Rutajoki (Joutsa)

Rutajoki
Rutajoen koskiosuutta
Rutajoen koskiosuutta
Maat Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Joutsa
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Rutajoen valuma−alue (14.236)
Pinta-ala 180,31 km² [1]
Järvisyys 14,61 % [1]
Pääuoman pituus 26,6 km [2][a]
Pääuoman osuudet Rutajoki ←Rutajärvi ←Sorsanselkä–Keskinenvesi ←Joutsjoki ←Pyydysoja
Joen uoman kohteita
Alkulähde Rutajärvi [3]
  61.97615°N, 26.04028°E
Laskupaikka Rutalahti, Päijänne [4]
  61.99284°N, 25.96348°E
Läpivirtausjärvet Matkus
Esteet kaksi patoa
Taajamat Rutalahti
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 123,1 m [3]
Laskukorkeus 78,3 m [4]
Korkeusero 44,8 m
Pituus 6,6 km [2]
Kaltevuus 6,79 m/km
Keskivirtaama 1,9 m³/s [5]
Muuta

Rutajoki on Keski-Suomessa Joutsassa virtaava seitsemän kilometriä pitkä joki, joka muodostaa 27 kilometriä pitkästä pääuomasta alajuoksun osuuden. Joen alkuosuus kulkee Rutapohjan kanavassa.[6][2][3]

Joen kulku

Joki alkaa kanavana Rutajärven pohjoispäästä sen länsirannasta. Kanavan alussa on pato, joka säännöstelee järveä. Padon jälkeen joki virtaa vuolaasti ja laskee alapuoliseen patolampeen. Kanavassa joki putoaa korkeintaan kolme metriä, sillä lammen pato sijaitsee kartassa 120 metrin korkeuskäyrällä. Patolammen alapuolella on joessa seuraava lyhyt koski (Korvenkoski?), jonka jälkeen joki virtaa luontaisen oloisena Rimminlampeen, jonne on padolta noin 1,4 kilometriä matkaa ja jossa joelle kertyy pudotusta 3,8 metriä. Rimminlampi ja Matkus (23 ha) ovat yhteydessä toisiinsa, ja niiden vedenpinnat ovat samalla korkeudella. Matkus laskee edelleen Matkuksenkoskena kohti luodetta. Koskella on pituutta 280 metriä pitkä ja pudotusta 6,9 metriä. Se alapuolella on vielä Kissakoski (150 metriä pitkä ja 3,0 metriä pudotusta), Porraskoski (160 metriä ja 1,5 metriä) ja Lohikoski (50 metriä ja 2,0 metriä). Joki laskee lopuksi 3,1 kilometrin jälkeen Päijänteen Rutalahteen. Alajuoksulla sijaitsevat vielä Tammenmylly (pudotusta 3,0 metriä) ja Tamppikoski. Alajuoksu on koskien takia varsin kaltevaa (12,2 m/km). Jokea seuraa patikkapolkuja, ja joenvarsi on luontomatkailijoiden suosiossa. Joen rantametsät ovatkin suojeltuja. Joen ylittää yksityinen ajotie ja kylällä yhdystie 6134.[2][3][7][5]

  • Koskijaksoilla on kivisiä koskia.
    Koskijaksoilla on kivisiä koskia.
  • Yläjuoksulla joki virtaa rauhallisesti rehevien luhtarantojen välissä.
    Yläjuoksulla joki virtaa rauhallisesti rehevien luhtarantojen välissä.
  • Joen vesi on humuspitoista ja siksi ruskeaa.
    Joen vesi on humuspitoista ja siksi ruskeaa.

Historiaa

Rutajärven järvenlaskuun liittyen kaivettiin vuosina 1850–1853 Rutajoen uomalle oikaisukanava, joka oli 386 metriä pitkä. Sen avulla laskettiin Rutajärven pintaa ensin kaksi metriä ja myöhemmin vuosina 1890–1894 vielä 1,5 metriä lisää. Joen vanha uoma näyttäisi tulevan patolampeen etelästäpäin pienenä ojana, ja uusi kanava on kartasta mitattuna yli 400 metriä pitkä [3]. Viimeisen järvenlaskun yhteydessä myös Rutajokea perattiin puutavaran uiton helpottamiseksi ja jyrkät kosket ohitettiin erilaisilla uittorakenteilla. Puutavaran uittotoiminta loppui Rutajoella 1950-luvulla.[7][8]

Luontoarvoja ja Natura-alue

Rutajoki on koko Päijänteen kannalta tärkeä taimenen kutujoki. Sen yläjuoksulla olevat säännöstelypato ja voimalapato estävät kuitenkin vaelluskalojen nousun järviin ja niihin laskeviin puroihin. Uiton vuoksi perattuja koskia ei ole vielä kaikkia kunnostettu.[9]

Rutajoki ja sen rantametsät sisältyvät lähes kokonaisuudessaan Natura 2000 -ohjelmassa mukana olevaan Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi-suojelualueeseen (5 063,8 hehtaaria, FI0900074). Natura-alueeseen sisältyy pääosa Leivonmäen kansallispuistosta (2 631 hehtaaria), Rutajärvi pois lukien muutama saari ja lukuinen joukko pienempiä järviä saarineen, 145 hehtaaria yksityisiä luonnonsuojelualueita ja alueita Haapasuolta ja Rutajoen ympäristöstä. Natura-alueen ulkopuolelle on rajattu pois 361 hehtaaria valtion entisiä talousmetsäalueita. Natura-alue on samalla sekä SPA- että SCI-alue.[10][11]

  • Opastus kylältä.
    Opastus kylältä.
  • Koskikaran kierroksen pitkoispuita.
    Koskikaran kierroksen pitkoispuita.
  • Kierroksen rakennetut polut.
    Kierroksen rakennetut polut.
  • Joki ylitetään kävelysiltaa pitkin.
    Joki ylitetään kävelysiltaa pitkin.
  • Rutalahden katos.
    Rutalahden katos.

Rutajoen lähialue

Pääartikkeli: Rutajoen valuma-alue

Rutajoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja muodostaa siinä oman Rutajoen valuma-alueensa. Sen pinta-ala on 180 neliökilometriä ja sen järvisyys on 15 %. Valuma-alue sijaitsee Keski-Suomessa pääasiassa Joutsan alueella, mutta sen reuna-alueet ulottuvat Toivakkaan ja Jyväskylän Korpilahden alueille. Rutajoki on valuma-alueensa laskujoki Päijänteeseen. Valuma-alueen pääuomaan voidaan lukea Rutajärvi, Sorsanselkä–Keskinenvesi, Joutsjoki ja Pyydysoja.

Rutajoen valuma-alueen joet ja purot ovat alajuoksulla suhteellisen pieniä, sillä valuma-alue on alajuoksulla kapea. Alin laskuoja on Valkeisella (9 ha), joka sijaitsee aivan Rutalhden rannan tuntumassa. Hiilenpuro laskee kylän läpi Rutakosken ja Kissakosken väliin. Sen valuma-alueella sijaitsevat Iso Sailampi (2 ha), Kapea Sailampi (1 ha), Pieni Sailampi, Sammakkolampi, Susilampi, Hiilenjärvi (18 ha), Pyöreä Kuorejärvi (3 ha) ja Kaita Kuorejärvi. Juoksenuksen ojan valuma-alueella sijaitsevat Valkeajärvi (12 ha), Kolmisoppinen (2 ha), Iso Kuorejärvi (15 ha) ja Valkea Kuorejärvi (3 ha). Vielä on Kotasenlamminoja, joka valuma-alueella on Kotasenlampi (6 ha) ja pieni lammikko.[6][3]

Katso myös

Huomioita

  1. ↑ Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu kappaleessa Pääuoma.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. ↑ a b c d Rutajoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 22.3.2023.
  3. ↑ a b c d e f Rutajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.3.2023.
  4. ↑ a b Rutajoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.3.2023.
  5. ↑ a b Koski-inventointi, s. 65–66. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2023).
  6. ↑ a b Rutajoen valuma-alue (14.236) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2023.
  7. ↑ a b Pieni Tietosanakirja, osa III (Masku - Sanomalehti). (hakusana Rutalahti) Otava, 1925–1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.3.2023).
  8. ↑ Hurskainen, Tarmo: Rutapohjan uittokanava kanaler.arnholm.nu. 2006. Viitattu 23.3.2023.
  9. ↑ Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 14–15) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 23.3.2023.
  10. ↑ Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 15–16, 23.3.2023
  11. ↑ Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI0900074), 26.6.2019, Keski-Suomen ELY-keskus, viitattu 23.3.2023

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!