Nytkymenjärvi [1] eli Nytkyn [3], tai myös Nytkimenjärvi [2], on Keski-Suomessa Jämsässä Hallin lähellä sijaitseva järvi. Jämsässä 12 kilometrin päässä Alhojärvellä sijaitsee toinenkin järvi, jonka nimi on Nytkyn.[1][2]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 442 hehtaaria eli 4,4 neliökilometriä, se on 5,1 kilometriä pitkä ja 3,1 kilometriä leveä. Sen keskialue on laajaa järvenselkää, joka pirstoutuu pohjoisessa kolmen suuren saaren takia. Eteläpäässä sijaitsee laaja saaristoinen lahti ja itäpuolelta työntyy koilliseen ja lopuksi luoteeseen 3,5 kilometriä pitkä lahti. Lahden pohjukka laajenee Uitinsalmen jälkeen Lahdenpohjanseläksi. Järven keskelle jää Sudenpesänmaaksi kutsuttu niemimaa, joka on 1,7 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Lahdenpohjanselältä työntyy kapean salmen kautta pohjoiseen 550 metriä pitkä ja kapea lahti Lammi. Järven eteläpäässä sijaitsee Ahosaaren suojassa 600 metriä pitkä ja kapea Sivinlahti, jonka lahdensuuta kutsutaan Sivinrasiksi.[1][2][4][5]
Järvessä on 45 saarta, joiden pinta-ala on 41,9 hehtaaria eli noin 8,6 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista seitsemän, eli pohjoiset Riukusaari, Vasikkasaari ja Pirttisaari, eteläiset Kortesaari, Ahosaari ja Rynösaari, sekä vielä Lankasaari, on yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 25 on yli aarin ja loput 13 ovat alle aarin kokoisia. Muita nimettyjä saaria ovat Jussinsaari, Kelkkasaari, Siankärsänsaari, suurempi Jussinsaari, Hämesaari, Karhunpesänsaari ja vielä Lahdenpohjanselällä sijaitseva Pikkusaari.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 40,05 miljoonaa kuutiometriä eli 0,04005 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 9,1 metriä ja suurin syvyys on 30,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee Talvinenän edustalla [6]. Valtaosa järvenselästä on yli 20 metriä syvää ja syvänteessä on länsirannan tuntumassa laaja yli 25 metriä syvänne ja Talvinenän edustalla toinen samanlainen. Muilla järvenalueilla ylittyy monin paikoin 10 metrin syväys.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 41,8 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 11,6 kilometriä. Rannat ovat pääosin metsämaata, mutta neljässä kohdassa rantaan tulee peltomaata. Järven haja-asutus muodostuu seitsemästä kiinteästä asutuksesta ja yli 50 vapaa-ajan asunnosta. Niille tulee tiet yhdystieltä 6031, 16547 ja 16554 haaratuvilta metsäautoteiltä.[1][2]
Luontoarvoja
Nytkymenjärvi on liitetty mukaan Natura 2000-ohjelmaan (FI0900052, 483 ha) ja rantojensuojeluohjelmaan (RSO090078), johon kuuluu useita yksityisten maalla olevia luonnonsuojelualueita. Rannat ovat erämaata, joka muodostuu kuivista kallioisista ja tuoreista kangasmetsistä. Kallioperä on fylliittiä ja emäksisiä syväkiveä ja maakerroksen moreeni on ohutta. Järvellä on paljon kivikko- ja louhikkorantoja, mutta suorantoja taas verraten vähän. Järven vesi vaihtuu hitaasti ja sen humuspitoisuus on noin 35–40 mg Pt litrassa vettä. Järveä ei säännöstellä ja se on kasvillisuudeltaan kortejärvityyppiä, vaikka niukkakasviset rannat ovat paljolti myös pohjaversoisvaltaisia. Pohjakasvien valtalaji on nuottaruoho.[7]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alueeseen (14.226) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 144,9 metriä mpy.[6]
Järvi sijaitsee valuma-alueensa latvaosissa ja siihen laskee vain yksi suurempi oja Myllyoja Moisionjärvestä, mutta ojan valuma-alueella on muitakin pieniä järviä. Myllyojan suualueen viereen laskee Pitkäjärvenoja, joka on Pitkäjärven laskuoja. Se on samalla ojitettujen soiden johto-oja. Nytkymenjärven lähialueelta laskee siihen etelästä päin esimerkiksi Nimetön, Keilasjärvi ja Kalliojärvi. Itärantaan tulee Valkeajärven lyhyt oja ja tämän kohdan vastarannalle laskee Vihijärvenoja. Pohjoisrantaan Lammin lahteen laskee Rumppusuon johto-oja. Laajan ja paikoin tiheästi ojitetun Nytkymensuon kuivatusvedet on ohjattu Nytkymenjokeen, joka on järven laskujoki. Joki laskee Päijänteeseen Jämsän eteläpuolella Olkkolanlahteen. Joen alaosan nimi on Kurujoki. Nytkymenjoelle tulee pudotusta 67 metriä.[1][6]
Historiaa
Vuoden 1963 peruskartassa kulki Kuoreveden ja Jämsän välinen kuntaraja järven länsiosan yli. Kuntaraja hävisi sen jälkeen, kun Kuorevesi liittyi vuonna 2001 Jämsään. Järven karttanimi oli silloin Nytkyn ja sen rinnalla käytettiin seuraavassa vuoden 1980 kartassa Nytkymenjärven nimeä. Se näyttäisi olevan nykyään ensisijainen nimitys järvelle. Järven yleisilme on ollut metsäjärvi, mutta joissakin kohdissa peltomaat ulottuivat sen rantaan asti. Näin oli järven pohjoispuolella, jossa sijaitsi useita maatiloja. Niitä oli esimerkiksi Lahdenpohjanselän pohjoisrannoilla ja Hakaniemessä, Niitoksensalmella ja Riukusaaren suojassa Myllyojan lähellä. Nykyisen yhdystien 6031 linjaus on varhainen, mutta siitä etelään haarautuva tie Pitkäjärvelle on tehty vasta 1963 peruskartan jälkeen.[3][8][9][10][11][12]
Katso myös
Lähteet
