Rataosa valmistui vuonna 1883 osana vanhaa Vaasan rataa TampereeltaHaapamäen kautta Vaasaan. Vaasan asemalta rataa jatkettiin Vaskiluodon ulkosatamaan vuonna 1900.[2] Vaasan rata rakennettiin huomattavasti halvemmalla kuin vuonna 1862 avattu Helsinki–Hämeenlinna–rata, jonka kustannukset olivat paisuneet 1,5 miljoonalla hopearuplalla. Säästöjä saatiin muun muassa vaatimattomammilla asemilla, ohuemmilla sorakerroksilla ja puisilla ratasilloilla.[3]
Radan sähköistäminen aloitettiin toukokuussa 2010 ja saatiin valmiiksi vuonna 2011.[4] Radan sähköistys tarkoitti, että radalla voitiin alkaa ajaa Sm3-junilla.[5]
Liikennöinti
Radalla kulkee Helsingin ja Vaasan väliset kaukojunat. 1990-luvulla radalla kulki Wasalandian kautta laivajunia satamaan, mutta nyttemmin radan loppupää on hiljentynyt. Tavarajunia radalla kulkee muutamia viikossa. Henkilöjunat pysähtyvät rataosalla nykyisin ainoastaan Tervajoen asemalla. Ylistaron, Isonkyrön ja Laihian asemat lakkautettiin kesäkuussa 2016 vähäisten matkustajamäärien vuoksi.[6] Näiden asemien kautta kulkee kuitenkin VR:n liityntäbussi korvaten junia.
Matkustajamäärät
Henkilöliikenteen matkoja vuonna 2002 oli yhteensä 320 000, sittemmin radan matkustajamäärät ovat olleet nousussa. Vuonna 2009 yksin Vaasan rautatieasemalta tehtiin noin 345 000 matkaa. Tähän lisätään vielä väliasemien matkustajamäärät, niin päästään yli 400 000 matkaan vuodessa. Keväällä 2013 Pohjalainen uutisoi radan matkustajamäärien kasvaneen kymmenyksellä sähköistyksen myötä.[7][8] Vuonna 2013 matkustajamäärä oli 435 000. Vuonna 2017 henkilöliikenteen matkoja rataosuudella tehtiin jo 485 000.[9][5] Vuonna 2009 radalla oli matkustajia vuorokaudessa 1 030, vuonna 2013 1 260 ja vuonna 2035 Liikennevirasto on ennustanut olevan 1 510 vuorokaudessa.[10]
Vuonna 2022 tehtiin 540 000 henkilöliikenteen matkaa.[11]
Radanparannustyöt
Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian liikennepaikoilla. Radan sähköistystyöt alkoivat toukokuussa 2010. Sähköistys valmistui lokakuussa 2011, ja ajolankoihin kytkettiin jännite saman kuun lopussa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille. Sähköistyksen myötä radalle odotettiin nopeampaa liikennettä, mutta lukuisten tasoristeysten vuoksi radalle on jouduttu asettamaan nopeusrajoitukseksi 120 km/h.
Vuonna 2002 radalla oli 81 tasoristeystä[12]ja vuonna 2014 64 tasoristeystä.[13] Vuoteen 2022 mennessä risteyksistä yhdeksän oli poistettu osana Väyläviraston tasoristeysten poisto- ja parantamishanketta.[14]
Lähteet
↑Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 45. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
↑Iltanen, Jussi: Radan Varrella, s. 166. Määritä julkaisija!
