Autodromo Nazionale Monza avattiin 3. syyskuuta 1922, ja siitä lähtien siellä on ajettu erilaisia autokilpailuja, ja Formula 1 -kalenterissa se on ollut sarjan alusta vuodesta 1950 lähtien vuotta 1980 lukuun ottamatta, jolloin kilpailu ajettiin ImolassaAutodromo Enzo e Dino Ferrarin moottoriradalla Monzan radan kunnostustöiden takia. Vuonna 2021 radan kuuluisin mutka Parabolica nimettiin uudelleen Michele Alboreton mukaan Curva Alboretoksi.[1]
Monzan rata oli sen valtavien huippunopeuksien takia alkuaikoina hengenvaarallisimpia kilpa-autoiluratoja maailmassa, rataan kuului aikaisemmin myös ovaaliosuus. Monzan ja samalla Italian pahin moottoriurheiluonnettomuus sattui vuonna 1928. Onnettomuudessa kuoli kilpa-autoilija Emilio Materassi ja 27 katsojaa.[2] Formula 1 -sarjan aikana radalla on kilpailuviikon aikana sattunut yhteensä kolme kuolemantapausta kilpakuljettajille. Vuonna 1961Wolfgang von Trips sai surmansa kilpailussa kolaroituaan nuoren Jim Clarkin kanssa, jolloin auto lensi katsomoon aiheuttaen von Tripsin ja 15 katsojan kuoleman.[3][4] Vuonna 1970Jochen Rindt kuoli aika-ajoissa, ja 1978Ronnie Peterson kuoli yhden Formula 1 -historian pahimman joukkokolarin seurauksena. Jo ennen edellä mainittuja kuljettajia Alberto Ascari kuoli testeissä vuonna 1955.
Myös Formula 1 -sarjan ulkopuolella on tapahtunut kuolemantapauksia. Suomalainen ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarinen kuoli Monzan radalla 20. toukokuuta 1973 samassa onnettomuudessa yhdessä Renzo Pasolinin kanssa. Saarinen johti sekä 500- että 250-kuutioisten maailmanmestaruussarjoja.
1924 Louis Zborowski, kuoli törmättyään puuhun.
1928 Emilio Materassi ja 27 katsojaa.
1933 Giuseppe Campari, Mario Umberto Borzacchini ja Stanislas Czaykowski.
1955 Alberto Ascari, ajoi Ferrari 750 Monza -autoa yksityisessä testissä.