Sáliagkos on paljas ja karu saari. Sen pituus on noin 100 metriä ja suurin leveys noin 50 metriä.[2] Pároksen saari sijaitsee Sáliagkoksen itäpuolella ja Antíparos, johon etäisyyttä on noin 380 metriä, länsipuolella. Sáliagkoksen eteläpuolella sijaitsee pieni Revmatonísin saari.
Sáliagkos tunnetaan ennen kaikkea neoliittisen ja kykladisen kulttuurin ajan asutuksen arkeologisena kohteena. Se on ollut asuttuna jo noin 5000 eaa., ja se on koko Kykladien varhaisin tunnettu asutus. Esihistoriallisella ajalla merenpinta oli noin kuusi metriä nykyistä alempana, ja nykyinen saari oli osa Pároksen ja Antíparoksen yhdistänyttä kannasta. Asutus koostui kiviselle perustukselle rakennetuista suorakulmaisista taloista, jotka oli ympäröity muurilla. Asukkaat käyttivät ja työstivät Mílokselta tuotua obsidiaania, ja paikka oli todennäköisesti sen kaupan keskuksia.[2]
Asutus löydettiin vuonna 1961 ja sen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuonna 1964. Tunnetuin esinelöytö on niin kutsuttu Sáliagkoksen lihava nainen noin ajalta 5000 eaa. Se on varhaisin Kykladeilta löydetty marmorifiguriini ja esittää rasvatakapuolista (steatopygous) naista. Löytöihin lukeutuu myös kykladisia idoleita. Sáliagkokselta tehdyt esinelöydöt ovat Pároksen arkeologisessa museossa.[2][3]
