituvan heidän sotakoneistoltaan vaivattomasti, tässä he kuitenkin erehtyivät ja he kärsivät tappion Araucon sodassa.
Sodassa mapuchet olivat erinomaisen aluetuntemuksen ja nerokkaiden sissitaktiikoidensa ansiosta varteenotettava vastustaja. Yleisiä aseita olivat erilaiset kivikirveet ja alueen kovista puulajeista valmistetut nuijat. Lähes vuosisadan jatkuneen sodankäynnin jälkeen espanjalaiset myönsivät tappionsa ja allekirjoittivat 1641 sopimuksen antaen kansalle täydet valtuudet omille mailleen. Autonomia jatkui 1800-luvun loppupuolelle asti.[2]
Myöhemmin, 1800-luvulla mapuchejen asuttama Araucanian alue joutui sekä Chilen että Argentiinan laajenemistoiveiden kohteeksi ja kierojen sopimusten avulla Chilen hallitus onnistui ryöstämään kansan maat. Tämän jälkeen alueita ravistelleet tautiepidemiat saivat mapuche-väestön määrän laskemaan sen aikaisesta kolmesta miljoonasta merkittävästi, eräiden arvioiden mukaan jopa alle viiteenkymmeneentuhanteen.
Vaikka Chilen valtio vainoaa edelleen mapucheja, he ovat kuitenkin säilyttäneet kielensä, perinteensä ja uskomuksensa. Mapuchet elävät köyhyydessä eikä heillä ole alkuperäiskansan oikeuksiin kuuluvia hallintoelimiä tai perustuslain suojaa omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Koulut ovat huonoja ja opetus annetaan lähes yksinomaan espanjaksi.[3] Poliisin kerrotaan käyttävän runsaasti väkivaltaa mapucheja kohtaan, ja aktivisteja on Chilen vankiloissa syytettynä terrorismista.
Kulttuuri
Vuonna 2002 Chilessä oli 604 349 (4 % väestöstä) mapuchea ja Argentiinassa arviolta 500 000.[4] Nykyisin suuri osa mapucheista asuu suurissa asutuskeskuksissa, kuten Santiagossa. Erimielisyydet chileläisten kanssa jatkuvat, varsinkin heidän historiallisilla asuinseuduillaan toimivia metsäyhtiöitä vastaan.
Kun eurooppalaiset tulivat Amerikkaan oli mapucheilla jo käytössään monimutkainen linnoitusjärjestelmä ja muita rakennuksia. Mapuchet työstivät kuparia ennen eurooppalaisten tuloa mutta he oppivat nopeasti muovaamaan myös rautaa. Mapuchet elivät lampaiden ja hevosten kasvatuksella. Mapuchejen uskonnon tärkein tekijä on shamaani eli machi. Machi on usein nainen, machin tehtävänä on pitää seremonioita sairauden tai huonon sadon uhatessa yhteisöä. Uskontoon kuuluvat myös pyhät kivet ja eläimet. Machit käyttävät kasveja sekä parantavina rohdoksina että saadakseen yhteyden henkiin. Pyhä puu kanelo puhuu hengille.[5]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
