Seinäjoen rautatieasema (lyh. Sk) on rautatieasema, joka sijaitsee Seinäjoen keskustassa Valtionkatu 1:ssä. Nykyinen asemarakennus valmistui 1969, ja se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin linja-autoasema. Rakennus oli valmistuessaan tilavuudeltaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennus Helsingin rautatieaseman jälkeen. 2000-luvulla rakennus peruskorjattiin nykyaikaiseksi matkakeskukseksi.[3]
Seinäjoki on merkittävä risteysasema, josta on yhteys sekä Helsingin, Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Kaskisten suuntaan. Väylävirasto kielsi liikenteen Kaskisten radalla 14.9.2024 alkaen[4]. Radalla Kaskisiin ja sen satamaan oli ainoastaan tavaraliikennettä.
Seinäjoen rautatieasema sijoitettiin vuonna 1883 liikenteelle avatun Vaasan radan varteen lähelle Östermyran ruukkia Seinäjoen kylään. Varhaisen teollisuuden ansiosta Seinäjoesta oli jo 1860-luvulla muodostettu oma kuntansa ja kappeliseurakuntansa. Ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjernan kerrotaan vaikuttaneen ratkaisevasti rautatien saamiseen paikkakunnalle. Ensimmäinen asemarakennus valmistui IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan samanlaisena kuin Vilppulan ja Alavuden asemat; Oulun radan suunta ei ollut vielä tässä vaiheessa selvillä. Ratapihan itäreunaan rakennettiin 10-paikkainen veturitalli, joka laajennettiin myöhemmin 17-paikkaiseksi. Tavararatapihan laajennuttua veturitalli on jäänyt keskelle ratapiha-aluetta. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1892 saakka Östermyra ja sen jälkeen vuoteen 1897 Seinäjoki/Östermyra.[3]
Seinäjoen aseman kohtalo muuttui nopeasti avaamisensa jälkeen. Vanha suunnitelma Oulun radan suunnasta muuttui, ja sen lähtöasemaksi vaihtui Myllymäen sijasta Seinäjoki. Oulun rata valmistui vain kolme vuotta Vaasan radan jälkeen ja Seinäjoesta tuli tärkeä risteysasema, jossa lisäksi yöpyivät Oulun suunnan junat. Myös Vaasaan matkustaneet viettivät yönsä Seinäjoella, koska illalla saapuneiden junien vaihtoyhteys lähti vasta seuraavana aamuna. Matkustajat yöpyivät aseman tuntumassa sijainneissa kahdessa rautatiehotellissa, joista toinen oli tarkoitettu II luokan ja toinen III luokan matkustajille.[3]
Seinäjoesta tuli neljän radan risteysasema vuonna 1911, jolloin Suupohjan rata valmistui Perälän asemalle saakka. Rataosat Perälän asemalta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin valmistuivat vuonna 1913. 1900-luvun alkupuolella Seinäjoen asemanseutu kasvoi nopeasti teollisuus- ja asutuskeskukseksi. Asemanseudusta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1921 ja se erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi kymmenen vuotta myöhemmin. Seinäjoen maalaiskunta yhdistettiin kauppalaan vuonna 1959 ja Seinäjoki muuttui kaupungiksi vuoden 1960 alussa.[3]
Henkilöliikenne Suupohjan radalla lopetettiin vuonna 1968. ja rataosuus Perälän asemalta Kristiinankaupunkiin poistettiin käytöstä vuonna 1982. Uusi rataosuus Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle avattiin vuonna 1971. Tämän jälkeen Seinäjoelta oli henkilöliikennettä neljään suuntaan ja rautatie viiteen suuntaan. Uusi alikulkutunneli asemalaitureille rakennettiin vuosina 1993–1994. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä, muut asema-alueen rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[3]
Seinäjoen lipunmyynti loppui vuoden 2016 alusta.[6]
Uusi asemarakennus
Arkkitehtitoimisto Oopeaan suunnittelema asemarakennus otettiin käyttöön 4. joulukuuta 2024, ja samalla entinen, arkkitehti Heikki Castrénin suunnittelema rakennus vuodelta 1971, poistui käytöstä. Sen kohtaloa ei ole toistaiseksi päätetty.[7][8]
Matkustajaliikenne
Seinäjoen asemalla pysähtyvät kaikki junat Helsingistä Vaasaan ja Oulun suuntaan. Tämän lisäksi asemalta on taajamajunayhteys Ähtäriin ja Jyväskylään.
Raiteelta 1 liikennöidään junia Helsinkiin, Vaasaan ja Oulun suuntaan.
Raiteelta 2 liikennöidään junia Helsinkiin ja Vaasaan.
Raiteelta 3 liikennöidään junia Helsinkiin ja Vaasaan.
Raiteelta 4 lähtevät taajamajunat Ähtäriin ja Jyväskylään.
Kuvia
Aseman odotussali.
Seinäjoen vanha matkakeskus kesällä 2008.
Seinäjoen vanha rautatieasema. Kuva on otettu ennen vuotta 1960.
Aseman laiturialuetta kesäkuussa 2018.
InterCity-juna asemalla elokuussa 2020.
Lähteet
↑Rautatieasemien matkustajamäärät (.xlsx) (Tiedot ovat laskentataulukossa. Luku on nousijoiden ja poistujien summa.) tietopyynto.fi. Viitattu 1.1.2023.
