Kurjen piispanaikana järjestettiin vuonna 1514 arkkipiispa Jaakko Ulfinpojan läsnä ollessa piispa Hemminginautuaaksi julistaminen, joka oli Suomessa ainutlaatuinen juhlatilaisuus. Muuten Kurjen tiedetään tehneen käräjämatkoja hiippakunnassaan perustaen uusia kirkkoja ja koristellen vanhoja kirkkoja maalauksilla.
Ajan valtiollisissa riitakysymyksissä hän oli Sten Sturen ja Ruotsin kansallisen puolueen uskollisena ystävänä unionihanketta vastaan. Hän ei saapunut Kristian II:n kruunaukseen Tukholmaan ja vältti näin Tukholman verilöylyn.
Arvid Kurki avusti Niilo Arvinpoikaa väellä, tykeillä ja muilla sotilastarpeilla, kun tämä nosti kapinan Kustaa Vaasan puolesta Suomessa. Mutta kun keväällä 1522 onni kääntyi tanskalaisten puolelle, täytyi Kurjen paeta ensin Närpiöön ja sieltä laivalla Ruotsin puolelle. Laiva kuitenkin upposi Öregrundin ulkopuolella ja Kurki seurueineen hukkui.
Kurjen jälkeen seuraava suomalainen, Teemu Sippo, vihittiin katolisen kirkon piispanvirkaan Suomeen vasta vuonna 2009.[3][4]
Lähteet
Tietosanakirja, 5. osa, Helsinki, Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1906 Verkossa
Viitteet
↑Arvid Kurki (Arvidus Korke) Turun tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunta. Arkistoitu 3.9.2017. Viitattu 3.9.2017.
↑”Kurki, Arvid”, Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2082. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.