Vesilahden kunta on perustettu vuonna 1869,[7] mutta asutusta Vesilahdessa on ollut jo tuhansia vuosia, mistä kertovat muun muassa runsaat kivikautiset löydöt.[8]Vesilahden seurakunta on perustettu jo katolisella ajalla, ja ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1346.[9]
Vesilahdesta on taltioitu rikas kansantarusto. Tarut kertovat muun muassa kristinuskoa levittäneestä Hunnun Herrasta ja häntä vastustaneesta soturipäällikkö Kirmukarmusta.[10] Kunnan pitkään ja rikkaaseen historiaan voi tutustua Klaus Kurjen tiellä joko matkaten tai virtuaalisesti verkossa.[11] Vesilahtelaissyntyinen kirkkoherra, myös kansanedustajana toiminut Frans Kärki, keräsi kotikunnastaan runsaasti suullista ja kirjallista perimätietoa.
Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, Nyberginkylä, Otso, Rudangonmaa, Suomela
Kylistä Narva on tunnettu perinteikkäistä Narvan Markkinoistaan,[16] joita järjestetään joka viides vuosi (2000, 2005, 2010, 2015...).
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Vesilahdessa oli 4 460 asukasta, joista 2 481 asui taajamissa, 1 920 haja-asutusalueilla ja 59:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vesilahden taajama-aste on 56,4 %.[17] Vesilahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[18]
Vesilahdessa on kolme alakoulua (Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen koulut) ja yläaste. Kansalaisopisto-opetuksen Vesilahdessa järjestää Pirkan opisto.[19] Vesilahden pääkirjasto sijaitsee Kirkonkylässä.[20] Vesilahdella ilmestyy Lempäälän kanssa yhteinen Lempäälän-Vesilahden Sanomat.[21]
Hallinto
Vesilahden kunnanvaltuuston määräenemmistö on kokoomuksen ja keskustan valtuutetuilla.[22] Vesilahden kunnanjohtaja on Mikko Latvala, joka valittiin virkaan vuoden 2023 lopussa ja aloitti työnsä Vesilahdessa maaliskuussa 2024.[23] Koulutukseltaan Latvala on hallintotieteiden maisteri ja sosionomi.[24] Ennen Latvalaa kunnanjohtajan virkaa toimitti hallintojohtaja Susanna Hokkanen edellisen kunnanjohtaja Tuomas Hirvosen irtisanouduttua luottamuspulan seurauksena elokuussa 2023.[25] Vuosina 1994–2019 Vesilahden kunnanjohtaja oli Erkki Paloniemi.[26]
Vesilahden nykyinen alue punaisella ja nykyiset rajat mustalla. Kunnan rajat ennen vuotta 1906 keltaisella. Tottijärvi itsenäistyi 1906 (vaaleanpunaisella), Ania liitettiin Pirkkalaan 1921 (vihreällä), Viialaan liitettiin alue 1927 (ruskealla), Halkivaha liitettiin Urjalaan 1953 (sinisellä) ja Säijä liitettiin Lempäälään 1964 (violetilla).
Vesilahden alue oli 1900-luvun alussa nykyistä laajempi, mutta myöhemmin siitä on useita kertoja siirretty alueita naapurikuntiin.
Vuonna 1900 Vesilahden asukasluku oli 6 781. Ensimmäisenä Vesilahdesta erosi Tottijärvi, joka oli jo vuodesta 1662 ollut rukoushuonekunta ja vuodesta 1689 Vesilahden kappeliseurakunta. Tottijärven alueesta muodostettiin itsenäinen kuntalähde? ja seurakunta vuonna 1906[29]. Kappelin alueella oli vuonna 1900 1 418 asukasta. Nykyisin Tottijärvi on osa Nokian kaupunkia, johon se liitettiin vuonna 1976.
Vuonna 1921 Vesilahdesta liitettiin PirkkalaanAnian kylä, joka sijaitsee Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden kirkonkylä ja sijaitsee järven etelärannalla.[30]
Vuonna 1927 muodostettiin uusi Viialan kunta ottamalla osia Akaan, Lempäälän ja Vesilahden kunnista. Vesilahdesta Viialaan liitettiin Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät, minkä lisäksi osia kuudesta muusta kylästä kuului liitosalueeseen. Viiala yhdistyi vuonna 2008 yhdessä Toijalan kanssa uudeksi Akaan kaupungiksi.
Vuonna 1953 Vesilahdesta liitettiin UrjalaanHalkivahan kylän Vesilahden puoleinen osa.[30] Halkivaha on kylä, joka on muodostunut kolmen kunnan alueelle, lähelle Punkalaitumen, Vesilahden ja Urjalan yhteistä vanhaa rajakiveä. Vesilahden puoleiseen Halkivahaan rakennettiin rukoushuone vuonna 1908 ja vuonna 1926 se laajentamisen jälkeen vihittiin kirkoksi. Halkivahasta yritettiin muodostaa itsenäistä seurakuntaa 1910-luvulla, mutta seurakunnan sijaan siitä muodostettiin Valtioneuvoston päätöksellä rukoushuonekunta vuonna 1919. Myös Halkivahan kunnan perustaminen oli suunnitteilla, mutta Valtioneuvosto on antanut asiasta kielteisen päätöksen vuonna 1931.[31]
Vuonna 1964 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitseva Säijä liitettiin Lempäälään.[30] Kylä oli viimeinen Vesilahden osa, joka sijaitsi Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden väkiluku oli 4 639 asukasta vuonna 1964. Väkiluku laski edelleen alle kolmentuhannen, kunnes se lähti uudelleen nousuun 1970-luvulla.