Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska maa-alueilla oli jo muita kansoja. Toisaalta idÀssÀ oli vuoristo.[1] Ei tiedetÀ, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu vaikka joidenkin teorioiden mukaan olisi purjehdittu jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivÀt maa- ja merikaupan reitit. IdÀstÀ tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydÀ edelleen merikaupan vÀlityksellÀ.
Tunnetuimmat Foinikian kaupunkivaltiot olivat Sidon ja Tyros. Muita olivat Arvad (Aradus), Byblos eli Gubla, Ugarit, Tripoli, Batrun, Beirut ja Baalbek.[4] Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600â1500, Byblos 1400â1300, Sidon 1200â1100, Tyros 1100â800 ja Tripoli viidennellĂ€ vuosisadalla (500â400) eaa.
Kuningas Salomon aikalaisen Hiramin isĂ€n Abibaalin aikana (900â800 eaa.) perustettiin kauppa-asema Kyprokselle, Sardiniaan sekĂ€ TunisiaanUticaan ja Hippokseen.[5] Tyros perusti kauppa-asemia EtelĂ€-Espanjaan CĂĄdizin lĂ€helle mahdollisesti jo 1100-luvulla eaa.[6] Foinikialaisten perustama kaupunki Kyproksella oli Kition, nykyinen LĂĄrnaka.[7]
Foinikian hallitseva uskonto oli lĂ€heistĂ€ sukua VĂ€limeren itĂ€rannikolla Syyrian ja Palestiinan alueilla muinoin asuneiden kanaanilaisten uskonnolle. Sen ylijumala oli Äl. HĂ€ntĂ€ aktiivisempi oli Baal, âHerraâ, joka yhdistettiin sÀÀhĂ€n ja sateeseen ja joka toi hedelmĂ€llisyyttĂ€. Jumalattaria olivat muun muassa Athirat, Älin puoliso, sekĂ€ Astarte, rakkauden ja sodan raju jumalatar, Baalin sisar ja mahdollisesti myös puoliso. Baalin mahtavat vastustajat olivat Yamm sekĂ€ suuret merihirviöt Litan ja Tunnan (RaamatunLeviatan ja Tannin).[8]