Yleisurheilun virallisista maailmanennätyksistä pitää kirjaa Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA).
WA (entinen IAAF) noteeraa viralliset maailmanennätykset aikuisten ja alle 20-vuotiaiden sarjassa. Virallinen maailmanennätys on paras ulko- tai sisäradoilla tehty tulos. WA listaa viralliset lajit, joiden ennätyksistä se pitää kirjaa. Ennätykset ovat virallisia vasta, kun WA on ratifioinut ne.[1] Ennätyksen hyväksyminen vaatii sääntöjen mukaiset olosuhteet, ja suorituksen jälkeen on tehtävä tarvittavat doping-testit, muun muassa EPO-testi.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto julkaisi ensimmäisen maailmanennätysluettelon vuonna 1914, ja se sisälsi tuolloin miesten lajien ennätykset 53 juoksu-, aitajuoksu- ja viestijuoksulajissa, 30 kävelylajissa sekä 12 kenttälajissa kymmenottelu mukaan luettuna. Naisten ennätyksiä ei tuolloin noteerattu. Vuosien varrella lajiluettelo on suuresti muuttunut.[2]
Vuoden 1977 alusta lähtien ennätysluettelosta poistettiin kaikki brittiläisiin pituusmittoihin pohjautuneet matkat poislukien mailin juoksu. Tuon jälkeen ennätysluettelossa oli miehissä 23 juoksulajia, neljä kävelylajia ja yhdeksän kenttälajia kymmenottelu mukaan luettuna sekä naisissa 13 juoksulajia ja kuusi kenttälajia viisiottelu mukaan luettuna. Vuoden 1977 alusta lähtien pikajuoksumatkoilla 400 metriin asti hyväksyttiin maailmanennätykseksi vain täysin automaattisella sähköisellä ajanotolla tehdyt tulokset.[2]
WA listaa lajit, joiden virallisista maailmanennätyksistä se pitää kirjaa.[3]
Vuonna 2023 WA poisti erilliset sisäratojen maailmanennätykset ja toi tilalle ns. lyhyen radan ennätykset. Lyhyen radan ennätys voidaan tehdä ulko- tai sisäradalla 200 metrin pituisella radalla (max 220 jaardia eli 201,2 m).[4][3]
Maantieviesti (ekiden-viesti) on maratonin pituinen ja osuudet pituuksiltaan järjestyksessään 5 km, 10 km, 5 km, 10 km, 5 km ja 7,195 km. 4 000 metrin viestissä (DMR) osuudet ovat järjestyksessään 1 200 m, 400 m, 800 m ja 1 600 m.