Iso-Tarus [1][2] on Päijät-Hämeessä Padasjoella Vakkilan lähellä sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Tarusjärven retkeilyalueeseen [3].[1][2]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 78 hehtaaria, se on 1,6 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järven luoteispuolen ranta on selväpiirteinen, mutta vastarannassa on Kelkutteenniemi ja Tokionniemi, joiden vieressä ovat Lepolanlahti, Ruplahti ja Ilolanlahti, sekä Tokionniemen ympärillä kaksi nimetöntä lahtea. Järvellä on kartan mukaan viisi saarta. Isosaari on halkaisijaltaan noin 40 metriä ja sen kautta ylittää korkeajännitelinja järven. Tokionniemen vieressä rannan tuntumassa sijaitsee Hirvisaari ja kauempana toisella puolella niemeä kartassa nimetön saari. Muut saaret ovat luotoja. Järven pohjoispäässä sijaitsee Hemminkivi. Järven rantaviivan pituus on 6,9 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Sen rannoille on rakennettu seitsemän vapaa-ajan asuntoa. Kiinteitä talouksia on vain yksi. Koillisrantaan ulottuu ampuma-alueen raja, joka liittyy Reserviupseeriliiton koulutuskeskukseen ja sen rantamajaan [4]. Alueelle tulee tiet valtatieltä 24, joka johtaa Padasjoen kirkonkylälle.[1][2][5][6]
Luontoarvoja
Järvi kuuluu Tarusjärven retkeilyalueeseen. Evon retkeilyalueelta tulee merkittyjä polkuja järven etelärannoille. Siellä sijaitsee Ruplahdella nuotiopaikka ja Ilolanlhden pohjoispuolella laavu (vuokrattavissa, Vonkamies). Iso-Taruksen pohjoisrannalla on pysäköintialue, telttailualue, nuotiopaikka ja uimaranta.[1][7]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järvi oli piirretty suureksi järveksi, jolla oli karttanimnä ”Iso Tarrus”. Järven vedenpinnan on täytynyt olla nykyistä korkeammalla, sillä Vähä-Tarus muodosti yhden sen lahdista. Lahden pohjasta lähti järven laskuoja Taruksenoja. Vaikka järven eteläpuolella sijaitsi yksinäinen torppa, oli järvi muuten asumaton. Sen ympärillä kulki metsäpolkuja, joiden linjausta nykyiset tiet seuraavat. Kartassa olevasta lahden yli kulkevasta polusta voidaan päätellä, että vedenpinta lasku kesällä paljon alemmaksi. Järven ympäriltä ei kartan mukaan ollut raivattu niittyjä.[8]
Vuoden 1965 peruskartassa oli järven läheisyydessä kaksi maatilaa. Toinen sijaitsi Lepolanlahdella ja toinen Ilolanlahdella. Niiden viljelytoiminta loppui paljon ennen vuoden 1984 kartan julkaisua. Sitä ennen rannoille rakennettiin vapaa-ajan asuntoja ja järven yli vedettiin sähkölinja. Alueelle rakennettiin jossakin vaiheessa tämän jälkeen ampumaharjoittelualue.[9][10][11]
Suomen partiolaisten Tarus-Finnjamboree järjestettiin heinä-elokuun vaihteessa 2004 Iso-Taruksen alueella ja Taruksella on pidetty myös puolustusvoimien leirejä. Järvellä on järjestetty myös 2008 ravustuksen Suomen mestaruuskilpailut.lähde?
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Heinjoen valuma-alueeseen (14.223) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 129,9 metriä mpy. Järvi sijaitsee pohjavesialueella, jonka laajuus on 8,5 neliökilometriä. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 3 700 m³ /s [12]. Siihen on johdettu muutama metsäoja. Järveen laskee etelästä päin tuleva Kelkutteenoja, joka lähtee Vähä-Kelkutesta ja se tuo myös Iso-Kelkuten vesiä. Järven luoteispuolella on joitakin metsäjärviä, joista ainakin Pyöriä Hanskuusisto ja Kallio-Hanskuususto laskevat järveen suo-ojien mukana. Iso-Taruksen itäpuolella sijaitsevat Iso-Hervo, Takajärvi, Vähä-Hervo ja eräs pieni lampi ovat järvien välissä kulkevan harjun erottamia ja harjua ympäröivän jääkauden loppuvaiheen aikana syntyneen hiekkasuiston suppamaisiin painaumiin muodostuneita järviä.[1][13]
Iso-Taruksen laskujoki Taruksenjoki laskee 150 metrin jälkeen Vähä-Tarukseen ja jatkaa sitten kaartaen kohti koillista, missä se yhtyy Heinjokeen. Heinjoki juoksee kohti koillista, missä se laskee Padasjoen Konnussa Päijänteen Nyystölänlahteen.[1]
Lähteet
