Neruda syntyi rautatietyöläisen ja opettajan perheeseen. Hän muutti vuonna 1921 Chilen pääkaupunkiin Santiagoon opiskelemaan yliopistossa ranskan kielen opettajaksi. Hän kuitenkin keskeytti opinnot pian ja keskittyi ensisijaisesti tärkeimpään harrastukseensa, runoihin. Nerudan esikoiskokoelma Crepusculario ilmestyi 1923 ja vuotta myöhemmin Veinte poemas de amor y una canción desesperada. Molemmat kokoelmat saivat hyviä arvosteluja. Kirjailijanimensä hän otti tšekkiläisen runoilijan Jan Nerudan mukaan. Vuosina 1927–1935 Neruda pääsi maineensa ansiosta kunniakonsuliksi useisiin maihin ja asui muun muassa Burmassa, Colombossa, Buenos Airesissa ja Barcelonassa. Tuona aikana hän kirjoitti muun muassa surrealistisia runoja.
Espanjan sisällissota ja Nerudan runoilijaystävän Federico García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
Neruda sai 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.[2] Ennen Nerudaa Nobelin kirjallisuuspalkinto oli myönnetty viidelle espanjankieliselle ja kahdelle latinalaisamerikkalaiselle kirjailijalle.
Postuumeissa muistelmissaan Neruda tunnusti, että toimiessaan Chilen konsulina Ceylonissa vuosina 1929–1930 hän raiskasi naisen, paariaryhmään kuuluvan tamilin. ”Hän oli oikeassa, kun halveksui minua”, Neruda kirjoitti.[3]
Neruda kuoli Santiagossa 23. syyskuuta 1973, kaksitoista päivää Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Neruda sairasti pitkälle edennyttä eturauhassyöpää.[5] Neruda oli suunnitellut pakoa Meksikoon, jossa hän olisi johtanut vastarintaa Pinochetin hallinnon kaatamiselle.[6] Lähtöä edeltäneenä päivänä Neruda joutui sairaalaan ja kuoli siellä, kuolintodistuksen mukaan eturauhassyöpään, joka oli diagnosoitu neljä vuotta aiemmin.[5]
Myöhemmin useat henkilöt ovat väittäneet, että Neruda murhattiin.[7] Nerudaa hoidettiin sairaalassa, jossa kuoli myös entinen presidentti Eduardo Frei, mikä osaltaan vaikutti epäilyksiin murhasta.[6] Nerudan autonkuljettajan mukaan Nerudalle oli annettu jokin rokote vain tunteja ennen hänen kuolemaansa, ja Chilen kommunistinen puolue oli tehnyt murhaepäilystä rikosilmoituksen.[5]
Huhtikuussa 2013 Nerudan jäänteet kaivettiin ylös haudasta kuolinsyyn selvittämistä varten. Tutkimus suoritettiin Pohjois-Carolinan yliopistossa Yhdysvalloissa, ja siinä tarkistettiin, löytyykö Nerudan jäänteistä viitteitä myrkytyksestä.[7][8] Viitteitä myrkytyksestä ei löytynyt.[9]
Kansainvälinen oikeuslääketieteilijöiden asiantuntijaryhmä ilmoitti vuonna 2017 uusista tutkimuksista, joissa ruumiista oli löydetty tuntematonta bakteeria.[6]. Vuonna 2023 kerrottiin, että Nerudan hampaasta oli löytynyt merkkejä Clostridium botulinum -bakteerista, jonka tuottama myrkky aiheuttaa botulismia.[10] Uusiin tuloksiin päästiin tutkimusmenetelmien kehityksen ansiosta. On mahdollista, C. botulinum on päätynyt ruumiiseen pilaantuneesta ruoasta.[5]
Suomennetut teokset
Runoja. (Suomentanut Pentti Saaritsa) Helsinki: Tammi, 1964.
Andien mainingit. Runoja. ((Runoja vuosilta 1921–1937; runoja kokoelmasta Canto general, 1950; Runoja vuosilta 1954–1969.) Suomentanut Pentti Saaritsa) Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-2120-3
Tunnustan eläneeni. Muistelmat. ((Confieso que he vivido. Memorias, 1974.) Käsikirjoituksen viimeistelivät Matilde Neruda ja Miguel Otero Silva. Suomentanut Matti Rossi) Helsinki: Tammi, 1975. ISBN 951-30-3349-X
Meren ja yön portit. Runoja 1924–1973. (Suomentanut Pentti Saaritsa) Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-4248-0
Valitut runot. (Suomentanut Pentti Saaritsa) Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5767-4
Kysymysten kirja. ((Libro de las preguntas, 1974.) Suomentanut Katja Kallio) Helsinki: Loki-kirjat, 1999. ISBN 952-9646-72-0
Maremoto. ((Maremoto, 1970.) Suomennos ja esipuhe: Timo Malmi. Puupiirrokset: Karin Oldfelt Hjertonsson) Siuro: Palladium kirjat, 2013. ISBN 978-952-9893-81-2
Isla Negran runot. (Suomentanut Pentti Saaritsa) Helsinki: Sputnik, 2019. ISBN 978-952-7313-20-6
Maan ja meren aallot. ((Plenos poderes (Täysivaltainen), 1962; Las manos del día (Päivän kädet), 1968.) Suomentanut Pentti Saaritsa) Helsinki: Aviador, 2024. ISBN 978-952-381-243-7
Kaj Chydenius on säveltänyt Nerudan runoja: ”Jos minä kuolisin”, ”La reina”, ”Vedenneito ja juopot”, ”Väli-Amerikka”, joita on levytetty.[11]
↑Pablo Neruda, Confieso que he vivido: Memorias, Barcelona, Seix i Barral, (verkkoversio), s. 194-195. Tieto on haettu Wikidatasta.
↑ abThe Nobel Prize in Literature 1971 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 25.9.2009. (englanniksi)
.jpg)
