PROFILBARU.COM

Väestö
Sijainti	37°51′N, 24°51′E, Ándros; Ándros, Etelä-Egean saaret; Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Pétalo, 994 m
Pinta-ala	379,7 km²
Asukasluku	9 221
Suurin kaupunki	Ándros
Asutuskeskukset	Batsí
Kieli	kreikka

Ándros (kreik. Άνδρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 379,7 neliökilometriä ja asukasluku 9 221 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Ándros kuuluu Ándroksen kuntaan, Ándroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ándroksen kaupunki.^[1]

Maantiede

Ándros sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän pohjoisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Euboia luoteispuolella, Tínos ja Mýkonos kaakkoispuolella ja Sýros eteläpuolella.

Ándros on kooltaan Kykladien toiseksi suurin saari ja Kreikan saarista 13. suurin. Saari on suurimmaksi osaksi vuoristoinen, mutta siellä on myös paljon hedelmällisiä laaksoja. Saaren korkein kohta on Pétalo (994 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Ándroksen kunta

Ándros kuuluu hallinnollisesti Ándroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.^[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kolmeen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana kuntana Ándroksen alueyksikköön.

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ándroksen kaupunki eli Chóra (1 428 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla; sekä Batsí (1 010 asukasta), satamakylä Gávrio (810), Órmos Korthíou (557), Pitrofós (330) ja Mesariá (279).^[1] (Katso myös: Luettelo Ándroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Andros

Antiikin aikana Andros tunnettiin myös nimillä Gauros, Hydrussa (Hydroussa), Epagris ja Lasia. Saaren varhaiset asukkaat olivat kaarialaisia, pelasgeja, foinikialaisia ja kreetalaisia. Noin 1000 eaa. saaresta tuli joonialaisten siirtokunta.^[2] Saari oli historiassa yleensä Ateenan tai sitä hallinneen tahon alaisuudessa.^[3] Antiikin Androksen kaupunki sijaitsi saaren länsirannalla eri paikassa kuin nykyinen Ándroksen kaupunki. Sen rauniot sijaitsevat nykyisen Palaiópolin alueella.^[4] Kaupungissa oli mm. kuuluisa Dionysokselle omistettu temppeli.

Persialaissotien aikaan saari joutui Persian vallan alle. Tämän jälkeen saari päätyi Ateenan vaikutuspiiriin ja se kuului Deloksen meriliittoon. Ándros päätyi Makedonian vallan alle 315 eaa. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 129 eaa.

Myöhempi historia

Vuonna 1207 saari päätyi venetsialaisvallan alle ja osaksi Náxoksen herttuakuntaa. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1556.^[2]^[3]

Ándros oli aktiivisessa osassa Kreikan itsenäisyystaistelussa. Kreikan itsenäistyttyä saaresta tuli merkittävä satama ja laivanvarustuksen keskus. 1920- ja 1930-luvuilla Ándroksen kaupunki oli yksi koko Kreikan tärkeimpiä satamia.^[2]

Nähtävyydet

Ándroksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa saaren antiikin aikaisen pääkaupungin rauniot Palaiópolissa sekä sen arkeologisen alueen yhteydessä toimiva Palaiópolin arkeologinen museo, hellenistiseltä ajalta peräisin olevan tornin (”Ágios Pétroksen torni”) rauniot Gávriossa sekä Ándroksen arkeologinen museo Ándroksen kaupungissa.^[3]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
↑ ^a ^b ^c Andros History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
↑ ^a ^b ^c ”Andros”, Greek Island Hopping 2008, s. 211–215. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
↑ Smith, William: ”Andros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ándros Wikimedia Commonsissa

Androsweb.gr. Saaren verkkosivut. (kreikaksi, englanniksi)

Kykladit

Pääsaaret	Amorgós Anáfi Ándros Antíparos Delos Folégandros Íos Kéa Kímolos Kýthnos Mílos Mýkonos Náxos Páros Santoríni Thíra Sérifos Sífnos Síkinos Sýros Tínos
Muut suuremmat saaret	Antímilos Despotikó Donoúsa Gyáros Irakleiá Káto Koufonísi Kéros Koufonísi Makrónisos Nikoúria Pacheiá Polýaigos Ríneia Schoinoúsa Thirasía
Pienet saaret	Agía Kalí Agía Paraskeví Ágios Andréas, Kímolos Ágios Andréas, Koufonísia Ágios Artémios Ágios Efstáthios Ágios Geórgios Ágios Ioánnis Ágios Nikólaos, Makáres Ágios Nikólaos, Thíra Ágios Spyrídonas Akráthi Almyronísi Anánes Áno Antikéri Ánydros Árgilos Askaniá Áspro Aspronísi, Santoríni Aspronísi, Schoinoúsa Avelonísia Megálos Avelás Mikrí Akradiá Avoladonísi Báos Christianí Daskalió Diakoftó Didými Dipló Drakonísi Dryonísi Dýsvato Escháti Evriókastro Filídi Foínisses Ftená Foúis Gaïdouronísi Galiátsos Gavrionísia Akamátis Alidonísi Gáidaros Megálo Platý Prásso Tourlítis Glarómpouta Glaronísi, Gyáros Glaronísi, Koufonísia Glaronísi, Sérifos Glaronísia Gramvoússa Kalógeroi, Kímolos Kalógeroi, Tínos Kalógeros Kampána Káravos Kardiótissa Kasséles Káto Antikéri Kávouras, Antíparos Kávouras, Mýkonos Kitrianí Klidoúra Klimatónisa Kounelonísi Krommýdi Ktapódia Lazaronísi Lázaros Makáres Makrá Makronísi Manolonísi Mantó Marmaronísi Mavronísi Megáli Pláka Megálo Viókastro Megálos Refmatiáris Mikrí Pláka Mikronísi Mikró Viókastro Mikrós Avelás Mikrós Refmatiáris Moschonás Náta Néa Kaméni Ofeidoússa Palaiá Kaméni Panagía Panteronísi Paximádi Petalídi, Íos pohj. Petalídi, Íos loun. Pipéri Pláka Plakí Planítis Porí Práso Prasonísi, Íos Prasonísi, Kímolos Prasoúra Psathonísi, Íos Psathonísi, Sýros Revmatonísi Revmatonísia Sáliagkos Schinonísi Serifopoúla Sfontíli Skylonísi Strongylí, Antíparos Strongylí, Makáres Strongyló, Sýros Ermoúpoli Strongyló, Sýros Poseidonía Tetartonísi Theotókos Thermonísia Tigáni Toúrlos, Antíparos Toúrlos, Páros Tragonísi Tría Adélfia Tsimintíri Tsouloúfi Varvaronísi Varvaroúsa Venétiko Voúlgari Vous Vryokastráki