Erotukseksi muista Vesijärvistä tätä kutsutaan usein Lahden tai Hollolan Vesijärveksi, joista jälkimmäinen oli aiemmin käytössä ennen Lahden kasvua merkittäväksi paikkakunnaksi. Järven nimi on myös ollut muodossa ”Hollolan järvi” lähde?.[4]
Suomessa on kymmenkunta Vesijärveä, ja on katsottu, että niiden nimi ei tule järvessä olevasta vedestä, vaan että taustalla on muinainen sana *viksi tai *veksi. Sen arvellaan tarkoittaneen kahta vesistöä yhdistävää jokea. Vesijärven laskujoen eli nykyisen Vääksyn kanavan nimi olisi siten peräisin tästä samasta sanasta. Joen nimestä sana on siirtynyt järven nimeksi ja muuntunut Vesijärveksi, kun alkuperäisen sanan merkitys on hämärtynyt.[5]
Järven pinta-ala on 10 751 hehtaaria eli 108 neliökilometriä, se on 23,2 kilometriä pitkä ja 17,8 kilometriä leveä. Sen vesialueet voidaan jakaa neljään järvenosaan. Niistä suurin on Kajaanselkä, joka sijaitsee luoteisosassa. Sen etelärantojen lähellä on lukuisia saaria, joista suurimmat ovat Varjansaari, Hännyssaari, Pitkä-Ruokonen, Vehkosaari ja Kuivaharju. Järvenselän lounaispäässä sijaitsevassa Kailanpohjassa sijaitsee Vohla niminen saari. Kajaanselän eteläpuolella aukeaa Vehkosaaren takaa Laitialanselkä, joka on kuin haaroittuva lahti. Länteen haarautuu Lahdenpohja ja kaakkoon Kirkonselkä. Kajaanselän kaakkoispuolelta työntyy kaakkoon 7,5 kilometriä pitkä salmi, jota kutsutaan Komonseläksi. Se alkaa Kajaanselän saarista ja loppuu puoli kilometriä leveään Siikasalmeen. Loput järvestä on Enonselkää, jonka pääosan muodostaa yhdeksän kilometriä pitkä järvenosa ja Isosaaren taakse koilliseen päin työntyvä kuusi kilometriä pitkä Paimelanlahti. Lahdessa on pieni Kelkonpohja ja Isosaaren takana Vähäselkä. Enonselän länsipuolella sijaitsee Laasonpohja ja järvenselän keskellä Enonsaari.[1][2][6][7]
Järvi on Kajaanselän pohjoisrannassa patoutunut Vääksyn kautta kulkevan toisen Salpausselän taakse ja Enonselän etelärannassa ensimmäisen Salpausselkään. Lailalanselkä jää moreeniharjanteista muodostuvan alueen pohjoispuolelle. Nämä maaston rakenteet ovat syntyneet viime jääkauden loppuvaiheessa noin 10 600–9 500 eaa. kylmän ilmastovaiheen aikana. Maa-ainesten muotoutuessa mäiksi, levisi jäätikön sulamisvesien mukana ympäristöön hiesua ja savea, jota on hyödynnetty peltomaata raivatessa.[6][7][8][9]
Siinä on 125 saarta, joiden pinta-ala on 414,4 hehtaaria eli noin 3,7 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Isosaari on yli 120 hehtaarin (ha) kokoinen, muut 20 saarta, kuten esimerkiksi Vehkosaari (77 ha), Enonsaari (48 ha) ja Varjansaari (38 ha), ovat yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 93 on yli aarin ja loput 11 ovat alle aarin kokoisia saaria. Myllysaarta on hyödynnetty sataman muodostamisessa.[2][4]
Järven tilavuus on 654,37 miljoonaa kuutiometriä eli 0,65437 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 6,1 metriä ja suurin syvyys on 40 metriä. Järvenselkiä yhdistävä Komonselkä yltää paikoin vain noin 10 metrin syvyyteen, mutta kummassakin päässä salmet ovat matalia. Eteläosassa on Enonsaaren ympäristössä Rautakankareelle ulottuva syvänne, joka painuu yli 20 metrin syvyyteen ja jossa on paikoin lähes 40 metriä syvää. Laitialanselällä on pääosin matalaa, mutta sen keskellä sijaitsee kaksi syvännettä, missä on noin 15 metriä syvää. Tasapohjainen Kirkkoselkä ei yllä kolmea metriä syvemmälle. Kajaanselällä sitä vastoin on Kuivaharjulta alkava ja pohjoiseen ulottuva syvänne, jossa on vähintään 20 metriä syvää. Tässä syvänteessä sijaitsee Maijasaaren ja Maijakivien välissä järven syvin kohta sekä muita yli 30-metrisiä kohtia. Toisaalla on hyvin matalaakin, sillä järvenpohja on täällä paikoin vaihtelevaa.[1][2][10][11][12][13][14]
Järven rantaviivan pituus on 227,3 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 58,5 kilometriä. Suuri osa järven rantoja ovat peltomaata tai asuinalueita. Loput rannasta muodostuu metsämaasta tai kosteikoista. Metsämaiden laatu vaihtelee sen mukaan, ovatko ne pääteharjujen alueella vai alankoalueilla. Järven ympäristön asukasmäärä on noin 150 000, mutta se on painottunut kaakkoon Lahden keskustaajamaan, Vääksyyn, ja itärannoilla Kukkilaan ja Kalliolaan. Muualla asutus on haja-asutusta, jota on tiheämmillään Hollolan kirkonseudulla. Järven rantakiinteistöjä on yli 1 300, joista suurin osa on vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee tiet Lahdesta, josta alkaa etelärantaa seuraava yhdystie 2956, itärantaa nouseva seututie 140, valtatie 24 ja yhdystiet 14119 ja 14121. Valtatie 24 kulkee Vääksyn läpi ja siitä haarautuu lounaaseen seututie 317, josta Viitailassa haarautuu rantojen läheisyyteen kulkeva yhdystie 3173. Valtatie 12 pohjoispuolella kulkee lähempänä rantoja yhdystie 3161, joka liittyy siellä yhdystiehen 2956. Enonsaaren kautta kulkee Lahden ja Hollolan välinen kuntaraja ja Vehkosaaren ja Varjansaaren kautta kulkee Asikkalan ja Hollolan välinen kuntaraja.[1][2][4][6][7]
Luontoarvoja ja järven ekologia
Luonnonsuojelua
Vesijärvi on tunnettu jätevesipäästöjen aiheuttamasta rehevöitymisestään. Vesijärven mataloituneet ja rehevöityneet lahdet ovat vesikasvillisuudelle ja linnustolle suotuisia elinympäristöjä. Niiden luonnonsuojelu on järjestetty Natura 2000- hankkeella, jossa ne muodostavat Kutajärven alueen (1 051 hehtaaria, FI0306006) Hollolassa ja Asikkalassa. Kutajärven vesialue muodostaa oma suojelualueensa, mutta Vesijärvellä on suojeltu vielä viisi erillistä vesialuetta. Ne ovat Lahdenpohja, Teräväisten lahti, Kailanpohja yhdessä Vohlan puoleisella salmella, Kirkonselkä sekä Laasonpohja.[15]
Näiden lisäksi voidaan mainita Lahden puolelle ulottuva Kilpiäistenpohja Enonselällä, jossa on suojeltu lahtea ja rantametsiä. Täällä on suojeltu myös eräitä muitakin rantoja ja Enonsaaren sisäosia. Laitialanselällä sijaitsee Lehmon niemessä oleva pieni suojelualue.[16][17][18]
Vedenlaatu
Vesijärveen laskettiin teollisuuden vesiä jo Lahden tultua kaupungiksi 1905. Lisäteollistuminen ja etenkin kaupungin jätevesien suora laskeminen aiheutti sen, että järvi oli erittäin rehevöitynyt 1960- ja 1970-luvuilla. 1975 perustettiin Kariniemen jätevedenpuhdistamo, mikä poisti 70 prosenttia Vesijärveen kohdistuneesta jätevesikuormituksesta. Huhtikuussa 1976 jätevesien laskeminen Vesijärveen lopetettiin kokonaan.
Vesijärven elvyttämiseen tähtäävä Vesijärviprojekti I alkoi vuonna 1987. Järven sinileväkukinnot päättyivät 1990, mutta alkoivat myöhemmin uudelleen. Vesijärven puhdistamiseksi aloitettiin uusi projekti, Vesijärviprojekti II 2002–2006.[19]
Järven suojelu on muodostanut kansalaistoimintaakin. Vesijärveä varten on perustettu Vesijärven Ystävät ry[20]. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö on perustettu elvytysprojektien työn jatkajaksi.
Kalastus
Historiallisesti Vesijärveä on pidetty kalaisana järveä. Sen tunnetuin kala on Paimelanlahdenlahna. Suurin Suomessa pyydetty lahna (11,5 kg) kalastettiin sieltä 1912. Järvestä saatiin myös hyviä muikku- ja ankeriassaaliita. 1700-luvulla yleinen kuha hävisi kahdessa vuosisadassa miltei täysin, mutta sitä istutettiin Vesijärviprojekti I:n yhteydessä runsaasti, kuten myös pienemmissä määrin järvilohta, järvitaimenta ja toutainta.[21]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Vesijärven valuma-alueella (14.24), jonka Vesijärven lähialueeseen (14.241) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 81,4 metriä mpy. Järvi on valuma-alueensapääjärvi, joka sijaitsee kahden Salpausselän välisellä pinta-alaltaan pienellä alueella. Siksi se on myös Kymijoen vesistöalueen latva-alueita. Itse järvi peittää valuma-alueestaan 21 %, minkä takia sen vesi vaihtuu hitaasti eli laskennallisesti arvioiden 5,4 vuoden aikana kokonaan (veden viipymä).[1][3][4]
Vesijärven valuma-alueeseen kuuluu kahdeksan pientä valuma-aluetta, joista osalla on järviä. Vähäselkään laskevan pitkän Haritunjoen valuma-alueeseen (14.243) kuuluvat Mustalammi, Valkeajärvi ja Nahila. Enonselän Laasonpohjaan laskeva Kotojärven valuma-alueella (14.244) sijaitsee Kutajärvi ja Hollolan taajama-alueelle jäävät Iso Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi ja Vähä Tiilijärvi. Näiden länsipuolella on Kiikunoja ja sen valuma-alueeseen (14.245) kuuluu Kiikunlähde. Laitialanselän etelärantaa laskee Hammonjoki, jonka valuma-alueeseen (14.246) sisältyvät Koveroistenjärvi,
Kotajärvi ja Ketarlammi. Lahdenpohjaan laskee Matjärvi, jonka valuma-alue on Matjärven valuma-alue (14.247), ja Kajaanselän Laitiaistenpohjaan laskee Häränsilmänoja, jonka valuma-alueen (14.248) ainoa järvi on Pukalajärvi. Loput valuma-alueen järvistä sisällytetään Vesijärven lähialueeseen (14.241). Niihin kuuluvat Lahden kaupunkialueeseen kuuluvat Likolammi, Merrasjärvi ja Joutjärvi sekä Pikku Vesijärvi. Merrasjärven lähellä heti Hollolan puolella sijaitsee Soltinjärvi. Laitialanselän Lahdenpohjaan laskee Järvistenjärvi ja lähialueen laskuojaton järvi on Hartola.[1][4]
Järven luonnollinen laskujoki on Vääksynjoki, joka ylittää Vääksyssä Aurinkovuoren ja Anianharjun välisen matalamman kohdan kannaksesta, joka erottaa järven Päijänteestä. Joki on 1,4 kilometriä pitkä ja siinä on kartan mukaan pohjapato. Joelle tulee tällä matkalla pudotusta keskivedenkorkeuden mukaan laskettuna 3,1 metriä. Joen uoman rinnalle on rakennettu Vääksyn kanava, jolla on joen kanssa hieman yhteistä uomaa.[1][4]
Historiaa
Järven syntyvaiheita
Vesijärven esihistoria liittyy läheisesti Päijänteen vaiheisiin. Viime jääkauden jälkeisenItämerenAncylus-vaiheen aikana Vesijärven ja Päijänteen järvialtaat sekä niiden ympäristöt olivat veden peitossa ja yhteydessä Itämereen. Maankohoaminen nosti maankuorta ylemmäksi ja nykyisin korkealle kohoavat mäet alkoivat ensin nousta vedenpinnan yläpuolelle. Lopulta nykyisten vesialueiden rannat muodostivat pitkän lahden, joka aukesi nykyisen Pohjanlahden suuntaan, ja jossa Vesijärven seutu muodosti lahdenpohjukan. Päijänteen lahdensuu mataloitui ja aivan Ancylus-vaiheen lopussa noin 6500 eaa. järvi kuroutui irti Itämerestä. Sen laskujoki sijaitsi aluksi järven pohjoispäässä. Viereinen suurjärvi Saimaa laski mereen hetken aikaa Päijänteen kautta, mutta vedenpintojen noustua järvien väliin syntyi Pielaveden seudulle leveä salmi noin 5100 eaa. Tätä järvien parisatavuotista vaihetta kutsutaan Sisä-Suomen suurjärveksi. Koko ajan jatkunut epätasaisen maankohoamisen aiheuttama maankuoren kallistuminen kallisti myös Päijänteen ja Saimaan järvialtaita kohti etelää. Silloin myös vesiyhteys Saimaaseen katkesi ja päätti järvien yhteisen vaiheen. Päijänne jatkoi laskuaan Itämereen pohjoispäässä, mutta järvialtaan kallistuminen siirsi vettä sen eteläpäähän, missä vedenpinta vuosien ajan kohosi yhä korkeammalle. Lopulta vesi ylitti Heinolassa sijaitsevan Heinolan harjunvedenjakajan noin 4900 eaa. ja Kymijoki sai alkunsa. On arvioitu, että Päijänteen vedenpinta laski lyhyessä ajassa kahdeksan metriä. Vesijärvi kuroutui tässä vaiheessa erilleen Päijänteestä ja sen uusi lasku-uoma alkoi kuluttaa Vääksyssä sijaitsevaa harjua. Kun eroosio loppui kestävälle pohjalle, Vesijärven vedenpinta jäi kuusi metriä Päijänteen vedenpintaa korkeammalle. Tämä vedenkorkeus säilyi Vesijärvellä 1600-luvun loppuun, jolloin toteutettiin Vesijärvellä ensimmäinen järvenlasku.[8][9][22][23][24]
Järvenlaskut
Vesijärven alkuperäisen Vääksynjoen uoman kulkua muutettiin 1600-luvun lopussa, kun Hollolan rovasti G.F. Berner (rovastina 1688–1677), käynnisti järvenlaskuhankkeen. Järvenlaskun seurauksena kevättulvat hellittivät ja syntyneelle vesijättömaalle voitiin raivata lisää viljelysmaata. Vääksynjokea syvennettiin perkaamalla Hollolan rovastin Jaakko Krookin kaudella 1750–1768. Joen pohja virtasi paikoin kallion päällä, jota räjäytettiin vuonna 1770. Seuraavan kerran joen pohjaa syvennettiin vuosien 1814–1816 aikana hankkeessa, jota veti Messilän kartanon isäntä K.J. Polov.[23][25]
Varmaa tietoa Vesijärven ja Päijänteen silloisista vedenpinnoista ei ole käytettävissä. Kun Valtion joenperkaustoimikunta toteutti Vääksynjoen perkauksen vuosina 1821–1827 ja 1829–1831, oli järvien välinen korkeusero alussa noin kuusi metriä ja jälkeen päin noin 2,4 metriä alempi. Tässä yhteydessä syntyi valtava määrä vesijättömaata. Kutajärvi oli kuroutunut omaksi järveksi jo aiemmissa pinnanlaskuissa (Kuninkaan kartasto 1776–1805). Järvenlaskun ajatuksena oli lisätä viljelymaata ja niittyjä. Myös Vääksyn kanavan rakentaminen vuosina 1868–1871 alensi järven vedenpintaa hieman. On arvioitu, että Vesijärven vedenpinta aleni 1600-luvulta alkaen 3,0–3,5 metriä.[23][25]
Asutus 1850-luvulla
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on kuvattu järven tilanne vuoden 1831 jälkeen, mutta ennen Vääksyn kanavan rakentamisen aloittamista vuonna 1868. Karttaan on merkitty Vääksynjokeen kolme vesimyllyä ja jokea ylittää silta ”Wiekisö bron”. ”Wiekisössä” on myös kolme ”taloa” ilman peltomaata ja näiden itäpuolella harjulla sijaitsee Anianpelto, jossa on kuusi verotettavaa maataloa. Anianpellolta myötäpäivään sijaitsee järven rannalla seurravia taloja tai kyliä: Komonselällä ”Waania by” (2 maatilaa) ja ”Sarva”, Enonselän Paimelanlahdella ”Jaakkola” ja ”Antila” sekä ”Noitala by” (3), ”Paimela by” (6), ”Appula”, ”Pynyselä”, ”Tommola” ja ”Kalliola by” (8), Enonselän Isosaaren takana ”Kukkila by” (2), eteläpäässä ”Mukkula”, ”Lahtis by” (19) ja ”Jalkaranta by” (4), Enonselän länsirannassa ”Tyrismaa by” (2), ”Hertsala by” (2), ”Upila” ja ”Siikaniemi by” (2), Kirkonselällä ”Kutajoki by” (3), ”Pyhaniemi by” (2) ja Hollolan pappila, Laitialanselällä ”Parinpelto by” (2) ja ”Laitiala gård”, Kajaanselän länsirannalla ”Kaidankartano gård” ja ”Ojala”.[26][27]
Lahden kaupungin kasvu Hollolan kylästä Lahden kauppalaksi 1878 ja Hollolan kunnasta itsenäiseksi Lahden kaupungiksi 16. marraskuuta 1905 perustui Vesijärven asemalta alkavaan Lahti–Riihimäki-rataan, joka yhdisti Päijänteen vesikuljetusreitin Helsinkiin vievään rautatieyhteyteen. Ratayhteys avattiin 1870. Asetus Lahden kaupungiksi muuttamisesta Hollolan kunnan Lahden kauppalasta oli annettu jo 1. marraskuuta 1905, mutta Venäjällä olevista levottomuuksista saattoi johtua, että se saatiin tiedoksi vasta 16. marraskuuta 1905. Kaupungin itsenäistymisen aikoihin kaupungin asutusluku oli kasvanut yli 2 500. Nykyään Lahdessa asuu noin 120 000, mutta pääosa heistä muualla kuin järven välittömässä vaikutuspiirissä.[3]
Vesijärven rannalla sijaitsi myös Niemen rautatieasema, joka oli kapearaiteisenLoviisan–Vesijärven rautatien pohjoinen pääteasema. Asema rakennettiin 1900-luvun alussa Loviisa-Vesijärvi -radan rakentamisen yhteydessä, joka avattiin yleiselle liikenteelle helmikuussa 1904. Vuoden 1918 keväällä sisällissodassa asema vauroitui niin pahoin, että sitä ei enää käytetty matkustajaliikenteessä, mutta rautatien rahtikuljetukset vesijärven rannalla sijaitsevilta teollisuuslaitoksilta jatkuivat radan lakkauttamiseen asti vuoteen 1960.[3]
2016-09-09 M/s Kympin uppoaminen [33][34] M/s Kymppi oli tuotu Vesijärvelle keväällä 2016.[35]. Alus korjattiin matkustajaliikenteeseen uppoamisensa jälkeen ja se liikennöi Enonsaaren ja Lahden väliä kesällä 2017.
Tikkanen, Matti: Long-term changes in lake and river systems in Finland. Fennia - International Journal of Geography, 2002, 180. vsk, nro 1-2, s. 31-42. Helsinki: Geographical Society of Finland. ISSN 0015-0010Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanniksi)
Biro Operasi PolriSingkatanRoops PolriStruktur yurisdiksiWilayah hukumIndonesiaLembaga pemerintah Kepolisian Negara Republik IndonesiaMarkas besarPolda seluruh Indonesia Biro Operasi (Roops) Polri adalah unsur pengawas dan pembantu pimpinan pada tingkat Polda yang berada di bawah Kapolda. Roops bertugas membina dan menyelenggarakan fungsi manajemen bidang operasi antara lain pelatihan pra operasi, koordinasi, dan kerja sama dalam rangka operasi kepolisian. Dalam melaksanakan tugasnya, Roops m...
جزء من سلسلة مقالات سياسة لبنانلبنان الدستور الدستور اتفاق الطائف الطوائف حقوق الإنسان السلطة التنفيذية رئيس الجمهورية (قائمة) ميشال عون مجلس الوزراء رئيس الوزراء نجيب ميقاتي السلطة التشريعية مجلس النواب رئيس المجلس نبيه بري السلطة القضائية السلطة القضائية التقسيم الادا
Hoplitodromos dari amfora Pantathena bersosok hitam, 323–322 SM Hoplitodromos (bahasa Yunani Kuno: ὁπλιτόδρομος, translit. hoplitódromos, har. 'balap hoplites') adalah balap atletik bagian dari Olimpiade Kuno dan pesta olahraga Panhelenik lainnya. Cabang ini adalah balap lari terakhir yang ditambahkan ke Olimpiade, pertama kali muncul di Olimpiade ke-65 pada tahun 520 SM, dan secara tradisional merupakan lomba balap lari terakhir yang diadakan.[1]...
Турнір дублерів 2007—2008 Подробиці Кількість учасників 16 Призові місця Чемпіон «Динамо» (Київ) (4-й раз) Віцечемпіон «Металург» (Запоріжжя) Третє місце «Металіст» (Харків) Статистика Бомбардир(и) Олександр Алієв (18 м'ячів) Зіграно матчів 240 ← 2006—2007 2008—2009 → 4-й чемп...
This is a list of marathoners who are athletes notable for their achievements in the marathon. For a list of people notable in other fields who have also run marathons, see List of marathoners who are non-running specialists. Legend Tom Longboat was a dominant runner in the 1900s. Symbol/Column Description Gold medal in the Olympics, IAAF World Championships or World Marathon Majors Silver medal in the Olympics, IAAF World Championships or World Marathon Majors Bronze medal in the Olympics, I...
2006 Australian drama film JindabyneTheatrical release posterDirected byRay LawrenceWritten byRaymond Carver Beatrix ChristianProduced byPhilippa Bateman Garry Charny Catherine JarmanStarring Gabriel Byrne Laura Linney Deborra-Lee Furness John Howard Riley von Husen CinematographyDavid WilliamsonEdited byKarl SoderstenMusic byPaul Kelly Dan LuscombeDistributed byRoadshow FilmsRelease date20 July 2006Running time123 minutesCountryAustraliaLanguageEnglishBudget$10.8 million[1]Box office...
This article is about the Indo-Canadian film. For the Pakistani film of the same name, see Fire (2002 film). 1996 Indian filmFireFilm posterDirected byDeepa MehtaWritten byDeepa MehtaProduced byBobby Bedi Deepa MehtaStarringNandita Das Shabana AzmiCinematographyGiles NuttgensEdited byBarry FarrellMusic byA. R. RahmanProductioncompaniesKaleidoscope Entertainment Trial by Fire FilmsDistributed byZeitgeist FilmsRelease dates 6 September 1996 (1996-09-06) (TIFF) 5 November...
Type of cheese common in the North Caucasus Circassian cheeseCountry of originNorth CaucasiaRegionCircassiaSource of milkCow, sheep or goat milkPasteurisedDepends on varietyTextureDepends on variety Related media on Commons Circassian cheese (Adyghe: адыгэ къуае Adyghe pronunciation: [aːdəɣa qʷaːja], Russian: адыгейский сыр adygeyskiy syr), is a cheese found across the North Caucasus, the Levant and other areas with a Circassian diaspora. The cheese is prep...
American hip-hop choreographer (born 1969) This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) This biography of a living person needs additional citations for verification. Please help by adding reliable sources. Contentious material about living persons that is unsourced or poorly sourced must be removed immediately from the article and its talk page, especially if potentially libelous.Find...
Irish-born American Catholic archbishop (1829-1902) His Excellency, The Most ReverendPatrick A. FeehanArchbishop of ChicagoChurchRoman Catholic ChurchSeeChicagoIn officeSeptember 10, 1880 – July 12, 1902PredecessorJames DugganSuccessorJames Edward QuigleyOrdersOrdinationNovember 1, 1852by Peter Richard KenrickConsecrationNovember 12, 1865by Peter Richard KenrickPersonal detailsBorn(1829-08-28)August 28, 1829Killenaulee, IrelandDiedJuly 12, 1902(1902-07-12) (aged 72)Chicago, I...
Overview of the culture of Maharashtra (India) Ganesh Chaturthi, a popular festival in the state Maharashtra is the third largest state of India in terms of land area and second largest in terms of population in India. It has a long history of Marathi saints of Varakari religious movement, such as Dnyaneshwar, Namdev, Chokhamela, Eknath and Tukaram which forms the one of bases of the culture of Maharashtra or Marathi culture.[1] Maharashtrian culture had large influence over neighbour...
Look up boob or boobs in Wiktionary, the free dictionary. Graffiti Boob is slang for a woman's breast or for a stupid or foolish person. Boob or Boobs may also refer to: Arts and entertainment The Boob, a 1926 film by William Wellman Boobs! The Musical, a revue by Ruth Wallis the title character of Boob McNutt, a comic strip by Rube Goldberg which ran from 1915 to 1934 Jeremy Hillary Boob, a character in the animated movie Yellow Submarine (1968) Boobs (short story), by Suzy McKee Charna...
Stenopogon martini Klasifikasi ilmiah Kerajaan: Animalia Filum: Arthropoda Kelas: Insecta Ordo: Diptera Famili: Asilidae Genus: Stenopogon Spesies: Stenopogon martini Stenopogon martini adalah spesies lalat yang tergolong familia Asilidae. Lalat ini juga merupakan bagian dari genus Stenopogon, ordo Diptera, kelas Insecta, filum Arthropoda, dan kingdom Animalia. Lalat ini mempunyai insting predator yang agresif dan makanannya utamanya adalah serangga lain. Referensi Bisby F.A., Roskov Y.R., Or...
Lokasi di Ebla yang sering menjadi tempat penggalian arkeologi Ebla adalah salah satu kota kuno yang terletak di daerah Siria Utara.[1] Sekarang, daerah yang dulu menjadi lokasi kota Ebla dikenal sebagai kota Mardik.[1] Penemuan kembali Ebla tidak terlepas dari penggalian arkeologi yang dilakukan kota Mardik sejak tahun 1964. Pada tahun 1969 ditemukan sebuah prasti yang merujuk kepada kota Ebla.[1] Dari penggalian arkeologis ini jugalah diduga bahwa kota ini kemungkina...
Cet article concerne les fromages du monde portant l'appellation générique « camembert ». Pour le fromage français portant l'appellation d'origine protégée « camembert de Normandie », voir Camembert de Normandie. Pour les autres significations, voir Camembert. CamembertPays d’origine FranceRégion CamembertLait vache majoritairementPâte molle à croûte fleurieAppellation non protégée et génériquemodifier - modifier le code - modifier Wikidata Camembert...
Polona Hercog Hercog at the 2023 French OpenPaís Eslovenia EsloveniaResidencia Doha, CatarFecha de nacimiento 20 de enero de 1991 (32 años)Lugar de nacimiento Maribor, EsloveniaAltura 1,85 m (6′ 1″)Peso 70 kg (154 lb)Entrenador Željko KrajanProfesional desde 2006Brazo hábil Diestra; revés a dos manosDinero ganado 4 282 796 dólares estadounidensesPerfil oficial Perfil IndividualesRécord de su carrera 439–312Títulos de su carrera 3 WTA, 14 ITFMejor ra...
Unincorporated town in Nevada, United States Unincorporated town in Nevada, United StatesBeattyUnincorporated townNickname: Gateway to Death Valley[1]Location of Beatty, NevadaCoordinates: 36°54′34″N 116°45′16″W / 36.90944°N 116.75444°W / 36.90944; -116.75444Country United StatesState NevadaCounty NyeFounded1905; 118 years ago (1905)Named forOld Man Montillus (Montillion) Murray BeattyArea[2] • To...
.jpg){kind=link}
