Muuramenjoki alkaa Muuratjärven Muuramenlammesta, joka on järven kaakkoinen lahti. Joki alittaa heti valtatien 9, joka on rakennettu etelässä kulkemaan Muuratharjun päällä. Heti sen jälkeen jokia alittaa vielä kirkonkylän ainoan kylätien, jossa on joen ylittävä silta. Joki virtaa koko matkan kirkonkylän taajama-alueella. Viimeisen sillan jälkeen alkaa joessa noin 200 metriä pitkä koskijakso, joka päättyy kunnantalon taakse muodostuneeseen patolampeen. Joen etelärannat ovat täällä suojeltuja ja alajuoksulla sitä ovat molemmat joen rannat. Patoaltaassa on vähintään kolme saarta ja tulvauomien väliin jääneitä niemiä. Patoon on rakennettu kalatie. Padon jälkeen on lyhyt koski ja saari. Pian tulvauoman haaran jälkeen joki laskeekin Päijänteen Kylänlahteen. Joen ylitse pääsee kävelemään ennen patoallasta, padon kohdalla ja joensuussa olevia kävelysiltoja pitkin. Alajuoksu on purjehduskelpoinen pienveneellä padolle saakka.[2][3]
Luontoarvoja
Muuramenjoki on kalaisuudestaan tunnettu joki. Joessa on jäljellä kaksi koskea, vaikka joki on voimallisesti rakennettu ja uittotoimintaa varten perattu. Myös padotun maisemalammen vedenpinnan alle on jäänyt koski. Jokea on kalataloudellisessa mielessä kunnostettu vuosina 1998 ja 1992. Patoon on lisätty Denil-kalatie. Joessa on vahva ja lisääntyvä taimenkanta. Joessa kalastaminen on luvanvaraista ja osa joesta myös rauhoitettu, jotta taimen ja harjus voivat kutea rauhassa. Kalastetuin kala on kirjolohi.[6]
Muuramenjoen etelä- ja pohjoisrantaa seuraa luontopolku. Joki pysyy talvella sulana, jolloin siinä talvehtii pieni joukko vesilintujakoskikara mukaan lukien. Kesällä joenvarren lehtometsikkö houkuttelee monia yölaulajia.[7]
Muuramenjoki ja Muuratjärvi kuuluvat molemmat Muuratjärven valuma-alueeseen (14.28), joka sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2). Valuma-alueen on Muuramen kunnassa ja yläjuoksu Jyväskylän Korpilahdella. Pieni osa yläjuoksua ylettyy Petäjävedellekin asti. Valuma-alueen pinta-ala on 375 neliökilometriä ja sen järvisyys on 13,2 %. Valuma-alueen pääuomaan voidaan lukea Muuramenjoen ja Muuratjärven lisäksi Kuusjärven kautta virtavan Myllyjoen, joka on Vesankajärven reitin alajuoksua. Pääuoman pituus on 45 kilometriä.[1][8][4]
Huomioita
↑ abPääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Muuratjärven valuma-alue kappaleessa Pääoman kulun ja pituuden määritys.
Lähteet
↑ abcEkholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
↑Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 8–10) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 15.3.2023.
