Suur-Päijänteen alue (vesistöaluetunnus 14.2) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka muodostuu Päijänteestä, sen lähialueen vesistöistä ja joistakin suurimmista siihen laskevien jokien valuma-alueista. Alueesta on rajattu pois Jämsän reitin valuma-alue (14.5) ja Sysmän reitin valuma-alue (14.8), jotka laskevat eri puolille järveä. Suur-Päijänteen alueen vedet laskevat seuraavaksi Kalkkistenkosken kautta Kymijoen alueelle (14.1).[5]
Suur-Päijänteen alueen pinta-ala on 5 473,69 neliökilometriä, mikä tekee noin 15 % koko vesistöalueesta, ja sen järvisyys on 26,75 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Kalkkistenkoski, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 26 459,34 neliökilometriä ja järvisyys 18,87 prosenttia. Alueen eteläosat kuuluvat Päijät-Hämeeseen, johon työntyy lännestä Pirkanmaalle kuuluva Kuhmoinen, ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Suomeen. Suur-Päijänteen alue on arviolta 170 kilometriä pitkä ja noin 80 kilometriä leveä. Alue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen lounaiskulmassa ja sillä onkin lännessä pitkä yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) ja lounaassa lyhyt vedenjakaja Porvoonjoen vesistön (18) kanssa. Muualla se rajautuu Kymijoen vesistöalueen muiden jakovaiheiden kanssa. Etelässä ja kaakossa se kohtaa Kymijoen alueen (14.1), idässä Sysmän reitin valuma-alueen (14.8), koillisessa ja pohjoisessa Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3), luoteessa lyhyesti Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) lännessä ja pitkästi Jämsän reitin valuma-alueen (14.5).[5][2]
Kymijoen vesistön pääuoma noudattaa alajuoksulta lukien seuraavaa vesistöreittiä: Kymijoki on vesistöalueen laskujoki, joka kuuluu Kymijoen alueeseen (14.1). Siihen laskee Päijänne, joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2), ja Päijänteeseen laskee Vaajakoskella Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vedet. Yläjuoksulla pääuoman eri vesistöt kuuluvat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), jossa pääuoma alkaa Salamajärven lounaispuolella sijaitsevasta Hepolammesta. Suur-Päijänteen alueella pääuoma alkaa Vaajavirrasta ja päättyy Kalkkistenkoskelle. Pääuoman muodostaa koko alueella yksinomaan Päijänne, jossa pääuoman osuuden pituudeksi tulee alle 120 kilometriä [b].[c]
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen ja ne sijaitsevat alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [5][2]:
Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Suur-Päijänteen alue muodostaa noin 15 % päävesistöalueesta.[2]
Kaksi tulouomaa on ensimmäisen jakovaiheen valuma-alueen laskujokea: Jämsänjoki on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki ja Tainionvirta Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) laskujoki. Toisen jakovaiheen valuma-alueiden lasku-uomia ovat Vääksynjoki (Vesijärven valuma-alue, 14.24), Kirkkojoki (Lummennen ja Vesijaon valuma-alue, 14.25), Arvajankoski (Arvajanjoen valuma-alue, 14.26), Saajoki (Saajoen valuma-alue, 14.27), Muuramenjoki (Muuratjärven valuma-alue, 14.28) ja Tourujoki (Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue, 14.29). Päijänteen alueella (14.22) on vielä kahdeksan kolmannen jakovaiheen valuma-aluetta, jotka laskevat Päijänteeseen: Äiniönjoki (Äiniönjoen valuma-alue, 14.222), Heinjoki (Heinjoen valuma-alue, 14.223), Lintulanoja (Lintulanjoen valuma-alue, 14.229), Ala-Karkjärven laskuoja (Alainen-Karkjärven valuma-alue, 14.224), Pienukkaoja (Pianakkaojan valuma-alue, 14.228), Pihlajajoki (Iso-Pihlajajärven valuma-alue, 14.225), Kurujoki (Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue, 14.226) ja Tammijoki (Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue, 14.227). Muut tulouomat ovat pieniä jokia tai ojia.[2][5]
Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Päijänteeseen laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat järven eteläpäässä, ja loppuu järven pohjoisosien lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikosta. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta, mutta jos lukeman edessä on tähti (*), niin kyseessä on joen nimikko-osuuden pituutta. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [7], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä